David Brown 996 -77

Taavin kanssa on tullut vietettyä laatuaikaa aina joutaessa ja vähin erin hommat etenee.

Kesällä sain hommattua puuttuvan siivilän/ohivirtausventtiilin hydrauliöljysuodattimen alle ja kasailin traktorin alustan ajokuntoon.
Ei vaan menny sekään niinku strömsössä, vaan tietenkin alkoi suodattimen kaukalo tiputtaa öljy maahan..
Piti laskea öljyt pois, takoa tiivistepinta varmasti suoraksi ja tiivistää se koppa uudestaan ihan oikealla Marjakankaalta ostetulla paksulla paperitiivisteellä. Moottorisilikonia pistin kyllä tässä vaiheessa jo molemmille puolille paperia.. Ei kiinnostanut enää uudestaan laskea öljyjä pois ja takaisin.

Koppa tiivistyi näillä ja jo alkoi traktorin alunen pysyä kuivana.

Sitten käynnistely-yrityksiin:
Aika kauan sai putsailla polttoainejärjestelmää vanhoista PÖistä. Oli menneet selkeästi huonoksi, kun niillä starttaillessa ei edes luvannut, vaan tupsutteli vaan harmaata usvaa putkesta.
Monta hetkeä tuli vietettyä ilmaushommissa, ennenkuin otin asian vakavasti ja tyhjentelin koko systeemin ja aloitin tuoreella tirsselillä ja jo toisilla uusilla suodattimilla. Eipä tarvinnut pitkään konetta pyörittää, kun hörähti käymään. Käynnistyminen on muuten todella hyvää tuossa koneessa. Muutama pyörähdys ja käy heti nätisti ja savuttelematta.

Koneen käynnistyttä tulikin jo seuraava harmi vastaan.
Ohjaus ei vielä ollut aivan ajamista tukevalla tasolla, vaan ensin piti jostain löytää raidetangon päät ja sopivaa putkea.
Oikeanlaisella kartiolla päitä ei tietenkään sattunut minun laatikoista käsiin, mutta pienellä soviteholkilla sai Unimogin nivelet käymään Carraron kääntöpäihin.  
Sattui olemaan juuri käypäsen mittainen tankokin kiinni niissä.. Eikä jää ainakaan ainepaksuudesta kiinni raidetangon kesto. seinämävahvuus tuossa kangessa on 8mm luokkaa.

Ohjaussylinterin letkut oli tietenkin väärin päin kiinni ja ajettavuus ei ollut "ihan parhaasta päästä" pyörien kääntyessä tasan väärään suuntaan ratista.

Jätin tähän muuten alkuperäisen eteen-taakse-ohjaussylinterin kiinni ja tein 25mm levystä kääntövarren alkuperäisen poikittais-sylinterin varren tilalle. Ihan paras ratkaisu tämä ei ole, kun ottaa eturengas ääriasennossa kiinni sylinteriin, mutta voi johtua ihan väärin säädetystä rajoitinruuvistakin. Nyt kyllä kääntyy suht pienellä alalla, kun renkaat menee varsin linkkuun.
Katsotaan miten jatkossa.. Voi olla että laitan poikittaissylinterin vielä kun etukuormain valmistuu. Tällä nykyisellä ei hirveästi kääntövoimaa tunnu olevan.

Koeajolle pääsin letkujen käännön jälkeen ja mukavasti tuntuu onnistuneen mm. noiden vaihteensiirtäjien täyttöhitsaus. Nyt ei kepissä juuri turhaa liikettä ole ja kaiken arvailun päälläolevasta vaihteesta voi unohtaa.
Koeajon jälkeen selvisikin sitten että toinen jarruletku on ottanut itseensä. Näkyy mokoma vuotavan..

Kylläpäs aika kuluu kun on mukavaa!?!
Ajattelin että Taavi on kohta pari vuotta ollu nykyisen talon pihassa.. Edellinen päivitys näkyykin olevan neljän vuoden takaa!?!

Raahasin vihdoin nuo etukuormaimen aisat autokatoksen nurkalta talliin(pihaan):



Pientä kohdistelua ja palikoiden yhdistäminen mikkiliimalla:



Aisan kokoaminen suunniteltuihin mittoihin:



Sama rautana:



Sitten pitäisi samat mitat saada toiseen aisaan:



Kaverilta sain lainaan 40, 35 ja 30mm akselia, niin sai osat kätevästi linjaan. Tuossa vasta omista varastoista löytyneitä ohjureita..
Sitten loppuikin mikkiliima kelalta, niin jäi päiväksi homma tauolle.

Uudella liimakerällä sai jo toiseenkin aisaan muotoa:



Nyt pitäisi leikata aisanpäät noista pois ja vaihtaa vanhemmasta Ålöstä. Syy tähän on tuollaisen vanhemman Ålön työkalurunko, jonka sain ostettua aikanaan myös tähän kuormainprojektiin.

Näissä Q55 aisanpäissä on 40mm tapit ja leveyttä holkeilla 100mm. Vanhassa on 30mm tapit ja 90mm levyiset holkit.. Vaatisi jonkun verran lisää rautaa työkalurunkoon ja myös sen leventämisen, jos haluaisi isommilla tapeilla laittaa..



Tuosta olisi tarkoitus elvyttää työkalurunko kuormaimeen..

Eli tänä iltana olisi tarkoitus laittaa aisat poikki ja pienemmät päät tilalle.

Sovitetta kuormaimelle ei tietenkään ollut olemassakaan, mutta Tallilaiselta ostin valmiiksi poltetut runkosovitteen levyt jo vuosia sitten.
Samoin yhdistäjät etupäästä taka-akselille.



Rungon sivulevyjen ja noiden korvakkeiden yhdistäjät värkkäsin pihalaatasta..



Noita 25mm teräslevyjä oli siis heitetty talon pihalaatoiksi!! Keräsin parempaan talteen.. 70kg/kpl..
Ja olivat muuten pahuksen liukkaita siinä käytössä..

Runkosovitteeseen on hommaamatta vielä polttoleikkeet aisankorvakkeita varten, niin en ole rungon sivulevyjäkään vielä hitsannut nippuun.

Sitten voisikin lähteä sylinterikauppaan.
Mitoitin korvakkeet ja rungon 70/40x500 nostosylintereille, mutta vielä voisi ne muuttaa 70/40x450 sylinterille, kun huomasin että aisoissa sylinterin tapin reiät on 30mm halk. ja tuo 500-sylinteri onkin jo 35mm silmällä. 450 on vielä 30mm silmällä.
Nostokorkeus ei rajoita sylinterivalintaa.. 500mm isku oli vain varastopituus vuosia sitten kun aloin tätä suunnitella ja 450 ei, mutta nyt molempia pituuksia näkyy olevan hyllytavarana.

Noin ne aisanpäät sitten asettui..



Kävi helpommin vaihtaa nuo aisanpäät samasta kuormaajasta kuin työkalurunko.
Välivaiheista ei tullut kuvia otettuakaan..

Muuten olisin varmaan laittanut aisat jo yhteenkin, mutta piti laittaa autoakin katsastuskuntoon ja asentaa opetuspoljin siihen niin ilta loppui kesken..

Muutama rankempi sadekuurokaan ei hommia juuri edistänyt.

Muutama päivä meni tas muissa hommissa, mutta nyt aisat olisi pientä sipistelyä ja maalia vaille valmiina.



Seuraavaksi pitäisi työkalurunko laittaa palasiksi ja suoristaa. On saanut romulassa "pientä" osumaa..