Kun alkaa riitttämään.

erkki kirjoitti:Mobilin asiantuntijalta tuli tieto, että Mobilfluid 426  on esimerkiksi sellainen öljy joka ei emulgoi vettä. Netistä löytyy viljalti lisätietoja.

Loistavaaa tietoa, näkyis olevan 74,- € / 20l. astia konekeskon webshopissa... 79,- IKH:lla sekä 73,- Valttorilla
Tätä enskesänä koneeseen ja sinne perärepun alle kehitettävä joku pieni juoksutusventtiilli et saa liruteltua vetehiset sysyllä ulos. Siinä kattilankannessa prpuu onkin sopivan pieni veden liruttamiseen.

Onko vanhemmat taavetit miten ronkeleita tuon peräöljyn lisäaineistuksen suhteen (GL-4)? Vanhempien Zetoreiden öljyistä kun kyseltiin, maahantuojan ohje oli 30W yksiastemoottoriöljy esim. mobil delvac 1330 sae30. Vanhojen zetoreiden laatikon jotkut laakerimetallit eivät kuulema kestä kovaa lisäaineistusta.

Rokressi kirjoitti:Onko vanhemmat taavetit miten ronkeleita tuon peräöljyn lisäaineistuksen suhteen (GL-4)? Vanhempien Zetoreiden öljyistä kun kyseltiin, maahantuojan ohje oli 30W yksiastemoottoriöljy esim. mobil delvac 1330 sae30. Vanhojen zetoreiden laatikon jotkut laakerimetallit eivät kuulema kestä kovaa lisäaineistusta.

880:seen suositellaan 10w30 yleisöljyjä mitkä käy hydrauliikkaan, moottoriin ja vaihteistoon

Mobilin neuvonnasta kommentoitiin vielä, että yksi vaihtoehto perä/hydrauliikkaöljyksi voisi olla Mobil Agriextra 10W-40, jolla on myös vedenerottamiskykyä, joskaan ei yhtä tehokkaasti kuin Multifluideilla.

Saattaisi joku tuollainen liimattava silikonimattolämmitin riittää ongelman ratkaisuksi.

http://www.ebay.com/itm/30X30CM-750W-220V-Silicone-Heater-3D-Printer-Heated-Bed-Pad-w-3M-Thermistor-/281642076373

Rokressi kirjoitti:Saattaisi joku tuollainen liimattava silikonimattolämmitin riittää ongelman ratkaisuksi.

http://www.ebay.com/itm/30X30CM-750W-220V-Silicone-Heater-3D-Printer-Heated-Bed-Pad-w-3M-Thermistor-/281642076373

Tossa on se ongalma kun se kattilankansi on noin.15-20 cm. halkaisijaltaan niin toi matto on 30x30 Sinne sopis ainakin tollanen vastaavan firman 10x10 matto minkä lämmityskyky on 100w. Eipä kauheasti auta näin maalaisjärjellä.

Jos tietäsi missä kohden laatikossa on vapaata tilaa, niin linkin lämmitin olisi varmaan paras vaihtoehto. Minulla on ilmajäähdytteisessä Deutz Fahrissa tuollainen lämmittämässä moottoriöljyä. Ei siinä sitten muuta lämmitintä olekkaan, mutta ihmeen hyvin se lähtee pakkasestakin käyntiin.

http://www.calix.se/files/2ee90056ef706dc2a463b6532769dd80.pdf/Oljev%C3%A4rmare_FIpdf

Mobilfluid 426 on ollu käytössä hieman uudemmissa koneissani pitkään ja hyvin toimiva öljy on ja erikoisesti Vo-pakat,monilevylukot,pikavaihteet ja märät jarrut pelaa hienosti vaikka öljy olis kuumaa niinkun kesällä kovassa ajossa on.

Myös ohjaus ja hydraliikka käyttää kyseistä öljyä ja hyvin toimii

Myös etuakselissa käytän tätä planeetoissa ja keskellä.

Aika ohuen olosta se on vanhoihin paksuihin öljyihin verrattuna mutta pakkasella sitten toimii hienosti.

Tuonluokan vesiongelman poistajaksi mitä edellä olevissa kirjoituksissa on esiintyny suhtautuisin hieman varauksella koska kokemusta itsellä ei ole ja jotta pettymystä ei tulisi,jos muistan oikein nin hypoidiominaisuutta vaativiin paikkoihin tätä ei suositeltu,voin olla väärässäki mutta öljynvalmistajan suositukset kannattaa lukea.

Öljy on ollu poislaskettaessa tunnit täyttäneenä lähes uudennäköistä ja vettä ei ole näkyny pisaraakaan.

Teboilin tekninen neuvonta antoi parhaana suosituksena Teboil Wetol W -öljyn. Kertoman mukaan hylkii vettä, on notkean tuntuista, mutta säilyttää viskositeetin myös kuumana. Googlaamalla löytyy lisätietoa.

