1394 vaihde jumitti kakkoselle

Vaihde jumitti kakkoselle, keppi liikkuu kyllä, mutta ei löydä sen paremmin muita vaihteita, kuin vapaatakaan. Tämä lienee tyyppivika, ja herra Murphy kävi kylässä tietenkin juuri talviaikaan, mielummin tätä olisin tutkinut kesäoloissa.

Tämän fiksaaminen edellyttää vaihdekepin ja laatikossa olevan suojakannen irroittamista. Jos mahdollista niin koittaisin välttää oikean takapyörän irroittamisen ja ronkkisin takakautta suojakannen auki ja vaihteensiirtäjät paikalleen. Onko kovin epätoivoista 1394:n kanssa? Eli suosiolla oikean puolen takapyörä irti? Missä asennossa siirtäjien pitäisi olla, huomioiden, että nyt on 2-vaihde päällä?

Hyvistä neuvoista kiitollisena!

Kiitos, jusape!

Tuossa on jonkinmoinen harjoitus siis tiedossa. Pitää hommata pullotunkki ja katsoa sopivasti tukihirsiä tms. rungon alle ennen takarenkaan irroitusta. Ollapa kesä... Onneksi tuo pahin lumentulo nyt hellitti.

Ota ensin vaihdekeppi kopinlattiasta irti ja kokeile mahtuuko käsi reiästä läpi. Mikäli mahtuu, ei takapyörää tarvi irrottaa. Kannen saa aseteltua paikalleen sitä kautta. Ei tarvi yltää kuin sen verran että saa kannesta ulos tulevasta akselista kiinni. Mikäli oikein pähkälin, niin kakkosen siirtäjä on oikealla takana kun vaihdekeppi on vedetty vasemmalle taakse (kovaloota). Kun olet saanut kannen auki katso peilillä siirtäjien asento ja väännä kakkonen vapaalle jollain kangella. Vapaa asennossa on suurempi mahdollisuus saada tappi pudotettua ensi yrittämällä paikalleen.
Paineilmaräikkä on kätevä kädenjatke takakautta pulttien kanssa puuhatessa. Vaidekepinreiästä nivelvarret on tarpeen. Kuten Jusape mainitsi pallopäätapin luiskahdus pois hahlosta on todennäköisin syy ongelmaan.Silloin kannattaa miettiä pienen lisämateriaalin hitsausta pallon päähän. Mahdollista on myös sokkatapin katkeaminen pallopäätapin liitoksesta ulos tulevaan akseliin.

Edit: Täyti oikein käydä katsomassa, hydrashiftissa (1694) kakkonen onkin vaihdekepissä oikealle ja eteen jolloin siirtäjä on vasemalla ja eteen kaiketi?

Kiitos kovasti, jusape ja otsoni! Mukava kun suhtaudutte noviisin ongelmiin asiallisesti!

Kun tämä pakkanen hieman hellittää koitan katsoa josko onnistun kikkailemaan vaihdekepin reiän kautta tapin paikalleen. Tässä traktorissa on tavallinen vaihteisto, kakkonen ja kolmonen on synkronoituja. Kakkonen on vaihdekepistä katsoen vasemmalla ja takana, mutta koitan tuota vinkkiä ja siirtää vaihteen vapaalle (kunhan saan siirtäjät näkösälle). Jos onnistuu niin otan muutamia kuvia kännykällä, jotta olisi jollekin toiselle sitten apuja ehkä noista jos/kun joutuu samaa harjoitusta tekemään.

Pitäisköhän minunkin sotkeutua vähän tähän keskusteluun ja yritän kertoa missä järjestyksessä vaihteet ovat laatikon sisällä. Vaihteensiirtäjätankoja on kaksi ja suunta pitkin traktoria. Vasemmanpuoleisessa tangossa on pakki takana ja ykkönen edessä, mutta ei siitä enempää, kun on luultavasti keskellä vapaa-asennossa. Oikealla oleva siirtäjä kun on takana niin on kakkonen päällä. Se siis pitäisi saada kopsautettua samaan asentoon vasemmanpuoleisen kanssa eli vapaalle.



