1490:n Ihmettelyä.

Huonolla öljynpaineella pyörittämisen kipuraja menee kuulemma noin kahden minuutin kohdalla. Kun kone on ollut käytössä niin siellä on öljykalvot laakereissa ja lisäksi kylmää rautaa vasten, joten se ei leikkaa kiinni heti kun moottori pyörähtää. Jos olet aikoinaan katsonut ostos-teeveestä Motor Tune Up -mainosta niin ne näyttää miten auton moottoria huudatetaan kierroksilla ilman öljypohjaa viitisen minuuttia, toisin sinne spruutataan isolla letkulla vettä samanaikaisesti ja sehän kyllä jäähdyttää paikkoja. En usko, että puolessa minuutissa on tapahtunut yhtään mitään vahinkoa moottorille.

Kävi kerran niin, että oli kaveri valuttanut öljyt autosta vaihtaakseen ne. Oli tullut sitten joku meno ja laittanut propun kiinni, mutta ei uusia öljyjä vielä koneeseen. Sitten ei ollut muistanut koko asiaa, ja ajellut aikansa autolla.... kunnes muistanut öljyjen puuttuvan prkl! Suodattimeen oli sen verran jäänyt, että merkkivalo sammui eikä moottorille koskaan mitään tullut. Öljyt sisään ja ajoa. Kyseessä oli 90-luvun bensa-auto.

Minäkään en usko, että puolen minuutin pyöritys mitään aiheuttaa koneellesi.

Ei mitään hätää. Kone ei mene rikki ilman kuuluvaa ääntä. Ääni tulee reilusti ennenkuin mitään tapahtuu. Tuo Erkin kaksi minuuttia saattaa olla hyvä peukalosääntö. Tietysti se on jonkin verran kiinni kuormitustilanteesta. Tyhjäkäynnillä pyörivä bensakone ja sirkkelisahurin täysillä vetävä turbotraktori varmasti reagoi erilailla.

Pistämpäs tähän jutun. Fiat 127:stä katosi paineet Tupoksentiellä suunnilleen Selkämaan risteyksen kohdalla. En tiedä pitkäänkö oli lamppu palanut, mutta ajoin sen Kempeleeseen Pirilän lähelle ilman paineita (vähän yli 10km). Tämän tein, koska oli uusi kone odottamassa ja oikeastaan halusin nähdä minkälaista jälkeä syntyy. Koneesta kuului haitarinsoittoa vaille kaikki muut äänet ja ajattelin että mahtaako päästä perille. Ei kyllä olisi enää kauaa kulkenu sen verran raskaaksi kävi käynti. Avasin sitten koneen. Yläkerta oli suht. koht. ok, mutta kampirauta oli ihan sininen, petilaakereista vaivasesti rungot jäljellä eikä säipät/männätkään olleet uudelleen käytettävässä kunnossa. Ja paineet oli hävinneet sen takia, että pumpun paineenrajoitusventtiili oli rikkoutunu.

Olenko ymmärtänyt jutun väärin, eikö tässä ole kysymys polttoaineesta joka on lirahtanut metsään letkun irrottua?

On, juur siitä tää läks, ja karkas aiheesta kun tulin höpöttäneeksi omasta alle valumisesta (siis chevy vanin) Pahoitteluni kun tulin sotkemaan ketjua

Olihan tuolla Erkkikin puhunut öljyn puutteesta

Joo, hää oli kommentoinut tota minun vanin öljyttä käymistä.

hannutt kirjoitti:Olenko ymmärtänyt jutun väärin, eikö tässä ole kysymys polttoaineesta joka on lirahtanut metsään letkun irrottua?

Eiköhän nuo kommentoinnit ole siihen Ikilikan Vanin käynnistys hommaan, jossa oli öljyt karanneet öljynsuodattimen kautta...
Mutta kyllähän tuosta taavistakin karkasi pöö-öljyt metsään. Se homma meni kuitenkin sillälailla hyvin, ettei edes tarvinut ilmata konetta, vaikka säiliöt ehtivät mennä täysin tyhjiin, mutta oikealla pysäytyshetkellä ehdin sitten "pelastamaan" tilanteen.
Tässä tapauksessa siis ei tapahtunut muutakuin se putki lähti irti säiliön pohjasta, joten letku takaisin paikoilleen, polttoainetta tankkiin ja kone käyntiin.

