1490:n Ihmettelyä.

tv43 kirjoitti:Myöhemmin juttelin huoltomiehen kanssa ja tiesi
ettei nouse kuin esim. kovalla äestyksellä tai vastaavalla hiukan keltaiselle . Omissa ajoissa
on mittari pysynyt nollilla , mutta voishan anturin vaihtaa kun jostain saisi oikean .
-----------------
Ei huoltomies tarkoittanut että näin kuuluisi olla , mutta tiesi tällaisia antureita olevan näissä .
Eikä hänelläkään ollut silloin parempaa antaa .

tv43 kirjoitti:tv43 kirjoitti:Myöhemmin juttelin huoltomiehen kanssa ja tiesi
ettei nouse kuin esim. kovalla äestyksellä tai vastaavalla hiukan keltaiselle . Omissa ajoissa
on mittari pysynyt nollilla , mutta voishan anturin vaihtaa kun jostain saisi oikean .
-----------------
Ei huoltomies tarkoittanut että näin kuuluisi olla , mutta tiesi tällaisia antureita olevan näissä .
Eikä hänelläkään ollut silloin parempaa antaa .

Meillä oli aikoinaan 1394 uudesta saakka ja kyllä sekin piti aika hikeen ajaa ennekuin lämpömittari nousi vihreän keskelle.Mutta en siitä välittänyt kun kuitenkin tiesi että se "kuumassa" ajossa näytti oikein.

Mitenkäs tuossa jakajapumpussa lisätään syöttöä?
Hyvinkin luultavasti, kun tuo urpo on lauennut tuosta ja poistettu käytöstä, niin syöttäkin on ruuvattu pienemmällä. Ainkaan tuo ei "pölläytä" mustaa kuin ihan juuri ja juuri silmin nähtävin. Eli jos syöttö olisi alkuperäisissä säädöissä, niin tantereenhan pitäisi olla mustana savusta...
Rivipumppu olisi yksinkertainen syötön säätöön, mutta kuinkas nyt sitten tämän jakajapumpun kanssa?

Pumpun kyljessä on luukku kahdella pultilla kiinni, sen takaa löytyy "kiekko" joka on lukittu kahdella pultilla, muistaakseni 12kulmainen 8mm lenkki suostuu ne avaamaan, konetta pitää pyöräyttää että saa ensin toisen löysälle ja sitte toisen kohalle ja löysälle. Siinä on musta ohut levy jossa on uloke jota tyrkitään ylöspäin. Rakenne selviää kyllä kun saat "levyset" näkösälle. Koita ensin vaikka 5mm ylöspäin törkäten. Sitte pultit kireelle ja pumpun luukku kiinni ja koittamaan mitä teki. Itellä on syöttö täysillä eikä savua juurikaan tule. Toki riippuu pumpusta. Kasta avain löpössä ennen kun viet pumppuun sen, samoin se kansi ja ympäristö pitää puhdistaa ennen avaamista ettei MITÄÄN roskia pääse pumppuun.

ikilika kirjoitti:Pumpun kyljessä on luukku kahdella pultilla kiinni, sen takaa löytyy "kiekko" joka on lukittu kahdella pultilla, muistaakseni 12kulmainen 8mm lenkki suostuu ne avaamaan, konetta pitää pyöräyttää että saa ensin toisen löysälle ja sitte toisen kohalle ja löysälle. Siinä on musta ohut levy jossa on uloke jota tyrkitään ylöspäin. Rakenne selviää kyllä kun saat "levyset" näkösälle. Koita ensin vaikka 5mm ylöspäin törkäten. Sitte pultit kireelle ja pumpun luukku kiinni ja koittamaan mitä teki. Itellä on syöttö täysillä eikä savua juurikaan tule. Toki riippuu pumpusta. Kasta avain löpössä ennen kun viet pumppuun sen, samoin se kansi ja ympäristö pitää puhdistaa ennen avaamista ettei MITÄÄN roskia pääse pumppuun.

Tattis tästä tiedosta

Ei sitten pitäneet etuakselin vetareiden stefat, kuten ennustelin

Eli taas navat auki:



Stefojen mitat on sitten seuraavat:

vetoakselien stefat: 44,45/63,5/9,5mm -4kpl.
Isommat stefat: 88,90/114,30/12,7mm -2kpl

Pitää vielä poimia laakereidenkin numerot ylös, niin niistä saattaa olla apua seuraavalle etuakseli remontoijalle

***

Ei liity alkuperäiseen aiheeseen mutta onkos TIKO laittanut takapotku hooässän? [/quote]

Juuh, Aika remontin kaipaa tuo.. Kone lyhenee etupäästään kaksi pyttyä näillä näkymin..

