Case 1594 HS

Vieläköhän vanhuksesta olisi äkeen vetoon keväällä?

Minulta(kin) löytyisi kyseinen traktori puoli joutilaana, ongema nimittäin on että hs vaihde remontti on tehty vajaa 10 vuotta sitten ja sen jälkeen en ole koneella kovia vetotöitä tehnyt jottei taas pikavaihde paukkuisi.(omasta mielestä aikasta lailla arvokas korjattava). Onko näihin kukaan vaihtanut tavan vaihdelaatikkoa ja onko tuo edes järkevää? kuitenkin kone on vanha ja vaihtolaatikot kiven alla... Oma käsitys on että tavan laatikko olisi huomattavasti lujempaa tekoa..

Kone sinällään hyvä kormaaja töissä ss nostelussa pitkän runkonsa ansiosta joten suotta alkaa hävittämäänkään pois..

Elikkäs kertokaas kokeneemmat hydra-shifti käyttäjät kestääkö se laatikko niinkuin sen kuuluu kestää??

asiallinen foorumi näin äkkinäiselle uuskäyttäjälle.....

Oikean päätelmän olet mielestäni tehny kun olet siirtäny sen keviämpiin töihin,itellä vastaavat kokemukset,en ala silti senkummemmin herjaamaan sitä mutta liian monesti... se oli aikansa tuote.

Kovan lootan vaihto ei ole järkevää,koko välirunko nelivetolootineen ja kansineen ja vaihdevipuineen pitäisi saada ostettua,sen rahan kun sijottaa suoraan jämerämpiin vetureihin jotka suunniteltu raskaaseen käyttöön,isot vanhat traktorithan on kohtuuhintaisia,jos casea aattelee niin 1056,1255 tai 1455 on jämerä peli kohtuuhintaan.

Eipä siinä Hydra siftissä mitään heikkoa ymmärtääkseni ole, käyttäjä virheillä suurin syy rikkoihin. Etukuormain käytössä se ei ole elementissään juuri tuon HS1 vaihteelta lähtemisen takia, varsinkaan jos suunnanvaihtoja on paljon ja kuski tietämätön/hätänen.

DB:llä kehityshommissa töissä ollut Michel Brodgen kertoi lehtiartikkelissa, että 6-mukiset Taavien valikoimista poistui kovat laatikot kokonaa tuotannon viimeisinä vuosina koska HS oli kaikin päin parempi. HS -vaihteiston ongelma on ollut pääasiassa käyttäjien tavoissa. Liikkeelle pitää lähteä hitaalla koska kytkin pohjassa systeemissä ei ole painetta joka avaa jarrupannan. Isommat vaihteet pystyy kytkeytymään vasta traktorin liikkuessa. Power Shift vaihteistoon tottunut kuljettaja ei tuota ominaisuutta tahdo oppia huomioimaan vaan käyttelee HS:ää kuin turbiinivaihdetta ainakin. Tietenkin myös likainen öljy voi haitata sekvenssiventtiilin toimintaa, joten öljynvaihdoista kannattaa huolehtia.

Kerran Englannin reissulla pääsin kysymään joltakin asian tietävältä, että miksiköhän HS -vaihteiston paineentuottoa ei ole tehty kykimestä riippumattomaksi, niin vastaus oli, että turvallisuuskysymys. Samalla reissulla siellä oli paikanpäällä yksi 1690:n varhaisista prototyypeistä, joka oli rakennettu 1412:n runkoon. Omistaja sanoi, että siihen säädettiin tehtaan penkissä 125 hevosvoimaa ja se on edelleen töissä ja heidän kuutosista vahvin. Silloin taisi mitarissa olla 14 000 ja HS laatikko toimi moitteettomasti edelleen alkuperäisillä osilla ja säädöillä.

Hydra Shift on vähintään yhtä vahva ja luotettava, kun synkrovaihteisto. Hydra Shift laatikoita hajotetaan väärällä käytöllä ja huollon laiminlyönnillä. Lähde AINA liikkeelle Hydra Shift vipu ykkös vaihteella äläkä turhaan vedätä moottoria, vaan vaihda pienempään.  Vaihda öljyt ja suodattimet ja pese imusihdit ajallaan, niin laatikko toimii kiitettävästi ja pitkään.

