Hydrauliikan hyöty kyntäessä.

Tarkoitus olisi kyntää tuollainen vajaa hehtaarin kesanto palsta.
Avustusta tarvitsisin tuon DB:n hydrauliikan hyödystä kyntö hommissa.
En ole aikaisemmin kyntänyt traktorilla maata, ja aurana toimii 2-lapanen vanha Fiskars, ilman tukipyörää ja tietysti veturina 996 4wd vm.-80.

Lähinnä kiinnostuksen kohteena tuo hydrauliikka joka pitäisi kuulemma olla edistyksellinen kyseisesä pelissä.
Missä olisi paras asento valinta vivulle, ja miten sitten edetään jotta hydrauliikasta saadaan täysi hyöty kyntöön.

Moro

Nostolaitteen kolmiasentoinen valitsinvipu asentoon syvyys .
Tuolloin auran syvyydensäätö helpointa ,korkeuden vähän "veltompi".

Onko Työntövarren korvakkeelle tuleva vaijeri ehjä?

Kovaa ajoa vain

Aivan, valitsisin asentoon "syvyys", joka on sama kun vetovastussäätö.  Tällä tavalla saadaan kyntösyvyys muuttumaan automaattisesti vetovastuksen mukaan ja aurat pysyvät suurin piirtein samassa syvyydessä koko ajan. Aurat nousevat ja laskevat hieman jatkuvasti riippuen maan aiheuttamasta vastuksesta. Kyntösyvyys pysyy lähes vakiona jos maan laatu on yhtenäinen. Mikäli maan laatu vaihtelee, johtaa se näin ollen kyntösyvyyden muutoksiin. Vaihtelevissa olosuhteissa suositellaan aina tukipyörän käyttämistä. Valitsimen ollessa keskiasennossa, eli korkeussäädöllä, on aurat "lukittu" traktoriin nähden ja mahdolliset korjaukset kyntösyvyyteen täytyy aina tapahtua kuljettajan toimesta. Syvyyden säätö ei toimi lainkaan valitsimen ollessa keskiasennossa. Valitsimen ollessa tcu asennossa (oikealle käännettynä), on sekä korkeuden säätö että syvyyden säätö kytkettynä pois päältä.

Olin juurikin kyntämässä ja minulla ainakin valitsin on välillä ollut oikealle kun muistin väärin syvyys asennon. On myös tärkeää muistaa vetää ensin nostovipu täysin taakse jousta vastaan ennen valitsimen kääntelyä. Niin 2 siipinen aura on niin kevyt että sillä voi kyntää hyvin ilman syvyysasentoa veto ja tukivarsien oikea asento ratkaisee kyntöjäljen.  Täällä on nyt savimaa niin kuivaa että kyntö on lykättävä myöhempään jälki on huonoa. Sm Kyntökilpailut tulee olemaan vaativaa kuun lopussa jos kuivuus jatkuu

Tuli sitten eilen opeteltua tuota kyntämisen saloja, täytyy kyllä sanoa että jälki ei ole mitään kaunista katseltavaa.
Melkoisia "kasoja" tuppasi tulemaan ja aurat kulki vähän miten sattui, välistä oltiin tosi syvällä ja välillä ei lähtynyt kuin hiukan pinta maata.
Kyllähän taavetin syvyys asento koetti korjata tilannetta, mutta omasta mielestäni maa-aines on välillä kovaa ja välillä tosi pehmeää.
Alue on tietojen mukaan kynnetty joskun 80-luvun lopulla viimeksi ja sen jälkeen ei ole kuin ajeltu eri näköisillä koneilla edes takaisin, en sitten tiedä onko tuolla sen suurempaa vaikutusta maa-aineksen tiiveyteen.

No mutta onhan kuitenkin yritetty muokata parhaimman mukaan, vielä kun saisi jäljet tasaisiksi jossain vaiheessa niin voiton puolella ollaan.
Voi olla että aurojen säädötkin olivat taavetille väärät, kun tuppasi jäämään pieni alue kynnös jälkeen missä aurat ei olleet koskenetkaan.

No opiahan tämä kaikki on kun ensimmäistä kertaa kuski istui traktorissa aurat perässä.
Kävihän siinä muutama "isäntä" arvostelemassa työn jälkeä tuumaten että pientä hiomista vaatii vielä, no helppohan sitä on arvostella ojan reunalta, olis itse istunut mallia näyttämään

Outsider:lle sen verran että työntövarren korvakkeen vaijeri on ehjä, ja toimiikin vielä.
OlleK:lle kiitokset tuon valitsin asentojen saloista noin että tyhmäkin tajusi mitä mikäkin asento tarkoittaa.

Tuosta syvyyssäädöstä puheenollen tuli mieleen. Minulta on liinakosta sotkeutunu maaliman saveen syvyyssäädön jousi sieltä oikeanpuoleisen laakeripukin sisältä. Mahtaiskohan kellään olla selitystä antaa millainen moinen vieteri mahtaa olla edes suunnilleen. Tiedän, että se on vetojousi raksi kummassakin päässä mutta siihen päättyy tieto. Tarvittavia tietoja olisi ainakin vapaa pituus, langan halkaisija ja mieluusti koko jousen halkaisija, jousivakiota tuskin uskaltaa toivoa.

Vältin oon saanu säädettyä silleen, että se ui perässä nätisti sopivassa syvyydessä eikä väännätä mihinkään suuntaan, mutta olisi kiva joskus kokeilla miten se syvyyssäätö oikeasti toimii.