Varmaan jutut on ihan kohdallaan, ei ole ehtinyt selaamaan koko ketjuja.
https://picasaweb.google.com/104417656478203495634/MasinistinRomppeita#5679691234877938354
Minullekin laitettiin öljynsuodatin panssarin alle. Metässä kyllä tuntuu olevan risuja joka lähtöön tunkemaan.

Eiköhän paree antaa sen kannen olla paikoillaan. "turhia" remontteja vältettävä tän ikäluokan vehkeissä.. Karkasi iteltäkin 1490 tankista löpöä kun kakkosvaihe jäi jumiin ja koitin ajaa maantielle suoraan penkasta ylös itsenäisyyspäivänä..lunta perhanasti ja jäi kiinni pystyasentoon,täysi tankki ja korkki pullahti huut helkkariin. Etukuormaimellakin koitin kiskoa, ei kauha oikein asvalttiin pureutunu tarpeeksi..

30km oli kotiin matkaa, perässä vain juontovinssi, onneksi vieressä oli maatila jolla joutilas traktori kiskomaan tielle tämä 1490 formula.

Nopealla kakkosella vain köröttelin 25kmh kotia, alueet toimi mutta päävaihekeppi ei totellut. Loppuratkaisu galleriassa näkyy.

No joo, nyt kun kerran puuhommat on hoidettu valmiiksi, ja taavettikin kotiutettu työmaalta on taas aikaa tutkiskella ja ihmetellä...
Painetta tämä ei nyt enään tehnyt jäähdyttimeen, vaikka "rankaisin" kunnolla takaisin tulomatkalla taavia, kärryssä miltei täysi kuorma, joten suoristin nilkkani lähtöpäässä ja löysäsin kaasun seuraavan kerran sitten T-risteyksen päässä täällä kotikunnassa. Ja tosiaan painetta ei ilmeentynyt jäähdyttimeen ja lämmityslaite lykkäsi kokoajan lämmintä. Tiedä sitten mikä sen paineen silloin siellä metsässä aiheutti.

Tänään sitten aloin sitä polttoaineanturia tutkimaan ja totesin täysin ehjäksi. Kokeilin vielä toimintaa kahdella erillisellä, käyttämättömällä anturilla ja toiminta oli täysin samanlainen kaikilla antureilla. Eli jos anturin käänsi näyttämään ns. tyhjää tankkia, niin mittari näytti tyhjää tankkia, mutta kun anturia lähti kääntämään kohti puolitankki-asentoon, niin miltei puoliväliin asti mittari näytti oikein, mutta sitten puolivälissä mittari lähti hallitsemattomasti nousemaan täysin pystysuoraa, eli ylitäyttä tankkia näyttävään asentoa.
Osaakos kukaan palstan sähköosaajista sanoa, että mikä tuota mittaria vaivaa?

Anturit toimii hyvin, ja kun kaksi oli täysin käyttämätöntä, ja maadoitus oli suoraan traktorin rungosta otettu. Eli vika kääntyy sinne mittaritaulun puoleen.

Kummin päin se mittari toimii? Onko anturin vastus suuri vai pieni kun tankki on tyhjä. Molempia malleja on olemassa mutta kumpaa taavetti käyttää.Tieto saattaa auttaa kaukoparannuksessa.

Mutta lämpömittarihan siinä toimii normaalisti, vai?

Jyryytin kirjoitti:Osaakos kukaan palstan sähköosaajista sanoa, että mikä tuota mittaria vaivaa?Anturit toimii hyvin, ja kun kaksi oli täysin käyttämätöntä, ja maadoitus oli suoraan traktorin rungosta otettu. Eli vika kääntyy sinne mittaritaulun puoleen.

