Db880 projekti

Sylinteriputken laipan yläpinnalla oleva ohut kohoumarengas on aika tärkeässä asemassa.
Nuorena nössinä en kiireessä kiinnittänyt siihen riittävää huomiota ja se maksoi minulle monta tiivistettä ennen kuin tajusin että tiivisteen ohut kuparipelti ei pysty tiivistämään kolhittua ja syöpynyttä kohtaa. Palotapahtuman kova kuumuus ja paine ”polttaa” hiuksenhienon vuotokohdan pian isommaksi ja vesi ja öljy tunkeutuu siitä seisoessa sylinteriin ja pian onkin taas remontin aika.
Tuohon suuttimien vieressä oleviin kannenpultteihin on olemassa erikoisavain jonka voi tehdä itsekin, neuvoikohan Erkki aikanaan tuonkin. Löytyykö asiaa UKK:sta en muista

Viikonloppuna tuli laitettua prauni kasaan uusila putkilla. Ja nyt näyttäisi pitävän TAI ainakin toivon.. muutamia kuplia tuli silloin tällöin mutta toivon, että se oli ilmaa joka vielä poistui järjestelmästä.. Näistä putkista vain yksi meni heittämällä paikoilleen ja loput piti jäähdyttää ja kevyesti kumivasaralla naputella paikoilleen joten ei sen kummemmin tullut mittailtua korkoja ennen asennusta Samoilla shimmeillä tuli laitettua kasaan joten ajettelin, että menevät kohilleen kun edellisetkin putket oli koneistamon asentamina heidän mukaan kohdillaan. 2 syl. putki olikin sitten pari satkua alempana.... Olisi ehkä pitänyt ottaa taas rauhallisesti ja saada putket jotenkin sopimaan ilman jäähdyttelyä ja sitten mittailla ja mallailla korot tasan.. No ajellaan nyt tällä ainakin ensi kesä ja seuraillaan tilannetta.

Mites toi ruiskupumpun ajoitus laitetaan kohdilleen? Laitoin sen ulkosen merkin mukaan, mutta eikös tarkemmin saa kun otta seen kannen pois ja niiden merkkien mukaan? Eli kun asettaa vauhtipyörän ajoituskoloon tapin niin mikä kirjain pitäisi olla pumpussa ja katsotaanko se lukkorenkaan ylä vai alapuolen tasaisesta päästä?

Jos jakopään rattaissa on ajoitusmerkit kohdallaan niin kyllä se pumpun ulkoinen merkki pitäis riittää.Sehän on tehtaalla siihen säädetty.

Jälkikiristys Tuli tehtyä jonkun 20 minuutin tyhjäkäynnin jälkeen lämpösenä. Vedin 124nm momenttiin öljyllä voideltuna.. silloin aikasemmin kun meni muutamasta kierteet ni yks asia mikä korkkausta edesauttoi oli varmaankin voiteluaineena käyttämäni redline asennustahna. Olis pitäny momenttia pudottaa mutta silloin en asista tietoinen ollut.

Suositellaanko jälkikiristystä vielä parinkymmenen tunnin jälkeen ja tehdäänkö se lämpimänä vai kylmänä? Ja onko brownin normi käyntilämpö joku päälle 80c? Meinasin, että ei kyllä noihin lämpöihin koekäytössä varmaankaan päästy.. onko merkitystä?

No minua kyllä neuvoi taavettien huoltomies aikinaan että kone käytetään lämpimäksi annetaan jäähtyä kunnolla muutaman tunnin ja sitten kiristys. Mutta seuraava kiristys vielä noin 100 tunnin ajon jälkeen joka on ehkä kaikkein tärkeä jos koneelle toivotaan pitkää huoletonta toimivuutta. Juuri tuon viimeisen kiristyksen moni unohtaa vähäisen käytön takia ja siitä syystä murheet muutamassa vuodessa alkaa.
On tullut myös kantapään kautta todettua. Siis laiskuus kostautuu ja muutaman vuoden välein vaihdetaan tiivisteitä. Onhan tehtaan ohjeissakin 1000 tunnin välein kannen kiristys.

