1694 Hydra-Shift onkelmaa

Isä osti tuollaisen nelikon aurauspeliksi kun halvalla sai. Ostaessa oli jo tietoo että loota ei toimi ihan satasella.

Rupesin tuota tänään vähän ihmetteleen kun olin lueskellu tätä foorumia.

Monessa kohtaa mainitaan että etummaisen pannan mutteri voi olla löysällä, en kyllä löytänyt yhtään toimivaa kuvaa mutta eikö se tämä ole?



Toi kai on ihan ok?

Oireina siis moottorijarrun puuttuminen, edellinen omistaja ilmeisesti ajellu sillä jo pitkään niin.
Hydrashiftistä ei löydy kaikki pykäliä, harmillisesti kerkesin ruveta tankkia jo irroittaan ja viimeeksi testannu talvella niin en muista tarkkaan miten toimis. Mitä täältä lukemalla oppinut niin kummallakin planeettapyörästöllä joku vaihde toimis.

Vielä viimeisenä oireena tuli että vähän lämmettyä tahto meno/veto loppua lähes kokonaan ylämäessä, ei tunnu kumminkaan kytkimen luistolta.

Lähinnä siis oisin halunnu varmistuksen että kuvan mutteri on se 1-pannan säätömutteri?

Jos on niin se tarkoittaneen hydrashiftin täysremppaa?

Jos saan tuon irti(saattaa tulla muutama kysymys lisää) niin osat kannattanee tilata englannista. Onkohan turku-salo akselilla tollasen tietäjää/remontoijaa?
Vai pitäiskö koittaa vaan läjätä itse?

Info osuudessa oli ollut otsonin postaama kuva johon merkattu eri osia puretusta traktorista, ei kellään sitä oo tallella?

Tuon kuvan propun alla on pannan säätömutteri .Tuo ei siis ole säätömutteri.
Jos kerta veto loppuu lämpimillä öljyillä niin kannatta tehdä remontti hs-lotaan.

Englannista saa osat sopivasti tai sitten kokonaisen kunnostetun hs-laatikon.

Hämeenlinnassa ja tampereella ainkin löytyy DB-huoltomiehiä.Ja tietenkin Kokkolassa.
Mutta itsekin tuon pystyy laittaa kuntoon kunhan on ohjekirja.

Vähän on tämä venähtänyt mutta vihdoin löyty riittävän korkee tila ja hytti on poissa. Panta on ehjä, mutteri vaan irti.

Tuonne siirrettäessä meinos kyl kulku loppuu, eikä matkaa ollu ku kilsa ja sekin tasamaata että purkamista pitänee jatkaa...?

HS- laatikossa pantajarruilla tehdään moottorijarrutus. Jos veto luistaa kaikilla pikavaihteen nopeuksilla niin siellä on laatikosta toinen räikkälaakeri alkanut luistaa. Jos luista vain 2 ja 4 nopeuksilla niin toinen kytkinpakka luistaa, samataen jos 3 ja 4 vetää huonosti niin siloin se toinen kytkinpakka luistaa. Kytkinpakan luistamien voi johtua pakan huonoista 0-renkaista, huonoista levyistä tai sekvenssiventiilistä lähtevän putkituksen vuodosta. Jos laatikko otetaan murusiksi niin on tärkeä homma tutkia räikkälaakereiden pesien kunto. Jos ne on päässeet luistamaan, niin saattaa olla, että kunnostus vaatii täytehitsaamisen ja koneistamisen alkuperäiseen mittaan.

