990 implematic moottorivaurio

Homma siis etenee. Tarkoittanet varmaan siirtopumppua ja sen käyttötappia. Nokka-akseli kaputtelee sen tapin päähän ja linkkaa paksummaksi sieltä sisäpäästä. Poraus on sen verran tarkkamittainen, että tuo perske ahistaa. Voimallahan se sieltä tulee. Joudut joka tapauksessa hommaamaan uuden.

mattkau kirjoitti:Homma siis etenee. Tarkoittanet varmaan siirtopumppua ja sen käyttötappia. Nokka-akseli kaputtelee sen tapin päähän ja linkkaa paksummaksi sieltä sisäpäästä. Poraus on sen verran tarkkamittainen, että tuo perske ahistaa. Voimallahan se sieltä tulee. Joudut joka tapauksessa hommaamaan uuden.

Joo siirtopumppua tarkoitin, tuo siirtopumpun tappi lähti helposti. Tarkotatko että purse tulee nokka-akseliin ja estää ulosvetämisen?

David94 kirjoitti:Nyt on projekti taas edennyt, suunnitelma on nostaa sylinteriryhmä rungolta ja käyttää koneistamolla, saavat asentaa putket siellä. Arvelin tehdä pajan kattoon järeästä h-palkista liukukiskon ketjutaljaa varten, voi siirtää lohkon traktorin luota sivuun esim. auton kärriin tai lavalle. Helpottaa myös kannen asennusta. Onko tietoa miten nokka-akseli lähtee lohkosta irti? Voiko vetää jakopään puolelta ulos? Nyt on purettu jakopään rattaat ja jakopään tausta pois, öljypumppu ja mittarin pyöritin myös poistettu. Välipainepumpun tappikin on poistettu. Liikkuu sentin ulos mutta kolahtaa johonkin, pyöritys ei auta. Mistä mahtas vielä ottaa?

Nokka-akseli tulee muistaakseni pois kummasta päästä tahansa.
Lohko nurinpäin tai vähintäin kyljellään että venttiilitankojen nostokupit ei paina nokka-akseliin. Pyörittelee samalla kun vetää ulos niin tulee paremmin.

Kiitos neuvoista, pahottelen aiemmissa viesteissä tullutta sekaannusta, nokka-akseli siis kanittaa eikä pumpun käyttötappi. Olisin voinut vähän selkeemmin kirjottaa Pitääkin jättää nokka vielä paikoilleen ja nostaa lohko ensin. Purettavana on vielä polttoainetankki jalustoineen, ohjaussimpukka ja kytkinkotelon kansi.

Nostokupit saattavat päästä putoamaan nokkien väliin ja estää akseli tulemasta ulos.

Taas eteni! Päädyin siihen että nostan moottorin kampiakseli ja kytkin kiinni sylinteriryhmässä, tähän vaikutti se että kampiakselin etu-, ja takapukkien momenttiin kiristys ei tod.näkösesti kasausvaiheessa onnistu, ovat niin ahtaassa paikassa. Aukaisu olis myös ollut hankalaa. Moottorin irrotus tehdään siis traktorin ollessa pyörillään. Nyt on ohjaussimpukka ja kytkinkotelon kansi purettu ja kytkin näkyvissä. Myös sylinteriryhmän kiinnistyspultit on poistettu. Jännä juttu että sylinteriryhmä on pultattu alapuoleltakin neljällä pitkällä pultilla kampikammioon/runkoaisoihin, miksi tuota nyt sanois. Kampiakselin takatiiviste on vuotanut öljyä jonkun verran, se uusataan samalla.

Pari kysymystä:
Miten saan kytkinakselin liukumaan/purettua niin että moottori ja vaihteisto pääsevät erilleen?

Onko jollain näkemystä mistä noita moottorilohkoja saa nostella? Teenkö useampaan pinnapultin reikään käyvät kappaleet joissa paikat koukulle vai olisko parempi nostaa sivuista?

Ensimmäinen kysymys kerkesi ratketa, vaihteiston kansi pois ja sieltä kytkinakselissa oleva booriholkki syrjään, nyt pitäis alkaa olemaan nostokunnossa. Tosin se kiskosysteemi kattoon on vielä tekemättä.