Kävin huvikseni katsomassa mitä kirja "Fundametals of Motor Vehicle Technology", jonkun sortin yleisoppikirja, sanoo kannen kiristämisestä. Siinä annettiin yleisenä ohjeena, että valurautakansi jälkikiristetään lämpimänä ja alumiini kylmänä. Ja se tehdään noin 800km ajon jälkeen (ei varmaan koske rattoreita, mutta antaa jonkinmoisen kuvan asettumisajasta).

Ja pikkusen sivusta toinen juttu näistä venyvistä pulteista mitä nykyjään enempi käytetään. Ne kiritään ensin momentilla sinne myötörajan tuntumaan ja sitten vedetään kulmamitalla yli myötörajan lopulliseen tiukkuuteen. Kun asiaa ajattelee, niin näinhän se on. Jos käytetään myötö- ja murtorajan välistä aluetta, niin momentti (kiristysvoima) ei käyttäydy samalla tavalla lineaarisesti kuin myötörajan alapuolella. Tämmösiä vanhoja pultteja ei pidä käyttää uudestaan, koska ne on jo kerran venytetty eivätkä siis toimi suunnitellusti. Samasta syystä semmoisia kansia ei pidä mennä jälkikiristämään ellei moottorinvalmistaja sitä ole speksannu.

Moro. Päivittely tähän ketjuun jäi vähäksi aikaa, ja samoin oikeastaan koko brownin ihmettely kun oli muuta projektia.. Tilanne on nyt semmonen, että kansi on taas irti kun vesi taas pulisi syylärissä melko lujaa.. eli siis ei vieläkään ollu kansi tiivis.. Viimeisimpänä laitoin siis uudet laadukkaammat putket kun ajattelin, että ensimmäiset oli huonolaatuiset (ja olikin) ja vuoto johtuisi niistä. No eipä pitänyt vieläkään.

Tein juuri tunkeumaneste tarkastuksen lohkoon ja näyttäisi siltä, että keskimmäisten pinnapulttien juuressa lohkossa olisi pieniä halkeamia.. Olisko ollu 2 kpl halkeamia 1 ja 2 syl. välissä pinnapultin ja pytyn välissä ja 1kpl halkeamia sitten siinä toisessa...... Onko tämmöisistä tapauksista teillä asiantuntijoilla kokemusta? Onko mahdollista korjata vai onko koko rakvaattori nyt romurautaa??  Ihmettelen, että tuommoinen aiheuttaisi niin kovaa vuotoa, kun siinähän on viel syl.putken yläpää tiivistämässä ennen palotilaa.

Lisäksi vielä 1 uusi sylinteriputki ikävästi ruosteessa, kun kerkesi muhimaan vedet pytyssä jonkin aikaa ennen kun sai motivatioita avata moottorin.. Pystyyköhän jollain porakone hoonilla tommosta vetämään?

Kuvamateriaalia yritän saada vklp:n aikana.

Vaikeaksi (lue kalliiksi) tämä projekti on koitunut...

Mittailin uudelleen ne korot. Nyt tein ihan vartavasten laitteen siihen. Edellinen magneettijalalla oleva laite oli epätarkka vivustosta johtuen.. Laitoin nyt sen heittokellon suorkulmaan kii.

Mittalaite:
http://tinypic.com/view.php?pic=xpc554&s=9#.VmRzMIRLL-Y

Putkien korot koholla olevan rinkulan ulkopuolelta mitattuna:
https://2img.net/h/oi68.tinypic.com/t7leud.jpg[/url]

Korot mitattuna rinkuloiden sisäpuolelta:
https://2img.net/h/oi63.tinypic.com/23ku8y.jpg[/url]

Heittäkää jotain kommenttia onko noi putkien korot OK? Paljon niissä saa olla heittoa? Mittasin useasta kohtaa ja monta kertaa varmuuden vuoksi..