Ennen mitään purkamista, kytke painemittari kiinni siihen lohkoon missä on vaihteiston hallintaventtiili.  Yhdistä ohjauksen ja lämmityslaitteen letkut ja aseta pahveja vaihteiston kummallekin sivulle, etupuolelle ja takapuolelle. Pahvien korkeus tulee olla noin puoli metriä vaihteiston yläpuolelle jotta öljyä ei pääse roiskumaan ympäriinsä vaihdettaessa, öljyä näet roiskuu oikein kunnolla ajoitusventtiileistä. Käynnistä ja käytä moottoria runsaalla tyhjäkäynnillä. Paineen tulee olla 1-vaihteella hieman päälle 5 bar ja sen jälkeen sama tai hieman korkeampi, kun vaihteita vaihdetaan ylöspäin. 1-vaihde ei tarvitse öljynpainetta toimiakseen mutta pumppu tuottaa aina öljyä, kun kytkinpoljin on ylhäällä, 2-vaihteella on ensimmäinen planeettayksikkö suoralla vedolle eli paineeton ja takimmainen yksikkö paineeton, 3-vaihteella vaihtuu paine ja paineettomuus päinvastaiseksi ja 4-vaihteella on kummatkin yksiköt paineellisia eli suoralla vedolla. Päältä päin katsottuna näkyy, että molemmat planeettayksiköt ovat paikallaan 1-vaihteella. 2-vaihteella pyörii ensimmäinen yksikkö ja toinen on paikalla. 3-vaihteella on ensimmäinen yksikkö paikalla ja toinen pyörii. 4-vaihteella pyörii molemmat yksiköt. Paikallaan olevan yksikön (paineettoman) räikkäkytkin estää yksikköä pyörimästä taaksepäin. Jarrupanta avautuu, kun yksikkö saa painetta ja alkaa pyöriä ja panta kiristyy yksikön ympärille jousen avulla, kun paine poistetaan. Paineen alainen yksikkö ei tarvitse räikkäkytkintä eikä jarrupantaa, vaan yksikön sisällä oleva paineella kytkeytyvä monilevykytkin hoitaa vedon ja moottorijarrutuksen. Ajoitusventtiilien tehtävä on tyhjentää yksikkö öljystä hallitulla nopeudella niin, että vaihtaminen 2-vaihteen ja 3-vaihteen välillä on mahdollisimman pehmeää. Vaihdettaessa 2-vaihteelta 3-vaihteelle tyhjenee ensimmäinen yksikkö ensimmäisen yksikön ajoitusventtiilin kautta ja päin vastoin, kun vaihdetaan 3-vaihteelta 2-vaihteelle.

Kiitoksia vinkeistä.
Mikä tuon paineenmittauksen tarkoituksena on? Jossei painetta ole niin voiko sille tehä jotain katkaisematta traktoria?

Ihan satavarma en oo mutta mielestäni meno hyyty ihan jokaisella HS-vaihteella.

Paineenmittauksen tarkoituksena on selvittää missä vika tarkkaan ottaen on. Sen jälkeen, kun traktori on katkaistu ja vaihteisto ulkona, on mahdotonta silmin nähdä missä kohtaa järjestelmä vuotaa ja korjauksesta tulee enemmän hakuammuntaa, kuin  ammattimaista toimintaa. Vuotokohtia on monta ja paineen mittaus näyttää mistä se paine karkaa sekä sen, onko pumppu kunnossa. Saattaa jopa käydä niin, että viallinen kohta ei tule korjattua ja se havaitaan vasta, kun ohjaamo on jo paikallaan. Jos kaikki vaihteet "luistavat" löytyy vika todennäköisesti pääkytkimestä. On todella harvinaista, että Hydra Shift vaihteistossa olisi yhtä aikaa paineet täysin kateissa ja kummatkin räikkäkytkimet rikki. Hydra Shift vaihteiston vianetsinnässä ja korjauksessa ei voi "oikaista", kakki täytyy tehdä oikein ja tarkasti ohjeita noudattaen, jos mielletään saada toimiva vaihteisto järkevään hintaan ja samalla pitää korjausaika järkevissä rajoissa. Suurin osa tähän vaihteistoon tulleista vioista johtuvat huollon puutteesta ja väärästä ajotavasta.

Onko kone kuinka paljon ajettu?

Yksi vaihtoehto on lähettää koko hs-loota Barcley Williamsille Englantiin ja ottaa sieltä "tehdaskorjattu" tilalle.
En usko että on paha hinta ,etkä tarvitse huoltomiestä lainkaan.
KO firman toimituksista on hyvät kokemukset.
Englannista saa myös "tehdas"kunnostetun kytkinasetelman uusine levyineen ja painelaakereineen reillulla 300£:lla.

Voi olla että vaihtoloota olis iha fiksuki vaihtoehto.

Jostain luin et se ois joku puoltoista tonnii mutta en löytänyt nyt sitä juttuu enkä muista oliko siinä jotain rahteja kumpaakaan suuntaan huomioitu.

Isä ajo traktorin hallille eikä ollutkaan varma et kokeiliko kaikki HS-pykälät läpi kun meno rupes hyytyy.

Ja sitten otit hytin pois testaamatta vaihteiston toimintaa, vai kuinka? Nyt on erittäin vaikeaa tietää missä vika on, koska paineen mittaus eri vaihteilla kertoo vain osan vikamahdollisuuksista.