No yritys ja erehdys on parhaita opettajia. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Minulla oli poikasena yli 50 v sitten halu oppia hyvin kyntämään. Olin jo katsellut vuosia monen kyntötouhuja ja huomannut kirjavuutta taidoissa. Sukulaismiehen menestyminen kyntökilpailuissa innosti oppimaan ja kyllähän asiaa harjoittelemalla oppii mestarikyntäjäksi kun haluja on. Olen vuosien varrella kyntänyt monilla vehkeillä 20 Valmetista isoon turbo Valtraan ja 25, 900, 880, 990, 996 Taavetilla. Kyllä taavien systeemi toimii kynnöissä kiitettävästi kun vaan opettelee oikein käyttämään.

Työntövarren pitää olla niin pitkä, että aurojen viimeisen siiven pitkä maapuoli jättää pienen jäljen vaon pohjaan, kun kyntösyvyys on haluttu. Tämä estää auroja menemästä liian syvälle. Erityisen vaikeissa olosuhteissa on aina käytettävä tukipyörää. Minkään traktorin vetovastussäätö ei pysty kompensoimaan maaperän runsaasti muuttuvia kovuuksia. Seuraavassa yksinkertaiset ohjeet aurojen perussäädöiksi http://www.upix.fi/sites/koneoppi/koneoppi/upi/Muokkaus/peruss.htm

Mittailin luukun takaa tuon vetosvastussäädön jousen ja lukemat ovat karkeasti seuraavat: ulkohalkaisija 14,5 mm, langan paksuus 2 mm ja kierroksia 20 kappaletta. En ottanut jousta ulos, joten en tiedä paljonko siinä on esikiristystä, mutta jousen kierrokset ovat lähes vastakkain kun työntövarren korvake on kuormittamaton.

Kiitos Erkki. Alanpa etsiskelleen jotain semmoista. Yllättävän jämäkkä vieteri se tuntuu olevan jos parin millin langasta pyöritelty. Ei ois heti tullut mieleen. Tosiaan, se alkuperänen on hävinny jonnekkin jo ennen minun aikaa. Muutenkin sille nostolaitteelle on tehty kaikenlaista. Juuri se oikean puolen laakeripukki ja kolmannen varren kiinnikevalu on otettu punarunkosesta koneesta.

http://www.lesjofors.fi/index.htm

Purkajilla voi olla noita jousia tallella, miksipä ei uusiakin joissakin hyvin varustetuissa liikkeissä.

Olen jossain nähnyt ns. jousilajitelmia myynnissä, elikkä muovilaatikon, jossa on erilaisia vietereitä. Tuo alkuperäisjousi ei ole kovin napakka kun siinä on noin runsaasti kierroksia. Entiseen aikaan oli sellaisia lukulamppuja, joissa oli pitkät jouset pitelemässä  varsia asennoissa. Sellainen lampun jousi saattaisi tuossa toimia ihan hyvin kun siitä vaan katkaisee sopivan pituisen pätkän ja vääntää koukun toisenkin päähän.

Juu, pitää katella ensin omat nurkat ennenkuin laajentaa piiriä. Saattaa semmonen lamppu löytyä jostain ja vanha ovivieteri. Tallissa on laatikkokaupalla vaikka mitä, josta saattaa löytyä jousiakin nyt kun suunnilleen tiedän millainen sen pitää olla.

Sinänsä sillä ei nyt ole maaliman hoppu, kun just hosasin ettei siellä ole semmoista - vuosien jälkeen.

Mitenkäs tuollainen säädettävä tunnistin, joka on lisävaruste, vaikuttaa tuohon hydrauliikan toimintaan kyntäessä, kun tuollainen näkyy olevan omassa traktorissa.
"Linkussa" tuntuu olevan muutama asento.
Jos vaikka vaikuttaisi kyntö tuloksen laatuun jotenkin, sen verran kiinnostaa tuo kyntämisen tulos, että onko sittenkin ns. säädöissä ollut jotain häikkää, vai onko sitten ratin ja penkin välissä se suurin häiriö .

Tunnistimen säädöllä voidaan valita sopiva tunnistimen herkkyys erilaisille maalajeille. Multamaassa auran vastus on pieni, savimaassa suuri ja loput siltä väliltä. Käytännössä se näkyy niin, että kun maalaji vaihtuu, niin sopiva työsyvyys löytyy hallintavivun kaarelta eri kohdasta kuin aikaisemmin. Herkkyyttä lisäämällä saadaan hydrauliikka reagoimaan pienempiin vetovastuksen muutoksiin.

mielenkiinnosta kysyn,onko kuinka herkkä/tarkka tuo selectamatic kynnössä?fiatia oikeen säädin herkälle kun kynnin,niin se reagoi kyllä tosi herkästi.kysymyksessä oli 90-sarjan fiat.aina tuo kyntö ja säädöt kiinnostanut,merkistä riippumatta.

Kokemuksesta voin sanoa, että on hyvin herkkä. Kun systeemi on kunnossa, niin vetovastusssäädöllä saa varret nostamaan kun painaa kämmenpohjalla reippaasti työntävarren korvaketta eteenpäin.

joo,no herkkä on taavetissakin sitten.tuo 90-sarja on vetovarsi tunnustelulla,640 on työntövarresta,tiedä sitten kumpi parempi,molemmis puolensa.jotkut ei käytä tunnustelua ollenkaan kyntäessä,käyhän se niinkin tietysti.onhan se tietysti jossain tiukalla savella turhaa.