2. sylinteri:


Lohkoa kattelin teräsviivaimella ja 0.05mm liuskalla onko suora. Vaikutti aika suoralta, en saanut 0.05 menemään oikeen viivaimen alle mitä nyt yhestä kohtaa tais mennä. Sylinterikantta kun mittailin niiin oli kyllä suora, sehän plaanattiinkin viimeksi. (Ois pitäny koeponnistaakki sit sillo ) Pitääpä varmaan jossain kohtaa se kiikuttaa koeponnistukseen. Ne ensimmäiset putket asennettiinkin sillon koneistamolla, että luulis niitteen olleen silloin kohillaan, mutta vuosivat kuitenkin.

25 ja 30d ohjeissa putken korko on 0,003-0,005 tuumaa .Putken päältä (ei liekkirenkaan päältä) kanteen .

Uskoisin että 880 implessä sama mitta.

Kun laitoit uudet putket niin laitoitko uudet kuparitiivisteet putken kauluksen alle vai liekititkö vanhat ??

Jotenkin en osannut edes kuvitella, että uudessa putkessa voisi olla tollaista vikaa. Ajattelin, että noi norot on tullut siitä jos se olisi vuotanut kannen välistä ja sattui vielä pieni (olematon) särö olemaan juuri siinä kohtaa. En sitten edes putkea tutkinut. Tuossa kuvassa se näkyykin, että ei ole ylhäältä saakka ruostunut... Saakohan tommosen putken takuuna

Kun ne ensimmäiset putketkaan ei pitänyt ja nyt ei nämäkään, niin sen takia aloin epäillä jotain muuta kuin putkia. Ensimmäiset putket olikin aivan surkeat kuten jo aikaisemmin olikin puhetta. Tuskinpa tossa kannessakaan on mitään, tein äsken tunkeumanestekokeen siihen, eikä löytynyt mitään.

Pitääpi varmaan nypätä putki pois ja uusi paikalle. Semmonen tuli vielä mieleen, että tulisiko noi putket painattaa jollain värkillä asennuksen yhteydessä. Viimeksi naputtelin vaan kevyesti kumivasaralla. Jäähdytinpä vieläpä putket kun ei ne meinannu mennä muuten. Ei tullut myöskään tehtyä mitään esimittauksia/säätöjä kun ei ne putket tipahtanut pohjalle saakka.

Kuparirenkaat tuli muistaakseni uudet ja pehmensin vaikka olivatkin uudet.

Jaajuu. Mitäs ihmettä tollaselle putkelle pitäisi tehä joka on korkomittauksen perusteella vinossa? Vai onko putken yläpää vaan jotenkin epätasanen pinnaltaan, että olisi kuitenkin suorassa. Lähinnä toi ykköspytty....

..
...
JOo edittiii.. Katoin ton toisen mittauksen tulokset mitkä on otettu rinkulan sisäpuolelta (männän puolelta) niin ei ookkaan niin vinossa mitä rinkulan ulkopuolelta mitattuna.

......... VOI elämä.. kävin tutkimassa niitä edellisiä putkia... ja eiköhän ainakin yhdessä ollu tommonen samanlainen pore/särö/halkeama melkeen koko putken ympäri.. Ja silmällä näkyi myös tässä kyseisessä putkessa..

On muuten loistava foorumi. Vastaukset tulee nopeasti ja asiantuntevia tyyppejä. Kiitoksia

jusape kirjoitti:Ihan vaan varalta, jos sulla tunkeuma-aineet on, niin tarkista uusi putki jo ennen asennusta. On kuulunut juttuja, että on poreilla jo valmiiksi ..... Ei tosin omakohtaista kokemusta ole kuin yhden 245leukun/perkinssin D3.152 koneen kuivaputken kohdalla vaan .....

Joo. Pitää myös tutkia nää mitkä nyt toistaiseksi näyttää ehjiltä.

jusape kirjoitti:Mä olen karkealla venttiilin hiomatahnalla pyöritellyt Nuffis putkien olakepintoja rei-issä ilman alapään O-renkaita, ennen lopullista asennusta

Vois olla ihan hyvä tehä noin, mutta nää putket ei tipahtanu ainakaan pohjalle ilman o-renkaita. Pitäis varmaan vähän hioa putkea kevyesti niin menisi