Helppo yhtyä Samin,Erkin ja Olle K:n kommentteihin.
Meillä on ollut HS taavetti talossa vuodesta 1984 ,ensin 1394 4-veto ja myöhemin 1594 4-veto eikä yhtään HS- remonttia niihin tehty.

HS:n esiasteen,autodriven kehittely alkoi Bert Ashfieldin toimesta Melthamissa jo 50-luvulla mutta oli toistakymmmnetä vuotta aikaansa edellä.
Patentti myönnettiin 19.10.1959.
HS sai myöhemmin myös Englannin kuningattaren palkinnon .Ensimmäinen joka myönnettiin traktorin valmistajalle Englannissa.

Kilpailevien merkkien myyjät ovat alusta alkaen parjaannet sitä ja peloitelleet ostajia.
Koska se oli parasta mitä oli tarjolla.

Tietenkään 80-luvun taavettia ei voi verrata nykypäivän ihmeisiin.
Mutta korjauskustannuksetkin nykypäivän ja 80-luvun koneilla ovat täysin eri luokkaa.
Noille vanhoille osaa Matti Meikäläinenkin tehdä yhtä sun toista.
Jopa HS remontin.
Kulutusosat Hs-remonttiin saa alle tonnin jos käyttää oikeita kanavia osien hankintaan.

Tyyppiviat löytyvät useimmiten peilistä katsomalla.

Onko kukaan suomessa tehnyt sitä HS jatkuva paineiseksi vai onko kaikki vaan huhua että joku joskus kuulemma kai on kuullut että näin on tehty?

Kiinnostaa vaan teknisesti onko se mahdollista ja että saako sitä toimimaan.

En usko, että kukaan on muuttanut öljysyötön vaihteistolle ja jos on, täydessä tietämättömyydessä. Asia on niin,  että öljytuoton täytyy tällöin tulla vaihteistorungon ulkopuolelta ja putkistojen kytkeminen HS-vaihteiston hallintaventtiiliin tuntuu vaikealta toteuttaa järkevällä tavalla.  Lisäksi on asia niin, että Hydra Shift vaihteiston alkuperäispumpun kierrosluku lisääntyy vaihteita suurennettaessa. Tämä on tärkeää, koska vaihteisto vaatii hieman suuremman tuoton aina, kun vaihde vaihdetaan isompaan, 1-vaihde ei vaadi öljyn tuottoa laisinkaan, mutta pumpun tuotto onkin pienin mahdollinen 1-vaiheella. Vaihteiston paineensäätöventtiili on suunniteltu tätä ominaisuutta silmällä pitäen. Jos siis ulkopuolineni pumppu antaa tuoton joka riittää4-viahteen hoitamiseen, on tuotto aivan liian suuri 1-vaihteella. Tuloksena on ääntelyä ja öljyn lämpeneminen sekä paineensäätöventtiilin jousen kuoleentuminen. On siis huono ajatus.

Mielenkiinnosta asiaan, miksi öljyn tuotto on suunniteltu muuttuvaksi vaihteen mukaan. Onko se tarvittavan voitelun saavuttamiseksi isolla vaihteella ja turhan tuoton minimoinniksi pienellä vaihteella?

Vai pakkojen kytkemistä varten, eikös hs1 pakat paineettomat hs2 hs3 jompikumpi pakka paineellisena ja hs4 kummatkin.

Tuoton kasvattaminen vaihteiden mukaan säästää polttoainetta, vähentää melua ja takaa vaihteiden miellyttävämmän kytkeytymisen. Pumppu ei siis turhaan tuota ylimääräistä öljyä jota vain "puhallettaisiin" pois paineensäätöventtiilin kautta.

