880 imple 3 sylinterinen

Onks tietoo ,onko 3 sylinterinen 880 imple plus vai miinus-maadoitettu??

Ei varsinaisesti tietoa mutta sivistynyt arvaus kyllä, että miinusmaa.

Jostain syystä ensimmäiset taavit (VAK1, cropmaster) olivat myös miinusmaita. Sitten 23, 30, 900 ja aikalaiset olivat plusmaita. Implematicit olivat (varmaankin) miinusmaita vaikka kytkentäkaavioissa oli jotain painovirheitä tämän suhteen. Sitten välimalli 950 ilman Implematicia on mulle hämärän peitossa.

Mutta tuo punainen 3-pytty 880. Sitä alettiin tekemään elokuussa 1964 ja samalla akut yhdistettiin yhdeksi 12 volttiseksi ja tuotiin keulalle. Sanoisin että 99.99% varmuudella on maa kiinni miinuksessa.

Miksi muuten moista kyselet?

matti

Pitääpäs kuitenkin korjata omaa lausuntoa Imlematicien suhteen. Taisivat kuitenkin olla aika lailla plusmaata. Mutta kolmipyttysen kohdalla edelleen sanoisin sen olevan miinus. Löysin (kun jäi vaivaamaan) yhden sähkökaavion jossa akku selkeästi miinustettu.

matti

Kiitos Matti.
Kyllä minulla 990imple on plus-maa ja kuulu ollakin.
Tosiaan tuo 880 on ollut epäselvä,enkä ole mistään onnistunut sitä varmistamaan.

-64 880 Implematic miinusmaadotteinen.
Kolomepyttynen

Kiitokset myös käyttäjälle.

Minulla on moinen 880 enkä ollut varma kumpi maa.
990 implet on tietääkseni olleet plus-maalla loppuun saakka.
Ja oisko 880implekin tuohon 3-sylinteriseen saakka.

Plussamaa alkoi Ameriikoista ja levisi sodan (sen toisen ison) jälkeen saarelle. Eli toisin sanoen tämä on sitä anglosaksista hömppää niinkuin tuumakierteet ja kivet ja jyvät painomittana ja kaapelin pituus (185.2m) pituusmittana.

Eduiksi on perusteltu bensakoneiden sytytysjärjestelmän parempaa toimivuutta näin päin. Tulpan negatiivisesta keskipiikistä hyppää kipinä paremmin (kipinä kulkee miinuksesta plussaan). Syy tähän on keskielektrodin pienempi pinta-ala ja suurempi lämpötila. Myös katkojan kärjet ja muut kytkinpinnat kestävät tämänsuuntaista sähköä paremmin. Vihreää ainettakin syntyy liitoskohtiin vähemmän. Vastaavasti positiivinen runko pyrkii syöpymään. Siksiköhän englantilaisten autot oli niin herkkiä ruostumaan.

Sitten vaihtovirtalatureiden ja muun elektroniikan tullessa päädyttiin kääntämään sähköjärjestelmä miinusmaaksi, joka tänä päivänä on "maailman standardi". Toisaalta, olisi sen laturin tasuridiodit voinu rakentaa toisinkin päin. Saksalaiset olivat keksineet, että sytyssysteemin saa toimimaa miinusmaisena yhtä hyvin kääntämällä vain puola toisin päin (vain korkeajännitepuoli oli plusmaa). Katkojan piikkiintymistaipumus torjuttiin tekemällä kärkeen piikinmuodostumiskohtaan reikä, nerokasta.

Dieseleissähän napaisuudella ei ole juurikaan merkitystä, mutta yhdenmukaisuuden vuoksi ne tehtiin samoin päin kuin bensa/petroolivehkeet. Jostain syystä ensimmäiset taavetit olivat miinusmaita. 50-luvulla käännyttiin plusmaaksi yleisen virtauksen mukana ja sitten vähitellen muiden mukana takaisin miinusmatettuun systeemiin.

Meillä oli 900 taavi ja nykynen 850 imple plusmaassa ainakin!
Ja eiköhän se ruostuminen johtunu huonosta suojauksesta ja suolasta jota alettiin -70 luvun alus kylvää tielle?
On niitä lahoja autoja nykyäänkin markkinoilla että tarkkaan saa kattoo kun käytettyä ostelee