Anturi toimii mittarin kuormaan logaritmisesti, siis vastus on mittarin kuormitukseen liian suuri, jolloi viimemilleillä virta kasvaa jyrkästi - siis kun vastus pienenee niin virta kasvaa. Siitä on yli 30 vuotta kun korjasin erään idänihmeen polttoainemittarin, yleensä näissä ikäkoneissa periaate on aina sama.
- pitäisi olla vähemmän kuormittava mittari tai pienemmällä vastuksella oleva anturi.
- tai jos anturin vastus on käänteisesti logaritminen sitä pitäisi käyttää toisinpäin, kuvauksista päätellen anturin vastus on lineaarinen toimii kuormaan logaritmisesti

Tuossa näkyy noita vastusarvoja eräässä mittarissa/anturissa.
http://www.hotrodders.com/gallery/data/500/Fuel_Level_II.jpg

elektroonikko kirjoitti:

Jyryytin kirjoitti:Osaakos kukaan palstan sähköosaajista sanoa, että mikä tuota mittaria vaivaa?Anturit toimii hyvin, ja kun kaksi oli täysin käyttämätöntä, ja maadoitus oli suoraan traktorin rungosta otettu. Eli vika kääntyy sinne mittaritaulun puoleen.

Anturi toimii mittarin kuormaan logaritmisesti, siis vastus on mittarin kuormitukseen liian suuri, jolloi viimemilleillä virta kasvaa jyrkästi - siis kun vastus pienenee niin virta kasvaa. Siitä on yli 30 vuotta kun korjasin erään idänihmeen polttoainemittarin, yleensä näissä ikäkoneissa periaate on aina sama.
- pitäisi olla vähemmän kuormittava mittari tai pienemmällä vastuksella oleva anturi.
- tai jos anturin vastus on käänteisesti logaritminen sitä pitäisi käyttää toisinpäin, kuvauksista päätellen anturin vastus on lineaarinen toimii kuormaan logaritmisesti

Tuossa näkyy noita vastusarvoja eräässä mittarissa/anturissa.
http://www.hotrodders.com/gallery/data/500/Fuel_Level_II.jpg

Tuo teksti alkaa mennä jo meikäläisen hilserajasta ylitse
Se toinen mittari mitä kokeilin, oli VDO:n valmistama, tosin en nähnyt sen kummempia tunnuksia siinä muutakuin että se passasi 12-24 voltin järjestelmään. Siinä sai abikoliittimet käännettyä kuinkapäin tahansa, eli toisessa asennossa mittari teki päinvastaisen liikkeen, kuin taas toisinpäin kytkettäessä.
Molemmat varastomittarit olivat kuitenkin VDO:n valmistamia, tämä minkä tankista nostin ylös, oli AC:n valmistama. Mutta kaikissa näissä kun anturia käänti miltei puolitankki-asentoon, niin mittari seurasi mukana mielestäni aivan oikein. Mutta kun sitten käänti puolitankkiin ja vähän ylikin anturia, niin silloin mittari menikin täysin yläasentoon ja anturin asennolla ei ollut enään tässä vaiheessa mitään vaikutusta mittarin näyttöön, ennenkuin käänti taas anturin alle puoleentankkiin.
Lämpömittari toimii minun mielestäni oikein, siitä näkee myös milloinka "ns. kylmällä koneella" kun lähtee liikenteeseen, termostaatin avautumisen, eli mittari nousee normaalista vihreästä (siis ei nouse punaiselle alueelle) hieman ylemmäs ja palautuu sitten normaalin arvoon. Joka sitten taas on tämän palstan tietojen mukaan kevyehkössä työssä normaali asento, eli viisari on siinä ensinmäisellä valkoisen viivan kohdalla, vihreässä asteikossa.

Kumma juttu tuo mittari. Oire viittaisi siihen, että anturi viallinen eli lanka poikki puolesta välistä. Kun anturin vastus täytenä on suurin, niinkuin vanhoissa AC mittareissa oli, niin juuri tuollainen oire tulee kun lanka poikki. Soittelin kans velipojalle, joka työkseen on korjaillu mittareita parikymmentä vuotta. Sanoi, että harvoin näyttölaitteessa on vikaa. Mitä niistä on löytynyt niin löysiä (ruuvi) liitoksia ja särkyneitä kelan rinnalla olevia vastuksia (joku tasausvastus). Tai sitten viisari hypänny paikaltaan, joka nyt tässä ei tule kysymykseen.