HS-vaihteiston paine ei ole kovin korkea, joten isoa tehonhukkaa ei siellä tapahtuvalla vuodolla saa aikaan. Nykyiakaisella painekompensoidulla pumpulla saadaan tuottoa juuri tarpeen mukaan jos sellainen halutaan HS:ään asentaa. Mutta sen aikakauden systeemit olivat tuollaisia. DB:n kehitystiimille oli mm. Fordin select-o-speed esitelty USA:ssa vierailun yhteydessä perin juurin ja he kertoivat siinä samalla oppineensa paljon muiden virheistä.

sami kirjoitti: Onko kukaan suomessa tehnyt sitä HS jatkuva paineiseksi vai onko kaikki vaan huhua että joku joskus kuulemma kai on kuullut että näin on tehty?

Kiinnostaa vaan teknisesti onko se mahdollista ja että saako sitä toimimaan.

Nyt kyllä taitaa tulla Ollelta tukkapöllyä mutta tunnustetaan nyt kuitenkin että edelliseen 1594:een tehtiin moinen muutos.
Sen teki vielä Ollen kouluttama huoltomies .

Paine otettin tandem-pumpusta.

Nykyinen 1594 on nopeutettu joten tarve ko muutokselle poistui koska vaihteiston nopeusalueet tuli paljon käyttäjäystävällisemmäksi.

Minun 1594 on myös turbotettu.

Seuraavaksihan tuohon tosiaan pitäisi tehoa hiukan saada lisää ja siihen ei taida olla mutta ratkaisua kuin tuo turbotus, tosin 5 m masteri kulkee suht pienillä tehoilla pääsääntöisesti..
Välitykset on hiukan lyhyet perusvauhteilla mutta omassa kuormaajakäytössä tuon asian kanssa pärjää..

Voi olla viisaampaa jättää tuo vanhus vanhan isännä ajokiksi, silmäteräksi. Jos tässä ajan kanssa kerkeisi syventymään edes näihin pikku vikoihin casessa, polttoaine mittari + lämpömittari ei toimi --> jokin häsketys koirio jossain varmaan, monitoimi valokatkaisian kytkennöt meni kans hieukan sekaisin lämmityslaitteen puhaltimen vaihdon yhteydessä mutta kyllähän vanhassa aina laittoa pitää ollakkin...

Onko kellää ollut kylmä käynnistys ongelmia? joskus jättää lähtemättä vaikka kuinka pakkosyöttää ja hehkuttaa, muutenkin välikeleiillä ilma lohkolämmitystä (+-0 C) tuntuu huonolle tuo starttaus, syöttöpumppu laitettiin uusile elementeille ja muutenkiin käytiin läpi viimevuonna ja se hiukan auttoi mutta täysin.. siirtopummpukin uusittu jokin vuosi sitten..

Oisko kosketusongelmia mittaritaulun takana tai maan puute??

Tuossa mun 1594:ssa on Plaanarilta ostettu "uusi" pumppu.
"Välikeleillä" kun en lohkolämmitä niin hörähtää 20-30s hehkulla samantien käyntiin eikä ole paha savuttamaan kylmänäkään.

Koskien sitä kylmäkäynnistystä. Kirjoitin eräässä toisessa topikissa seuraavaa:
"Käynnistettäessä 1690 ilman turboa tulee ensin hehkuttaa VÄHINTÄÄN 30 sekuntia, mieluummin 45 sekuntia ja vasta sen jälkeen pistää käynnistinmoottori toimimaan. Pakkosyöttöä ei pidä käyttää ja kaasukahvan tulee olla puuolivälissä, ei pohjassa. Jos 30 sekunnin jälkeen moottori ei käynnisty, hehkutetaan heti 30 sekuntia lisää ennen kun yritetään käynnistää uudelleen. Kun moottori käynnistyy, pidetään hehku vielä päällä ja kaasuvipu tyhjäkäynnillä kunnes moottori alkaa käymään puhtaammin."
Edellä mainittu pätee myös 1594 mallissa, moottori on näet sama, kun 1690:sessä ilman turboa.