En nyt menis paniikkiin vaikka hytti onkin pois.
Siitähän se on nyt helppo katkaista kone kytkimen kohdalta ja ottaa hs-loota käsille.

Eiköhön ne viat sieltä löydy katselemalla.

Osat:o-renkaat,räikkälaakerit ja "jarrulevyt" löytyy maailmalta irrallaankin hämmästyttävän halvalla.

Kone kannattaa katkaista takasillan ja vaihteiston saumalta ja pyörittää koko takapää vaihteistoineen takapyörillä taakse. Vaihteiston kansi pois, voimanotto päälle ja vaihteisto tuetaan paksulla itsetehdyllä levyllä takasiltaan.  Aluevaihteiston takapäädyssä on keskellä kierteinen reikä ja takasillassa on 4 kierteistä reikää. Vaihteiston takapäähän menevään pulttiin kannattaa hitsata lenkki, johon sopii pyörillä liikkuva moottorinosturin koukku tai ketju. Kunnon tunkki vaihteiston rungon alle ja kiilat etuakselin ja etukehdon väliin.  Vaihteisto näet painaa paljon ja kaatuu nokilleen jos sitä ei jollain kevennetä. Power Shift puretaan etukautta voimanottoon menevän akselin yli, toimii. Tällä tavalla purkamalla voidaan jättää kaikki pyörät ja polttoainesäiliöt paikalleen. Vianetsintää ei nyt enää voida suorittaa, mutta toivottavasti löytyy kaikki mahdolliset vikakohdat. Mittaa nyt kuitenkin ne paineet kaikilla vaihteilla moottori pyöriessä noin 1000 k/min ennen, kun irrotat vaihteiston ja kerro mitkä arvot saat. Paineiden mittauksella voidaan selvittää mahdolliset vuotokohdat.

Vihdoin on hydrashift irti.

Tuolta Barcley Williamsilta kysyin niin vaihtoloota olis 1500 puntaa ja siihen rahdit päälle( arvioi 240 puntaa, kaiketi per suunta).
Se olis tietty varmin vaihtoehto mutta ilmeisesti porukka on tuota itekki rempannu.

Mimmosista hinnoista silloin mahdetaan puhua? Tuohonhan varmaan tarttis tehä vähän kaikkee koska vikakohde jäi vähän epäselväks.

Tuolla rahalla saa kyllä melkoisen kasan varaosia. Jos räikkälaakerit pitää niin minusta kannattaa rempata kotomaassa. Jos räikkälaakereiden pesät vaatiin täytehitsaamisen ja koneistuksen, niin taitaa silti tulla halvemmaksi rempata vanha.

Teemu.tammi, olen lähettänyt yksityisviestin.

Muutaman kerran usko on ollu loppua mutta Markun ja muutaman muun avustuksella

Tosin ei ole enää hydrashift

Ohhoh, kyllä mä sen HS lootan olisin laittanut. Mutta jos ei ole intensiivistä peltoviljelyä niin ei sillä väliä mikä loota on. Kunhan traktori liikkuu.

Ainakin mä tykkään HS vaihteistosta kun kylväessä eri mailla joutuu vauhtia muuttamaan jne.

Jos noi hinnat samoja edelleen Barclay williamsilla, niin taidan laittaa 1594 loodan laivareissulle jos hajoaa joskus. Ei Kalliilta tunnu. Verrattuna nykytraktorien remontteihin..

Ja mitä sitten on nuo "korjatut" vaihteistot...tuttava aikoinaan tilasi museoautoonsa tehdaskunnostetun lootan,paljastuikin sitten vaan tehdasmaalatuksi ei muuta.
Mitään korvauksia ei ikinä tuosta saanu,hieman jääny huonomaku noista muiden korjaamista osista yleensäkkin ja varsinkin jos ei edes omasta maasta löydy.

Vierailimme Barcley Williamsilla runsas vuosi sitten ja näkemäni perusteella en hetkeäkään epäröi tilata sieltä kunnostettua selectamatic- venttiilipesää tai HS laatikkoa. Oli sen verran ammattimiehen työn näköistä puuhaa. Oli koepenkit missä laitteet testataan ja säädetään. Sanoi, että on toistakymmentä tuhatta tuntia ajettuja HS-laatikoita käytössä heidän kunnostuksensa jäljiltä. Sekevenssiventtiilin oikeaa säätöä piti kunnia-asianaan ja sanoi, että kun se on prikulleen oikein sädetty niin HS-vaihdetta voi ongelmitta käytellä kuin Power Shiftiä.

