880 selectamatic hankittu

Mitä vaihdettavia suodattimia hydrauliikassa on? Onko öljytilavuudet samat kuin toisessa traktorissani 990 implematicissa? En ole hakenut konetta vielä kotiin, hankkisin osia valmiiksi.

Ohjekirja antaa vastaukset kysymyksiisi, hanki sellainen. Myyjän löydät osoitteesta https://www.ohjekirja.org/

Moottoriin noin 7 litraa, vaihdelaatikko noin 23 litraa 10W 30:ä, portaalit noin 2,5 litraa per puoli ja niihin mielellään vaikka 80W90 tai paksumpaakin jos löytyy hyllystä. Jos on vuosimalli -68 tai uudempi, on hydrauliikassa täysvirtaus imusuodatin vaihdelaatikon alla. Siihen uusi paperisuodatin löytyy hyvin varustetusta alan liikkeistä. Noilla pääsee alkuun. Ohjausvaihteeseen saa olla myös jotain korkean viskositeetin öljyä, mutta tärkeinä on että siellä on öljyä eikä vettä. Myös se on tärkeää, että olka-akseleissa on kääntymistä rajoittavat haitat paikoillaan. Ratti nappaa herkästi sormille ja jos haitat ovat poissa, se voi pyörähtää niin reippaasti, että simpukan alumiinikuoreen tulee halkema.

Ok, mites jarrun aukaisu, varmaan samalla periaatteella kun punasesta? Oikea jarrupoljin on tosi jäykkä ja jää päälle. Punaisesta olen vaihtanut pinnat ja vetarin stefat joskus kymmenen vuotta sitten.

Ville kirjoitti:Ok, mites jarrun aukaisu, varmaan samalla periaatteella kun punasesta? Oikea jarrupoljin on tosi jäykkä ja jää päälle. Punaisesta olen vaihtanut pinnat ja vetarin stefat joskus kymmenen vuotta sitten.

Useimmiten vika on siinä akselissa mikä menee jarrukengille.Sinne juureen CRC:tä jos ei auta niin täsmälämpöä.Olen joskus porannut reiän ja laittanut rasvanipan sille akselille.Siihen astinlaudan taakse.

Outsiderin kompparina. Omassa auttoi asiaa kun sai hiukan päittäisliikettä siihen akseliin yhdessä liukasteen kanssa. Naputusta sissään ja jollakin vänkärisysteemillä taas takas ja sitä rataa.
t. Kauko Ollila

Mulla on nyt 880 selectamaticin manuaali, joka on painettu 1966. Kojelauta/mittaristo on kyllä erilainen tässä omassa koneessa joka on 1969 vuonna tehty. Mitä noi merkkivalot on tässä uudemmassa mittaristossa?

Sinun koneeseen on hydrauliikan suodatusta uudistettu ohjekirjaan verraten. Sinulla on öljypumpun imupuolelle (kattilaan vetolaitteen aisojen väliin) laitettu paperisuodatin ja sille varoiksi verkkosiivilä ja venttiili, joka päästää öljyn ohi paperisuodattimen jos se tukkeutuu tai öljy on liian jäykkää vaikkapa meikäläisen kylmässä talvessa. Sen lisäksi on alipainekytkin, jokanäin käydessä syttyttää pranssin valon. Vihreä sitten on öljynpaineen varoitusvalo ja punainen lataukselle.

Kirjan traktorissa tätä hydrauliikan valoa ei ole ja lataus/öljy-valot ovat pienessä mittaritaulussa. Lisäksi siinä on penkin vasemmalla puolella paluuöljyn suodatin, jota siis snulla ei ole. Ja mahan alla hydraulipumpun imujalassa on vain verkkosiivilä.

Pitkästi selitetty mutta toivottavasti sait selvää.

Onkohan 1960 vuodelta olevat sampo aurat sopivat kahdella siivellä? Kolmaskin siipi löytyy, mutta ei ole kiinni. Aurat on ilmeisesti 14". Muutamia aareja peruna/kasvimaan kääntöä.

Saattaisi olla että taktori pystyisi hyvissä olosuhteissa vetämään kolmisiipistä auraa, mutta kaksisiipinen Sampo kuulostaa sopivammalta. Muutaman aarin kynnössä ei voita mitään jos kyntö takkuaa olosihteiden huonontuessa. Minä jättäisin sen kolmannen siiven kiinnittämättä.