En minä ainakaan menisi laatikoita vaihtamaan, mukavampi ajaa tuolla HS vaihteisella 1594. Nopeutettu on. Tuo seisovan lähdön ykkösvaihdeasento tärkeä kyllä, muuten rusahtelee laatikko. mutta kyntäessä en vekslaa ykköselle päisteessä kääntäessä, alue 2, hs 2 asento sopiva neliteräisille paluuauroille. hs 3 menee kevyellä maalla mut päiste hs 2 asennossa, vaihtaa yhen pykälän itekseen.

Ei tuo kovin lujille meillä joudu, äes tume 4600, Vakiona on kone, ei turboa, en laita. Viljakärryäkin 15m3 vetää ihan mukavasti 44kmh, kunhan tyytyy vastamäissä selaamaan alaspäin.

Jos pidät HS-vivun 2-vaihteella, kun päästät kytkinpolkimen ylös merkitsee se, että ensimmäinen monilevykytkin luistaa niin kauan kunnes 2-vaihde kytkeytyy "itsekseen". Jos samaa tapaa käytetään 3-vaihteen kanssa luistaa takimmainen pakka kunnes 3-vaihde on kytkeytynyt. Luistaminen on aina kulumisen aiheuttaja. En suosittele mainittua vaihteiston käyttötapaa muuta kun harvoin tapahtuvassa poikkeustapauksessa.

Eli siis painetta laatikossa ei ole kun kytkin on pohjassa ja näinollen aloitettava aina HS1 pykälällä. Tämä tiedossa ja ymmärretty mutta kun vanhana ei enää meinaa oppia, näköjään ei vielä 2kk kokemuksella ole tuo selkärankaan mennyt. Näinollen virheitä sattuu ja tulee käytettyä tuota "itsestään vaihtamista" silloin tällöin.

Onkin tullut mieleen että jos HS loota tehtäisiin nyt niin siellä olisi sähköventtiili ohjaamassa vaihtamista ja yhtään HS remonttia ei tarvitsisi tehdä. Onko joku seppä laittanut viisaampaa ohjausta kuin tuon 40cm rautakepin HS:n ohjaamiseen? Ihan vaikka jollain karamoottorilla mekaanisesti vaan, voisi itsestään ajaa aina ykköselle kun kytkimestä painaa. Tai kun sähköä pelätään niin voisihan olla joku mekaaninenkin systeemi jolla kytkimen painaminen toisi HS:n alas.

Itse toivon että oikeaoppinen toimintatapa juurtuu selkärankaani ennen kuin pantojen kitkapinnat ovat loppu.

TIKO kirjoitti:En minä ainakaan menisi laatikoita vaihtamaan, mukavampi ajaa tuolla HS vaihteisella 1594. Nopeutettu on. Tuo seisovan lähdön ykkösvaihdeasento tärkeä kyllä, muuten rusahtelee laatikko. mutta kyntäessä en vekslaa ykköselle päisteessä kääntäessä, alue 2, hs 2 asento sopiva neliteräisille paluuauroille. hs 3 menee kevyellä maalla mut päiste hs 2 asennossa, vaihtaa yhen pykälän itekseen.

Ei tuo kovin lujille meillä joudu, äes tume 4600, Vakiona on kone, ei turboa, en laita. Viljakärryäkin 15m3 vetää ihan mukavasti 44kmh, kunhan tyytyy vastamäissä selaamaan alaspäin.

saamaan tyylin kyllä aikanaan kynsin minäkin, pienillä kierroksilla käännös 2 / 2 vaihteella ja sitten taas hs 3 itse kynnössä... nyttemmin kynnöt tehdään pikku verkulla suunnanvaihtimen ja ketteryyden takia.

Jos ja kun äestyksessä tulee ja pitää etulatalla saada maata kulkemaan tasauksen takia mukana niin kyllä se hiukan voimaa kysyy..

Mitäs varten pakkosyöttö on jos ei kylmäkäynnistystä?

