DB885 vetovarret

Alkoi viikonloppuna ärsyttämään 885:n vetovarsien liikeratojen rajallisuus, tuli mieleen jos poraisi nostovarsille uudet reiät lähemmäksi kiinteätä päätä, näin maalaisjärjellä ajatellen vetovarsien liikerata laajensi mutta tietysti nostovoima myös pienenee! Alkuperäiset reiät ovat ymmärtääkseni melko keskellä vetovartta.
Onko aiheesta kenellä kokemusta ja ehdotuksia kuinka kauaksi uudet reiät kannattaisin porata?

On siinä kyllä niin polonen se nostolaite että kannattaakohan tuota alkaa modaamaan,sehän vakionaki tosi heikkotehoinen ja kestääkö vääntiökää lisärasitusta,en tekis mitään,tosi pieni liikeratahan taavetin nostolaiteessa on mutta se on näiden ominaisuus

Vetovarsi on sitkasta porattavaa

Ilmoitettu nostokyky on 1320 kg, mikä on tuon ikä- ja kokoluokan traktorille aika tavallinen luku. Keula käy kevyeksi kun on puolet tuosta perässä. Siinä riittää yleisimpiin hommiin teho vaikka poraat vetovarsiin toiset reijät. Ne varret on karkaistua tavaraa, joten kaikilta ei reikien vääntö niinhin onnistu. Tietenkin aina voi hommata pitemmät varret purkaamolta. Joku on hitsannut vaaksan verran jatkoa alkuperäisiin. Konstit on monet.

Vetovarsien alakorkeutta kannattaa tutkailla ,voiko sitä korottaa nostovarsia lyhentämällä.Tällöinhän yläkorkeus nousee.
Myös työkoneen työntövarren kiinnityskorkeudella on merkitystä.

1200:een oli aikoinaan tarjolla työntövarren kiinnityskorvakkeeseen lisälaite jossa oli useampi reikä työntövarrentapille.

Uuden reiän tekeminen nostovarteen on haasteellinen työ kotioloissa.
Pirralla olen noita reikiä joskus suurentanut.

Katsele hajottamolta DB 880 nostovarret (vetovarret). Ne jonkun verran pitemmät kuin tuossa DB 885. Silloin koneisiin kiinnitettävien pallokoiden liikerata pitempi ja silloin voit lyhentää nostotangot niin lyhyeksi kuin saat. Tulee myös lisää tilaa traktorin ja työkoneen väliin, mutta traktorin nokka alkaa kylläkin tuntumaan kevyemmältä. Minulla aikoinaan molemmat tallissa DB 880 ja DB 885 ja ihmettelin miksi DB 885 nokka ei nouse niin helposti, mutta huomasin siinä olevan lyhemmät vetovarret. Minulla oli kyllä DB 885 varustettu nostolaitteen apusylinterillä.

Niin siis olikos ne vetovarret nyt sitte sitkeetä vai karkeeta tavaraa? ainakin meillä vanhassa 900 näkys olevan sitkeät kun ovat taipuneet mutkille mutta poikki eivät ole menneet,ovat vielä semmoset L-malliset nuo vanhat jotka vaihoin 850 Taaviin omien tilalle kun pallot oli holot.
Jotenkin ne alkuiperäset 850 varret on kyllä niin hontelot ihan samanlaiset kuin on 275 Natikassakin,onko nuo uudemmat sitten jotain karkastua? mitäpä sitten kun niihin on myytävänä uusia hitsattavia kuulapäitä? eihän karkastua voi hitsata,jotenkin luulisin että eivät oo mitkää karkastuja.
Meillä ainakin noissa on alumperinkin siirtoreikiä että saa sen säätöosan/rajotinketjutkin erikohtaan ja sillon nostaa joko korkeammalla tai matalammalle,Natikassa on vielä kahdet tapit minne voi varret laittaa joko ylempiin tai alempiin.
Olikohan niissä 850 varsissa siirtoreikiä?? sitäpä en nyt muistakkaan ja onko sitten 885 mallissa taas ihan omansa?
Itte kyllä luulisin että jos jotain osaa muuttaa 5-10 cm puoleen tai toisen ei sillä ole suuria merkityksiä,tietty jos maksimi painoja/nostoja haluaa niin se on erijuttu

Implematicin varsien kanssa en ole pelannut, mutta selectoissa ne on lähes jousiteräksen tapaista tavaraa. Saattaa aika tavalla sujahtaa ennekuin katkeaa kovan pamauksen kanssa. Karkaistuakin terästä pystyy kyllä hitsaamaan, esilämpöä vaan 300 C ja karvi kiinni, jonka jälkeen jäähdytys kernaasti hissukseen. Hitsi jää perusainetta pehmeämmäksi, mutta esim. varren päihin saa uudet silmäpätkät tarttumaan hitsaamalla aivan hyvin. Jousia on turha hitsaamalla korjata, samoin monia muita koville joutuvia koneenosia.

Ahaa että ne sitten onnistuu hitsaamaan juu,joo ja onhan noita autojen lehtijousiakin hitsailtu kun ei oo niitä mistää ehjiä löytyny,mutta toki ne ei sitten kestä pitkälle.
Pihakotteroon korjailin lehtijousen ja tein semmoset patentit et kestää mutta se onkin jo ihan toinen juttu heeh!

Mittailin eilen sitä vetovarren liikettä ja tulin tulokseen että yritän porata uuden reiän noin 6 cm päähän alkuperäisestä niin vetovarsi laskeutuisi noin 10 cm alemmas (26 cm-->16cm) maasta.
Saako sitä nostokynkän liikettä mitenkään laajennettua (muuten kuin pidentämällä) vai on se riippuvainen nostosylinterin männän liikkeestä.
Onko tyhjän vetovarren laskeutumista mahdollista helpottaa, tuntuu että nykyisin laskeutuu vain kun menee seisomaan varren päälle!

Kummankin puolen nostovarret voidaan lyhentää ja pidentää niissä olevien kierteiden avulla. Pidentämällä varsia saadaan vetovarsien takapäät alemmaksi. Oikean puoleinen säätö tapahtuu kammen avulla ja vasen puoli voidaan säätää sen jälkeen, kun nostovarsi on irrotettu vetovarresta (tappi irti). Nostokynkkien liikematkaa ei voida muuttaa. Vetovarsien laskeutumisnopeutta voidaan säätää laskunopeuden säätönupin avulla ja tyhjien varsien laskeutumista voidaan nopeuttaa pudotusventtiilin avulla. Tyhjien vetovarsien hidas laskeutuminen on ominaisuus eikä siihen ole olemassa mitään "korjausta".

Eilen ehtoolla porasin reiän vetovarteen, ei se niin kovin kovalta vaikuttanut, porasin ensin 6mm sitten 10mm ja 15mm ja 20 ja 22,5mm terillä, terävä terä meni ihan kohtuullisesti.
Laitoin illanhämärässä varren paikalleen menee nyt silmävaraisesti noin 10 cm alemmaksi kuin alkuperäisessä reiässä oleva kaverinsa.

Hyvät poravehkeet sulla.

Pora on pylväspora, teriä on ---> 12mm asti puristusistukkaan ja sitten 15 mm  -- 28 mm kartioistukkaan, leikkuunestettä tuli ruiskittua ja välillä harjoiteltua terän teroitusta käsivaralta smirkelissä. Pora ja terät eivät ole omia vaan työpaikalla, jossa vielä toistaiseksi käyttöoikeus.