Löytyykö tuon etuakselin olka-akseleiden laakereille esikiristys momenttia / korkeussäätö ohjetta?
Nyt oli kaikki shimmilevyt ylälaakerikannen välissä ja alapuolen laakerikansi oli ilman säätölevyjä. En kyllä usko, että vetoakseli olisi noilla säädöillä keskiössä

Taas homma jatkui eteenpäin.

Ajattelin nyt samaan syssyyn, kun tuo etuakseli on muutenkin levällään, laittaa tuon akselin keinun samalla kuntoon.

Akselin lukkotapit oli melkoisesti kuluneet: Eipäs olleetkaan, vaan näiden kuuluukin olla tämmöisiä.



Keinuakselin irroitusta, -piti vaan värkätä tarpeeksi jykevä liukuvasara että akselin sai liikkeelle. Kierre tuolla akselin päässä oli 5/8 -11 UNC.



Ja siinä se sitten riippuu:



Vien tuon akselin tuollaisenaan työmaalle, ja laittelen sen sitten siellä täysin kasaan, ettei sitten tarvitse muutakuin asentaa keinun akseli, kardaani ja öljyputket paikoilleen.

Tuon mallin ohjaussysteemi lienee mukava käyttää

Onko tuo etuakseli noin hentosesti kiinni? Siis ilman mitään muuta ripustusta kun nuo kaksi ohutta tappia? Carrarohan on keskeltä isolla paksulla "tapilla" kiinni molemmin puolin ja jo se tuntui niin heikolta kiinnitykseltä kun miettii mitä vääntöjä etuakseliin kohdistuu, varsinkin kuormaimen kanssa.

Nuo tapit on sen keinuakselin lukkotappeja.
Taas sitten se keinuakselihan on samanmoinen kuin takavetoisen keinuakseli. Ilmeisesti tuon kiinnityssysteemin takia tämänkin taavetin nokka kulkee ylhäällä. Toisinsanoen, jos tuohon laittaisi normi takavetoisen etuakselin paikoilleen, niin nokka olisi suorassa.
Käsittääkseni tuohon saisi takavetoisen etuakselin ns. "bolt on" tavalla paikoilleen,ainoastaan tuo ohjaus pitäisi rakentaa uudestaan...

Ei tuo etuakselin keinu kylläkään kovin vahvalta vaikuta, jos tuohon vielä etukuormaimen istuttaisi nokalle
Akselin halkaisija on vaan 38mm

38 millin tappi kestää yhdessä leikkauksessa pitkästi yli kolmekymmentä tonnia leikkausvoimaa. Se tarkoittaa noin karkeasti sitä, että jotain muuta repeää etupäästä ennekuin tappi katkeaa, voi mennä vaikka kumi littuun. Kuluminen syö varmaan puslat jos voitelu on vajaa, mutta poikki se tappi ei mene. Voi kyllä rauhassa laittaa kuormaimen keulalle ja nostella taakkoja.

Juu, sen tapin kestoa en epäillytkään, vaan sitä pintapainetta minkä tuo tappi tuottaa niihin pronssipusliin. Ja taas sitten sitä kautta kulutuskestävyys voipi olla paljon pienempi. Kun taas sitten miettii vaikkapa sitä carraron akselia, niin siinähän on näin muistin varaisesti 80-100mm keinuakseli. Eli siinä tuo keinun kesto on paljon suurempi kuin pienikehäisellä akselilla.

Oli muuten voiteluputki poikki takapään laakerin kohdalta. Eli ei sitten pitkään aikaan ole rasva mennyt oikeaan väliin.

Paljon se silti vääntää tappien varassa, jos nyt karkeesti ajatellaan että etupyörä on vaikka puuta vasten ja siitä nelikko päällä pienellä pykälällä väännätetään niin että pyöristä pito häviää. Ja senkin se kestää. Ihme ainetta tuo rauta

Etuakseli lähtee irti tai traktori katkeaa tavallisimmin sellaisessa onnettomuudessa, että lipsahtaa vauhdissa ojan puolelle ja osuu etupyörä siltarumpuun. Samaten traktori katkeaa aika helposti jos aurahommissa tömäyttää etukuormaajan varassa olevan auran kunnolla vaikka koholla olevaan kaivonkanteen. Isku on sellaine kuormitustyyppi että rautakin on lujilla.