Nostokisko kattoon rakenneltu, tein 50x100x5 rhs-putkesta, sahasin koko matkalle alapintaan halkion, johon tein laakeroidun kelkan ketjutaljalle, samanlainen systeemi kun nykysissä liukuovissa mutta vähän järeämpi. Kiinnitys kattotuoleihin m12x130mm pulteilla, neljä pulttia/kattotuoli. Kattotuolit metrin jaolla hallissa. Koitan laittaa kuvia jossakin vaiheessa. Hyvää ja rauhallista pääsiäistä kaikille!

Torstai-iltana nostin sylinteriryhmän kampiakselin ja kytkimen kanssa pois, laitoin nurkasta nurkkaan pinnapultin paikalle normi tuumapulteilla riimun ja siitä taljalla nostamaan. Tänään tuli purettua lohko ja harjasin polttoöljyn kanssa enimmät liat pois. Kampiakselin takatiivistettä ei löytynyt ollenkaan, ei tosin kytkin oo sen takia luistanut vaikka vähän vauhtipyörälle on lasketellut.. Seuraavaksi osat Engannista tilaukseen ja lohko + kansi koneistamolle. Suunnitelmissa olis värkätä moottoripukki missä sais konetta käänneltyä haluttuun asentoon, on paljon kätevämpi kasailla pukissa kuin mitä etukuormaimen välissä. Ensimmäinen remontti tähän koneeseen tuli tehtyä eturenkaan päällä seisten

Remonttihomma on sellaista, että koskaan ei tiedä mikä pulma on kulman takana odottamassa. Aika hyvin tuo on tainnut tähän saakka sujua.
Jo kannen irrottaminen on joskus tuottanut vaikeuksia kun yksi vaarnaruuvi on saanut vettä ja ruoste on turvottanut sen hyvin kiinni poraukseensa. Kerrotaan tapauksista, että katossa olevalla taljalla on nostettu ilmaan etupyörätkin mutta kansi on vaan istunut paikallaan.

Kun kampiakselin takapään tiivistettä alat puuhaamaan uusiksi, niin muista että kaupasta saattaa tulla mukaan liian paksu naru vaikka on DB osana myyty. Niitä sokkeloita on napsahtanut rikki kun liian paksu naru on pakotettu uraan voiman kanssa.

Lieneekö tuossa alunperin narutiivistettä ollutkaan?  Omassa vastaavassa metsälöydössä on kierre vääntämässä öljyä lohkoon päin. Kaiketi näitä on jälkiasennettu tiivisteelle.

Implematiceissa oli kampiraudan takapäässä vielä tuo vastakierresysteemi. Paitsi 880 kolmesylinterisessä ehkä jo oli koiranpaska. Selectamaticeihin se nimittäin sitten tuli lopullisesti.

Vastakierre on eräänlainen sokkelotiiviste, mikä kyllä pelaa niin kauan kuin kampikammiossa on "normaalit" paineet ja kampiraudan petilaakereissa oikeat välykset.

Eipä tullut tarkistettua ennen kommentointia tuota koiranpaska-asiaa, anteeksi kömmähdys. Kun on ittelle jäänyt sellainen käsitys, että viimeisten 990 implematicien ja ensimmäisten selectamaticien moottorit ovat aika tavalla samanlaiset, niin taaskaan ei ollut luulo tiedon väärti. Juu, narutiivisteen jälkiasentamisesta on tainnut tälläkin palstalla olla joskus hieman keskustelua. Kai se vastakierrekin aika hyvin pitää kun ei aja laakereita väljiksi ja pitää huolen, ettei kampikammoon tule painetta.

Piti oikein käydä tarkastamassa varaosakirjasta ettei tullut annettua väärää todistusta. Itse asiassa 990 Selectassakin on vielä vastakierretiivistys niin kauan kuin kuin moottorina on AD4/47 eli sama mikä Implessä.

No kerron vielä tuon oman 3 keppisen 880 Imblen jutun. Olen sen joskus selostanut mutta en löytänyt. Kun öljyä vuoti kytkimen alta maahan (siis ostin näin epäkuntoisena) niin nostin moottorin ylös pari kertaa ja vasta kolmannella kerralla avasin takimmaisen runkolaakerin ja havaitsin siellä olevan koiranpaskan (narutiiviste) olevan risa. Vaihdoin uuden tiivisteen ja samalla poistin öljyn paluureijästä silikoniin niin rupesi öljyt pysymään koneessa. Siis laakerin murikkaan oli koneistettu laakerin perään kaksi uraa joista viimeisenä oli tuo tiiviste. Ensimmäisen uran pohjaan oli porattu reikä josta öljy valuu alas öljypohjaan mutta miksi reikä oli tukittu silikoonilla sitä en käsittänyt. Akselin päässä ei mitään vastakierrettä ollut. Onko tämä protomalli tiivistyksestä joka myöhemmin tuli käyttöön en tiedä. Konehan on viimeisiä 880 implejä. Olisi kiva nähdä kuva uudemmista varaosista onko samanlainen.