Minimec syöttää pakkosyöttö päällä niin paljon polttoainetta, että kylmän moottorin tarjoama lämpö palotiloissa ei riitä polttamaan kaiken syötetyn polttoaineen. Tämä johtaa savutukseen ja jopa käyntiinlähdön huonontamiseen. Ei se kylmä moottori tarvitse lisää polttoainetta, vaan lisää lämpöä käynnistyäkseen. Ja sitä varten on olemassa Thermostart, mutta sitä pitää käyttää oikealla tavalla ja tarpeeksi pitkään ennen käynnistystä. Pakkosyöttö on vanha jäänne ajoilta jolloin Thermostart laitteita ei vielä ollut olemassa.

OlleK kirjoitti:Jos pidät HS-vivun 2-vaihteella, kun päästät kytkinpolkimen ylös merkitsee se, että ensimmäinen monilevykytkin luistaa niin kauan kunnes 2-vaihde kytkeytyy "itsekseen". Jos samaa tapaa käytetään 3-vaihteen kanssa luistaa takimmainen pakka kunnes 3-vaihde on kytkeytynyt. Luistaminen on aina kulumisen aiheuttaja. En suosittele mainittua vaihteiston käyttötapaa muuta kun harvoin tapahtuvassa poikkeustapauksessa.

Ahaa.. ymmärsin jotta se ensimmäinen vaihde on aina "päällä" joten voisi olla kakkosessa suuntaa vaihtaessa. No täytyypä harjoitella uutta tapaa, päisteeseen lyön ykköselle, peruutuskäännös leveällä päisteellä , taas eteenpäin ja HS 2 silmään. Helppoahan tuo, kun Hs- vipu tuotu lähemmäs istuinta. Käsi nojaa kyynärtukeen, hs-vipu mutkattu siten että aluekepin takana osittain, siitä ranneliikkeellä vaihteet. Ihan susi paikka se kojetaulun vierusta ollut aikanaan.

Vaijerin paikka vaan käännetään siellä kopin alla, ite tein aukon lattiaan jarrupolkimien alle ja kiinnitin viputelineen uudelleen. Aikaa meni 5 tuntia vain

Alkuperäiset pakat ja räikkälaakerit oli heikot,ne varmaan vaihettu lähes kaikkiin koneisiin,isompien mallien pullonkaula hs vaihteiston välirunko,niitä paukkuu jos traktori joutuu vähän ahtaalle ja painuksiin ja antaa hieman selekään ja sulukeista pakilla ,omani 1594 ollu viidellä omistajalla joista neljä on joutunu vaihdattamaan välirungon vaihteiston avauskertoja laskelmieni mukaan seitsemän tähänmennessä erinäisistä syistä,hieman vaikea löytää jo nuo rungot tätänykyä että menee niitä toisillaki

Alkuperäiset SKF valmistamat räikkäkytkimet eivät olleet heikot. Heikot räikät tuli käyttöön, kun uusi omistaja J.I.Case vaati kustannussäästöjä. Tällöin otettiin käyttöön räikkäkytkimiä (en muista valmistajaa) joissa oli vähemmän lukituspaloja, ja ongelmat alkoivat. Asianlaita huomattiin ja palattiin takaisin alkuperäisiin räikkäkytkimiin. Tällöin muuttui myös varaosat alkuperäisiin eikä muita ollut enää saatavana. Molemmista muutoksista on tehty Tekninen Tiedotus, ja niistä löytyy sarjanumerot joillain muutokset tehtiin. Minulla ei ole tiedotteita, joten en voi antaa tarkempaa tietoa asiasta.

Minulta löytyy tuo tiedote,hiljattain tein hs remontin ja alkuperäiset räikkälaakerit laiton,made in china luki pakkauksessa,ei SKF mainintaa kyllä ollu

Se "made in china" on seikka joka on ilmestynyt jälkeenpäin. Silloin, kun mainitut traktorit valmistettiin, oli räikkälaakereiden valmistaja SKF, mutta onhan siitä nyt 30 vuotta, kun asia oli tapetilla. Kuten moni muukin asia nykyään, on komponenttivalmistus siirretty halpamaihin.