Toinen juttu sitten on jos anturi ja näyttölaite ei sovi yhteen. Niinkuin tuosta yllä olevasta linkistä näkee, niin anturien vastusarvot voivat olla monenkin laisia.

Jyryytin kirjoitti:

Anturit toimii hyvin, ja kun kaksi oli täysin käyttämätöntä, ja maadoitus oli suoraan traktorin rungosta otettu. Eli vika kääntyy sinne mittaritaulun puoleen.

Onko molemmat, anturinrunko ja mittari maadoitettu anturi ei välttämättä saa maita tankin kautta? Paras konsti vetää anturilta maadoitus suoraan mittarin maadoitukseen.
Mittaa yleismittarilla anturilähdön ja anturin rungon välinen resistanssi kun liikutat kohoa, muuttuuko resistanssi koko matkalla tasaisesti.
Samalla näet millä aluella resistanssi vaihtelee ja onko kaikissa antureissa sama?

Anturin vastusarvoa voi rukata lisä vastuksella, jos arvo liian pieni vastus sarjaan anturin ja mittarin väliin. Jos vastusarvo liian suuri laitetaan anturin rinnalle vastus. Vastus arvojen mitoitus on sitten oma projektinsa.

Juu, virtateiden pitää olla kunnossa niinkuin aina ja monta kertaa tuo paluupuoli pyrkii jäämään huomiotta.

Jos nyt kuitenkin oletetaan, että tämä on kunnossa ja mittarissakin kaikki ok. Anturin/mittarin pystyy hyvinkin yksinkertaisesti skaalaamaan uudestaan JOS mittari toimii niinpäin kuin ylempänä kirjoittelin eli anturin vastus nolla (tai lähes) kun tankki tyhjä ja suurempi, kun tankki täys (tämä ei ole tullut esille keskustelussa).

Se käy näin eli jatketaan edellä aloitettua ideaa yksityiskohtiin. Anturin RINNALLE, siis mittarilta tulevan anturijohdon ja maan väliin, laitetaan sopivan kokoinen vastus, mikä mieluusti saa olla lankavastus (riittävä tehonkesto). Vastuksen vastusarvo saadaan selville kokeilemalla erilaisilla vastuksilla tai helpommin säädettävällä vastuksella (trimmeri tai muu potentiometri vastusarvoltaan muutama k ohmi), jota pyörittelemällä saadaan täyttä näyttävä mittari näyttämään täyttä silloin ja vain silloin kun koho on täysin ylhäällä. Mitataan sitten potikkaan saatu vastusarvo ja korvataan se saman vastusarvon kiinteällä vastuksella. Mittarin pitäisi toimia nyt oikein.

Rinnalle kytketty vastus pienetää näyttölaitteen näkemää vastusta. Sen vaikutus on suurin täydellä tankilla, olematon tyhjällä tankilla, kun varsinaisen anturin vastus silloin on lähellä nollaa. Tämä ei ole viidakkomiesten konsteja, vaan mittarintekijät saattava käyttää samaa. Se rinnanvastus vaan on kätketty jonnekkin näyttölaitteen tai anturin rakenteisiin (ja itse asiassa olla tässä tapauksessa viallinen eli mittaristo irti ja auki ja mittailemaan näyttölaitteessa olevaa vastusta). Ehkä kuitenkin helpommalla selviää irtovastuksella.

Ja kaikki tämä siis toimii näin jos mittarin toimintatapa on yllä selitetty eli tyhjällä tankilla 0-vastus anturissa.