Meillä ollu Taavissa hypoidiöljyä alusta asti ja on nytkin,tosin talvella ei ajeta,mutta on samaa tavaraa Natikan lootassa ja ohjausvaihteissakin ja hypoidiahan se öljy on autojenkin voimansiirroissa eikä tiedä vesistä mitään.
Ainakin mulla ohjekirja sanoo että sitä sinne kuulukin laittaa

Tessu kirjoitti:Meillä ollu Taavissa hypoidiöljyä alusta asti ja on nytkin,tosin talvella ei ajeta,mutta on samaa tavaraa Natikan lootassa ja ohjausvaihteissakin ja hypoidiahan se öljy on autojenkin voimansiirroissa eikä tiedä vesistä mitään.
Ainakin mulla ohjekirja sanoo että sitä sinne kuulukin laittaa

Juu. Voortille sopivaa Samaa se Taunuksenkin perässä oli.

onkohan se joissain merkeissä jostain syystä tuo veden kertyminen perään/vaihteistoon hanakampaa,vaikka koppi tai suojassa olisi?major miehet valitellu samaa vaivaa.fiatis en koskaan tuollasta ilmiötä ole havainnut,640 fiatti ollu päälle 30vuotta talossa,eikä koskaan vettä,eikä vetisiä öljyjä ole perästä vaihdossa tullu,eikä nostolaite ole temppuillu.

harrastaja kirjoitti:onkohan se joissain merkeissä jostain syystä tuo veden kertyminen perään/vaihteistoon hanakampaa,vaikka koppi tai suojassa olisi?major miehet valitellu samaa vaivaa.fiatis en koskaan tuollasta ilmiötä  ole havainnut,640 fiatti ollu päälle 30vuotta talossa,eikä koskaan vettä,eikä vetisiä öljyjä ole perästä vaihdossa tullu,eikä nostolaite ole temppuillu.

Tuossa mallissa on kyllä jo koppi sateensuojana. Lienee sillai tiiviimpi koppi jo..

koppi on joo.joku aika sitten ne väänti samasta aiheesta fordson palstalla,kun kuulemma vettä kertyy vaikka aina suojassa säilytetään?ei luulis kyllä..

Kyllä kondessiongelmaa on voortis ja Nuffissakin, vaikka katon alla olisikin eikä pisaraakaan sadevettä näkisi muutenkuin sateensuojassa, oviaukosta ulos katsellessaan....

Sopiipa se hypoidi muihinkin kuin voorteihin,  ja ainakin mulla sanoo 850 Taavin ohjekirja että sitä sinne kuuluu kaikkialle muualle paitti tietty ei moottoriin eikä putsariin.
Ja semmoset sinne tuli joskus vaihettuakin.

No meikä on jo yli 50 v rattoreiden kanssa puljannut ja sen havaitsin aikoinaan että kondenssivettä kertyy rautoihin sisä- sekä ulkopintoihin eniten ilmain vaihdellessa suojasta pakkaseen. Sama tietysti kun kone ajettu jo kunnolla lämpimäksi ja jää pakkaseen seisomaan. Kyllähän moniin vaihteistoihin on rakennettuna jonkinlaisia "korsteeneja" joista kosteuden kuuluisi höyrynä haihtua ulos mutta se toimii vain pitemmän käytön aikana. Ja usein kai ne huohotuskanavat on tukkeutuneetkin ajan myötä.
Helpoin konsti on tosiian pitemmän seisonnan jälkeen ja etenkin keväisin ennen käynnistystä raottaa pojaproppuja ja lirutella vedet pois. Ei välttämättä tule kuin kaffeekupillinen tai pari mutta sekin kannattaa poistaa.
Joo ja kyllä jollain peitteellä saa suojattua ettei kodenssia niin paljon tule.
Aikoinaan kun jouduin laatikon kannen pakkasella avaamaan ihmettelin sitä suurta kuuramäärää joka sisällä pinnoissa oli.

Tosiaan kaikkiin traktoreihin varmaan sitä kosteutta kondensoituu ilmojen vaihdellessa ja mitä vähemmän ajaa talvella niin sen enempi kertyy vettä/jäätä öljyihin. Mutta on niissä traktoreissakin merkeissä ja malleissa eroja tuonkin suhteen. Laatikon rakenne, öljypumpun ja imusiivilän sijainti voivat vaikuttaa siihen miten hydrauliikka toimii pakkasella. Toki aina parempi kun sitä vettä ei olisi yhtään siellä öljyissä.