AD4/47 moottorissa on takapäässä kyllä "alumiinikoppa" mutta siinä ei ole koiranpaskatiivistettä. Tuon kopan tilalle sopii uudemman mallin koiranapaskatiivistemalli.

Hienoa, en siis tarvitse takatiivistettä Pitää vielä varmistaa, mutta laakeripukkiin oli pultattu alumiinikappale, missä muistaaksein kolme harjannetta. On todennäköisesti työntänyt tuon jäähdytinnesteen karkaamisen yhteydessä öljyä sinne.

Pitkästä aikaa! Pahoittelen kun ei koko kesänä ole tullut informaatiota eikä kuvia vaikka puhe olikin. Moottori kävi koneistamolla, lohkon tasopinta oikaistiin ja Englannista tulleet putket sovitettiin siellä paikalleen. Lisäksi runkolaakerilinja tarkistettiin. Myös kansi plaanattiin ja asennettiin uudet venttiilit. Jännittää vähän muistanko mikä osa tulee mihinkin..

Moottorin kasaus menossa, moottori on kylellään kahden parrunpätkän päällä kun ei tullut pukkia rakenneltua. Kasaan vanhoilla männillä uusin renkain, männistä löyty päältä noen raaputtamisen jälkeen teksti: "Std" eli standardikokoinen mäntä. Std-kokoa on uudet renkaat, mutta mietin mikä on oikea männänrenkaan katkosvälys? Laitoin renkaan putkeen ilman mäntää ja mittailin niin 0,4mm:n liuska meni kevyesti, 0,45 ahisti jo vähän. Onkohan tämä hyvä?

Ihan jees välys tuo on . Ohjearvo voi olla jopa pienempi. Mut eikun kone kasaan vaan ...

Kiitos, moottorikoneistamo ei löytänyt AD 4/47- moottoriin ohjearvoa männän korkeudesta tasoon nähden. AD 4/49-moottoriin oli muistaaksein -0,10 - +0,30. Pitää katsoa tuleeko putken yli, tästä kun on tosiaan koneistettu useammasta paikkaa.

Männän ylitys näyttäis olevan +0,10 mm. Kannentiiviste on aika paksu, 1,7 mm. Tässä koneessahan venttiilit menee vähän kansitason alapuolelle, tosin mittailin että sen verran reilut poterot on männissä venttiilien kohdalla ettei pitäis ottaa. Jos jostain männät lyö kattoon niin männän laki on se mikä ottaa. Onko kellään kokemusta paljon tuolla kansitiivisteellä on tapana painua kiristäessä? Lohkon tasosta on koneistettu 0,10mm ja runkolaakerilinja oikaistu madaltamalla pukkeja, tämä tuo kans kampiakselia hieman ylemmäksi. Lisäksi sylinteriputkien pesät tietty on pyyhkästy oikeaan korkoon.

Kannentiivisteen painuma on yleensä luokkaa 0.2-0.4mm , riippuenlähtöpaksuudesta ja käytetystä kiristysmomentista.

Jostain luin että tähän koneeseen tulis tehdä kolmivaiheinen kannen kiristys+ jälkikiristys, momentit tais olla noin 40, 80 ja 122 Nm, ootteko tehneet tämän mukaan?

Itse kiristelen koneiden kansia yleensä 4-5 vaiheessa, esim 50-70-110-135Nm ja vielä kerran uudelleen, pulti kerrallaan ensin varttikierros auki, ja taas esim se 135Nm.
Kunnolla lämpimäksi käytön = termostaatti aukeaa, tai 1-2h kevyen ajelun jälkeen uudelleen pultti / mutteri kerrallaan vartti auki ja taas ohjemomenttiin.
Ja kiristys olisi tehtävä "yhdellä vedolla" eli välillä kiristäessä avain ei saisi pysähtyä koska liikkeellelähtömomentti voi olla isompi, mitä kiristysohjearvo, jos ollaan lähellä virallista oikeaa momenttia.