HS:n kuva koekäyttöaltaassa puuttuu sattumoisin, mutta viereiselle pöydälle oli kulkeutunut Selectamatic venttiilipesäkkeitä. Niitä tuskin olisi siinä, jos eivät niille osaisi tehdä mitään

Toivotaan ainakin niin...

erkki kirjoitti:Vierailimme Barcley Williamsilla runsas vuosi sitten ja näkemäni perusteella en hetkeäkään epäröi tilata sieltä kunnostettua selectamatic- venttiilipesää tai HS laatikkoa.  Oli sen verran ammattimiehen työn näköistä puuhaa. Oli koepenkit missä laitteet testataan ja säädetään. Sanoi, että on toistakymmentä tuhatta tuntia ajettuja HS-laatikoita  käytössä heidän kunnostuksensa jäljiltä. Sekevenssiventtiilin oikeaa säätöä piti kunnia-asianaan ja sanoi, että kun se on prikulleen oikein sädetty niin HS-vaihdetta voi ongelmitta käytellä kuin Power Shiftiä.

Kuulostaa varsin lupaavalta jos olette kuitenkin lähivuosina vieraillut paikanpäällä niin minun kannattaisi kysäistä tuolta diiliä hs laatikon kunnostuksen tai vaihto laatikon osalta. Ensin täytyy kuitenkin pureutua nykyisen vaihteiston kuntoon, oireet ovat kuitenkin sellaiset että yksikään hs vaihde ei kytkeydy päälle. Jos tuo hinta ei ole kovin paljoa noussut niin pitäisin järkevänä vaihtoehtona tuota vaihtolaatikkoa ihan työtuntien osalta jos alan itse kiikuttamaan laatikonkuoria koneistamoon kun räikkälaakerit ovat pyörineet pesissään tms. Mutta tosiaan tutkitaan nyt ensin tilanne, koko traktori on ikäänkuin harrastuskone ja sen vaihteistoon tutustumisen otan myös harrastuksen kannalta.

Täytyypä heittää tähän sellainen kysymys hs tietäjille että olisiko edes teorian tasolla mahdollista rakentaa vaihteistoon jonkinlaista vedonvapautinta metsäkäyttöä ajatellen? Ettei tarvitsisi jokaisen kourallisen kohdalla polkaista kytkintä ja ottaa vaihdetta pois päältä vaan metsäkonemaisesti siirtyä sulavasti kasalta kasalle ilman tukijalkojen nostelua ym. Ja tässä tilanteessa istuttaisiin koko ajan selkä menosuuntaan metsäkäyttöön rakennetussa ohjaamossa jossa niinsanottu taakseajolaite tulisi kysymykseen.

Tämä oli tosiaan aivan sellainen villi ajatus ja käsitykseni mukaan vaihteisto perustuu kuitenkin kahteen peräkkäiseen planeettaan ja sen paineettomaksi saamisella tuskin saavutettaisiin mitään "vapaata" vaihdetta jolla voisi hetken olla paikallaan aluevaihdekytkettynä. Myöskään kestävyys/luisto vaihteistotta ei saisi lisääntyä joten taitaa olla aika mahdoton ajatus ja täytynee keskittyä lähinnä kytkinpolkimen rakentamiseen takajalkatilaan.

Hydrashift vaihteistossa on 1-vaihde päällä kun kytkinpoljin on ylhäällä ja molemmat planeettavaihteistot paineettomia. Paineen poistaminen hydrashift vaihteistosta kytkee siis päälle 1-vaihten. Kaikki muut vaihhteet toimii paineella. Ainoa tapa saada aikaan vapaa-asento on painaa kytkinpoljin pohjaan, jolloin samaan aikaan veto katkeaa ja vaihteisto tulee paineettomaksi.

Juu, HS-loodaa ei saa ns vapaalle, vaan se vetää aina kun kovan laatikon puolella on vaihde päällä ja kytkipoljin on ylhäällä. Jos pitää pystyä siirtelemään traktoria selkä menosuuntaan, voisi helpoin ratkaisu olla ns. nappikytkin vaihdekepin nokkaan. Pitäisi vaan keksiä jostain semmoinen sähköhärpäke joka jaksaisi painaa kykimen pohjaan kun vipukytkintä painaa yhteen suuntaan ja päästää ylös kun painaa toiseen suuntaan. Jokin ruuvilla toimiva lineaarimoottori se kai sitten olisi.