Puutavarakuormaimissa ja kaivukoneissa esiintyy tapituksessa paineita, jotka on suuruusluokkaa tonni neliösentille. Nailonille se on varmasti liikaa, mutta metallihylsät sitä sietää aikansa.

Kyllähän nuo etuakselit on kestänyt tälle vuodelle asti vaikka -80 valmistettua rautaa. Meitin tallissa ei tosin yhtään kramerin akselilla varustettua taavia..

[quote="erkki"]Etuakseli lähtee irti tai traktori katkeaa tavallisimmin sellaisessa onnettomuudessa, että lipsahtaa vauhdissa ojan puolelle ja osuu etupyörä siltarumpuun. Samaten traktori katkeaa aika helposti jos aurahommissa tömäyttää etukuormaajan varassa olevan auran kunnolla vaikka koholla olevaan kaivonkanteen. Isku on sellaine kuormitustyyppi että rautakin on lujilla.

Joo, meitin entinen 665 valtulle oli käyny ehkä noin, ei poikki menny, mutta kytkimensuojakoppa vaihettu murtuman takia ja etukuormaimen aisat katkesi poikkitangon takaa.. ilmankos oli niin halpa.. noo, ajoinhan sillä 2000h oston jälkeen.

TIKO kirjoitti:Kyllähän nuo etuakselit on kestänyt tälle vuodelle asti vaikka -80 valmistettua rautaa. Meitin tallissa ei tosin yhtään KRAMERIN akselilla varustettua taavia..

Niin, että minkä valmistajan akselia?

Kramerin aksilaa on käytetty 1210 ja 1410 taavitissa ja se muistuttaa palijon Minskiläisten belkkujen aksilaa ja tuo jyryyttimen aksila on enklantilainen DB aksila,jo 1200 malleihin asentivat kokkeeksi italialaista seleneä saksassa jäläkiasennuksena ja se oli jo akselin näköinenki jo 60 luvulla,olisivat vaan ostanneet ne suosiolla sieltä ja kyllä ostivatki sitten 80 luvun alusta lähtiin carrarolta

Enklantilaiset ei ite oikein hiffannu tuota nelivetohommaa,se ei ollu mieleinen ajatus niille vähhääkää nyt saksasta tuovat 1200 mallija kotisaarille museoitavaksi jos selenellä varustettuna vielä löytyy

Italija,sekkoslovakija ja venäjä oli rekorttija nelivetosten kehityksessä,taisi se mannihi sitten tulla vähän jälistäpäin

Niin, onkos muuten tämänvuoden DB.kalenterissa, helmikuun kohdalla esiintyvässä 1410 tuo kyseinen Kramerin akseli?


Jeps, nyt on sitten vaihdettu tiivisteet akseliin, puslia en sitten kuitenkaan vaihtanut vetoakseleille. Mittaustulos puslien ja akseleiden välillä antoi välykseksi vain 0.08mm, joten en nähnyt sitten tarpeelliseksi alkaa vaihtamaan niitä. Enään pitäisi sitten tehdä uudet puslat keinuakselille ja sitten saisi kasata taavetti taas kasaan

En omista kysseistä kalenteria,mutta semmonen porttaalityyppinen systeemi,vanteessa ei tyypillistä planeetan ulukonemmaa näkyvillä ja taisi karttaanihi vähä puolessa muistaakseni olla

Jeps, siinä on sellanen porttaali "unimog" tyyppinen kramer

TIKO kirjoitti:Kyllähän nuo etuakselit on kestänyt tälle vuodelle asti vaikka -80 valmistettua rautaa. Meitin tallissa ei tosin yhtään kramerin akselilla varustettua taavia..

Carraron akselit on noissa koneissa,-81 ylöspäin on noita carraroita eri variaatioita. Nuo pyöreämmännäköiset mitä nuo kramerit. Ei huonoja ole, en sitä sano, vaan uudemman mallin vehkehet.

TRAKTOR magazine lehdes on juttua gramer akselisesta 1210:stä niin kuvista näköö jotta takaporttaaleja on käännetty alaspäin.johtuuskoha gramerin korkeuresta vai emä maas yleisesti käytetyistä pienistä takapyöristä. lehden kansikuvas pistää heti silimähän traktorin ryhdikkyys kun se on suoras (vatupassis).gramerilla varustetus raunis onki porttaalit joka kulumas.