Nuo kokeilumittarit ja myöskin sen tankista pois nostetun anturin maadoitin erikseen suoraan traktorin runkoon, koska alkuperäinen maadoitus meni hytin (ruosteisen) lattian alle. Siksi siis laitoin suoran maadoituksen antureille. Hytissä on kyllä erikseen maadoitus traktorin runkoon, kävin sen jo aiemmin läpi, kun sulakkeita ja muita sähkövermeitä lisäilin. Mutta eihän tuon mittarin omasta maadoituksesta sitten tiedä
Arvot meni vastusmittauksella näissä antureissa tyhjällä 0 ja täydellä antoi minun mittari arvoa 200 jotain. Mitään kun en tälläisestä sähköstä enään ymmärrä

Tuossa nyt kuvat niistä antureista, jos nuo jotain valaisee. Alkuperäinenhän on paikoillaan tankissa.

Joo

Kyllä nyt vaan joudut ottamaan kantaa sähköihin (mutta onneksi ei mitään digitaalijuttuja). Minun mielestä sinulla on kaksi vaihtoehtoa.

Avaat mittaritaulun ja vaihdat näyttölaitteeseen sen sovitusvastuksen tai korjaat sen kiinnityksen. Tänne asti ei näy kummonen se vika on.

Toinen vaihtoehto on tuo yllä selostettu potikalla kalibrointi, jossa korvataan näyttölaitteen vastusvika ulkoisella sovitusvastuksella.

Tietystihän se vika voi olla jotain muutakin mutta oireiden ja selostusten perusteella vika todennäköisesti on joko rikkoitunut tai irti oleva sovitusvastus näyttölaitteessa. Näin. Jos haluat jutella asiasta, niin pistä numero YVnä tai katso mun numero jäsenluettelosta (olikohan se siellä?).

Pitää tässä vaikkapa vkloppuna sitten tempaista tuo mittaritaulu irti ja tutkia tarkemmin, palataan astialle sitten.

Olen mielenkiinnolla välillä seurannu tätä keskusteluketjua ja otin selvää alkuperäisvaraosien saatavuudesta ja tuohon 1490:n mittaristoon saa osia aika hyvin elikkäs tuon mittariston kotelon johon kaikki hilppeet kootaan ja sisältää piirikortin saa noin luokkaa 260 euroa ja piirikortti erikseen noin 160 euroa ja polttoainemittarinkin saa erikseen reilulla 150 eurolla, hinnat on siis sinne päin eli ei tarkkoja vielä.
Olen reilu kaks vuotta sitten tilannut Ameriikasta yhden alkuperäisen mittariston kotelon piirikortilla ja se oli huomattavasti laadukkaampaa muovia kuin 80-luvun alkuperäinen jotka alkaa kovettua ja halkeilla eikä välttämättä kaikki kontaktin sen vuoksi enää toimi kunnolla.
Jenkit on 80-luvulla käyttäny Caseissaan samaa mittaristoa joten niitä tehään siellä vielä ja sieltä se mittaristo varmaan rantautu sumujen saarellekkin Taavettien kojetauluun.

Toihan oli paljon modernimpi verme mitä kuvittelin. Tuo vastusrata on hieno, se tarvitsee juuri oikean oheiskamat ja mittarin.
Ne vanhat olivat vain koholla säätyvä lankapotikka ja mahdollinen lankatrimmeri loppufiksaukseen.

Tänään kierros kuorma-auto purkaamolla tuotti ainakin turboon sovellettavat öljyputket. Joten tässähän saa turboa alkaa sovittelemaan paikoilleen.
Tuo mittari asiakin saadaan erittäin halvallakin korjauttua tuon polttoainemittarin osalta siten ( siis jos tuo nyt oikein pahasti alkaa takkuamaan..) että vasemman puoleiseen tankkiin poraa ylhäälle ja alhaalle reiät ja siihen sopivat nipat, nippojen väliin sitten kirkkaasta letkusta pätkä. Jovain alkaa polttoaineen määrä selkiintymään helposti.
Mutta tuo siis on viimeinen vaihtoehto.

Eikös se mittari oikeastaan näytä oikein, kun tankki alkaa olla tyhjä. Et vaan tiedä milloin on 3/4 tai 4/4 tankista jäljellä. Mutta puolenvälin jo tiedät ja ennätät vielä mainiosti tankkaamaan.