Kondenssivesi tulee vaihdelaatikkoon siten, että kun traktori on käytössä lämpimällä ja kostealla kelillä, sanotaan lokakuussa, jolloin ilman suhteellinen kosteus voi olla noin 100, niin vaihdelaatikon jäähtyessä se vetää huohottimen kautta kostean ilman sisään. Kun ilma jäähtyy, niin tuo sisään vedetty kostea ilma luovuttaa vetensä kylmiin pintoihin, jotka huurtuvat. Siinä on takuuvarmasti eroja miten vaihdelaatikon huohotus on järjestetty, eli mistä korvausilma otetaan kun laatikko ja sen sisällä oleva ilma jäähtyy ja kutistuu. Sisään vetäytyvän ilman määrään vaikuttaa tietenkin myös vaihdelaatikon ilmatilan suuruus. Kondensoitumisen voi estää ainakin kolmella keinolla, laittaa vaihdelaatikon huohottamaan pussiin, jolloin laatikko imee jäähtyessään tutun ilman sinne takaisin, tai laittaa huohotinptken pään "kuivaan" paikkaan, esim. yhdistää putkella kampikammioon, jolloin kosteus todennäköisesti tiivistyy moottoriin ja häipyy sieltä kun moottori käynnistetään, tai järjestää huottimeen jonkinlaisen kuivaimen jos sellaisen saa kaupasta. Traktorin vaihdelaatikon ilmamäärä muuttuu lämpötilojen muutoksen johdosta jotain 10% luokkaa, joten jos lootan teippaa pullontiiviiksi, niin sisään kehittyvä paine ehkä pystyy aiheuttamaan ölyvuotoja.

Tulipa tuosta mieleen, että kellä vain mahdollisuus niin kannattaa polttoainetankkikin pitää tuon takia mahdollisimman täynnä. Itselle tullut tavaksi täyttää aina polttoainetankki ajon jälkeen, johtuu tämä tapa varmaan siitä, että Deutzin polttoainemittari on rikki

Meillä isäukko teki noin jopa autoissaan ja itekkin sillon kun voin,eipä ollu isäukolla koskaan ongelmia polttoaineiden juoksun kanssa missään!
Onneksi näissä vanhoissa raksoissa voi sen sakkakupin tyhjentää jos siellä vesihelmeä on,kun pakkanen lauhtu niin Natikasta käänsin kupin nurin ja suodattimen pohjasta liruttelin hieman ainetta pois,näin aina teen kovien pakkasten jälkeen ja syksyllä/keväällä.
Pienellä vaivalla voi eliminoida isomman ehkä...

Nostetaanpa vanhaa juttua ylöspäin.
Kuulin että jäätymiset saa unohtaa kun lurauttaa öljyjen sekaan vajaan litran glygolia !!!

Mitäs asiantuntijat sanoo tähän. tapahtuuko suurempaa korroosiota ton glygolin kansssa kun pelkästään veden kanssa.
Itsellä olis sellanen mielikuva että öljy-vesi-glygoliseos, missä hyvin vähän vettä ja glygolia, syövyttäisi laakereita paljon enemmän kun ilman glygolia.?

Väärin kyllä olet kuullut tai kerrottu. Ei missään nimessä öljyyn glykolia. Se pilaa voiteluominaisuudet, syövyttää joitain materiaaleja, pilaa laakerit ja tukkii öljykanavat. Kun joskus avallu öljypohjia missä öljy-vesi-glykoliseosta, niin sieltä löytyy kuin sammakonkutua, joka ei varmaan voitele mitään, tuskin edes lähtee pumpulla kiertoon. Tämä siis moottorissa, mutta ihan sama asia vaihteistossa.

Jos haluaa estää veden jäätymisen vaikkapa vaihdelaatikossa niin sitä kannattaa liruttaa sieltä pois jos vain pystyy. Ja jos haluaa lisätä jotain jäätymisenestoa niin sitten tenttua tai isopropanolia kohtuullisessa määrin. Itse tein Taavetin laatikon proppuun porauksen, missä pieni reikä tulee kierteen kyljestä ulos. Kun antaa koneen seistä jonkun päivän ja käy raottamassa proppua niin sieltä kyllä tulee enimmät veet pois eikä tarvii miettiä miten saa sen takaisin ennenkuin kaikki öljy on valunut hihaan. Tämä siis kannattaa tehdä ennen pakkasia.

Eli oikein olet asian ymmärtänyt mutta väärin kerrottu.

Teboilin tekninen neuvonta sanoi, että parempi on laittaa koneeseen tai lootaan vaikka hiekkaa kuin glygolia. Glygoli ei muodosta mitään kalvoa kahden pinnan väliin ja jos siihen jostain tulee kalvo, niin glygoli pesee sen pois. Tiedossa on siis ns. adhesiivista kulumista, joka on vastakkain liikkuville pinnoille hyvin tuhoisaa.

Emulgoivasta öljystä erottuu vesi muillakin alkoholeilla, kuten Mattkau edellä selosti, mutta kaipa tentun käytössäkin jotain riskiä nähdään kun sitä ei yleisesti suositella. Emulgoitumaton öljy on sikäli aika helppo ratkaisu.

Ihan tuolla David brownin some/fase ryhmässä sain tämän neuvon. Epäilinkin että metsään meni tää neuvo.