Juu, kyntöpuuhan sujuminen riippuu paljon olosuhteista. Viljatilalla, jossa kynnetään pääasiassa sänkimaita, tulee 3-siipinen 880:n perässä kevyesti, mutta jossain tiiviillä savikolla on kahdessa siivessä ihan tarpeeksi vetovastusta, varsinkin jos on joku syy kääntää paksuja viiluja. Auran vantaiden kunto vaikuttaa paljon siihen miten homma käy joten kun pitää tehdä tasainen ja helposti muokattava kynnös niin niiden kuntoon kannattaa hiukan satsata. Sehän on varsin nostalginen yhdistelmä kun on 60-luvun traktori Sampo-auran kanssa muokkauspuuhassa.

No joo, uusi perunamaa on tulossa vanhalle, viimeksi 70-luvulla viljellylle pellolle. Täytyy varmaan kaivinkoneella muutama kanto nostaa ja pellon pintaa rikkoa muutenkin.

Tämä on livedrive malli ja ilmeisesti kytkin on juuttunut. Klapituikolla ei ainakaan ollut vaikutusta kytkimen irrottamiseen ulosottoa päälle laittaessa. Eli pyörii koko ajan.

Ulosoton kytkinlevyn tarttuminen asetelmaan on yleensä seuraus siitä ettei kytkinpoljinta ole paineltu pohjaan saakka mitenkään säännöllisesti. Toinen syy miksi ulosoton kytkin irrottaa huonosti, on se, jos ajokytkimen levy alkaa olla lopussa ja polkimen säädöllä polkimen liikerataa ei pysty enää säätämään niin, että myös selvästi vähemmän kulunut  ulosoton kytkin irrottaa. Avun tuohin saa säätämällä mekanismia kytkinasetelmasta. Ihan ensin voisi kuitenkin kokeilla vaikka sitä, että laita klapituiko pyörimään ja kiilaa kytkinpoljin ihan pohjaan  ja sitten syötä paksuja puita halkomakoneeseen. Reipas kuormitus saattaa irrottaa levyn jos se ei ole tiukasti liimautunut. Jos laitat ulosoton isommalle vaihteelle, niin kytkimelle tulee isompi vääntö, pienillä kierroksilla kylläkin. Älä kuitenkaan jatka tuota koetta muutamaa minuuttia kauempaa ettei kampiakselin päittäislaakeri ala kuumenemaan.

Muitakin kansanmiesten kikkoja on olemassa, mm. liotushoito, mutta jos levy on tiukkaan liimaantunut, niin se saattaa olla niin tiukassa ettei sitä saa ehyenä irti vaikka kytkimen purkaa.

Ei se auki lähtenyt, kone kyllä sammui kuusirankaan kytkin pohjassa. Säätämistä en yrittänyt, poljintuntuma oli ihan hyvä. Toinen juttu, vuotaa öljyä ulosoton kotelon alta, siitä pulteista tiputtaa millä vetokoukun lukitusrauta/kannatin on kiinni. Mikähän systeemi siinä on?

Poljintuntuma ei välttämättä muutu vaikka voimanoton kytkinlevy olisi liimaantunut kiinni, ajokytkinlevy kulunut lähes loppuun tai säädöt ovat pielessä. Suosittelen kytkinremonttia. Vetokoukun kiinntyspulttien reiät saattavat olla niin syvät että ne ulottuvat vaihteiston öljytilaan. Tämä epäkohta voidaan korjata poistamalla öljyt vaihteistosta, puhdistamalla kierteet ja lukitsemalla/tiivistämällä kierteet Loctite 242 lukitusnesteellä.

Juu, moottorin vääntömomentti ei ole kovin iso liimautuneen levyn irrottamiseen. Jumin avaaminen on usein semmoista nitkuttamista, että tuo klapituiko -temppu saattaa tuottaa tulosta jos pätkii välillä muutaman rankapuun kytkin pohjan painettuna. Semmoistakin on kuulemma käytetty, että kun traktori on joutilaana niin laita siihen jokin systeemi että kytkinpoljin on ihan pohjaan kiilattuna. Omassa 1200:ssa tarttui ajokytkin pari vuotta sitten kun oli ajamatta tovin aikaa. Peruutin traktorin takapyörän alamäkeen aika paksun pölkyn päälle ja jätin sen siihen yöksi poljin pohjassa ja kuutosvaihde päällä. Aamulla levy oli irti ja on siitä saakka taas toiminut.