Jusape on oikeassa tuon siirtäjän liikkuvuudesta. Sitä pitää lukituskuula asennossa ja liikkeelle saaminen vaatii voimaa tai jonkinmoisen alkukopsauksen

Mulle kävi vastaava juttu 1490-4 vedon kanssa. Metsässä 26km päässä hankalassa paikassa, persus putosi kepin päälle.. 2 jäi päälle.. oli täysi työ päästä kotia kun eteenpäin vain pääsi..

Onneksi oli nopea malli, niin maantiellä 2 vaihteella pääsi 25kmh:D .

Kotona ajoin halliin, penkki pois, ja rälläkällä auki lattia siitä penkin alta nätisti. Kuvia galleriassa on. Ja kepin pään täytehitsauksesta

https://taavettitalli.kuvat.fi/kuvat/Projektit+ja+Remontit/1490+vaihdekepin+korjaus++2.jpg

Kiitos, mattkau ja TIKO myös ohjeista ja kommenteista! Mattkaun kommentti siirtäjien asennosta erityisesti!

Suojasään myötä lähdin koittamaan ja sain keploteltua vaihteen vapaalle. Tuollainen 1/2" räikän jatkovarsi mahtui juuri siirtäjätangon koloon. Kone käyntiin ja kytkin ylös: traktori ei lähtenyt liikkelle!    Mutta sitten, kun laitoin vaihteen päälle ei se enää lähtenyt pois, eli uusiksi meni. Nyt tauolla hetki.

Tuon tosiaan pääsee tekemään vaihdekepin reiästä; nippanappa sen siirtäjien suojakotelon etuvasemman pultin irroitus onnistuu, kun on ensin traktorin takapuolelta sitä löysännyt räikällä. Itsellä ei yletä takaa kädet suojakotelon etureunaan. Otin vetokoukun laukaisijan tangon irti, mutta siitä huolimatta nuo kaksi etummaista pulttia pitää lopullisesti ruuvata irti ohjaamon puolelta.

Käytän tässä kännykkää peilin sijaan: kännykkä sinne siirtäjien päälle ja salaman kera kuvaa. Hyvin näkyy siirtäjät.

TIKOn esimerkin mukaan otan harkintaan jos teen hytin puolelle luukun. Helpottaisi kyllä kovasti tämän operaation tekemistä.

Täytehitsausta mietin, mutta materiaalia ei ilmeisesti ole syytä laittaa kovinkaan paljoa, ja siirtäjäkepin pituutta ei lie syytä paljoa kasvattaa?

Tuo lovesta hyppäysongelma taitaa tulla enimmäkseen messinkisen siirtohaarukan kulumisesta. Kepin pää todennäköisesti ei pahemmin kulu, mutta se pallonivel jonka varassa keppi liikkuu, saattaa väljistyä pystysuunnassa. Jos siihen kuluu klappia, niin sen tiivistäminen voisi auttaa tilannetta.

Noin uusien pelien vaihdekepin märkää päätä en ole koskaan katsellut livenä, mutta jossain olen nähnyt remonttikuvia, joissa on näytetty täytehitsaus. Minulle on jäänyt sellainen mielikuva, että nupukkaa on täytetty hiukan kanttisempaan suuntaan, siis kulmista siten, että alkuperäinen pyöreä kuula ei yksinään ole messinkiä vasten sen kolon kohdassa, jonka on itse siihen kuluttanut, vaan leveämmällä pinnalla.

Kannattaa odotella vielä kommentteja niin joku voi lähettää kuvan siitä miten selätti tuon ongelman.

Voitto!

Pakkaskausi venytti tätä pidempään, mutta tänään sain vaihteensiirtäjän paikalleen ja koeajo, kera  e r i t t ä i n  rauhallisen vaihdekepin käyttämisen kera on tehty, löytyy kaikki vaihteet!

Edellisen korjausyrityksen aikaan jäi kolmonen päälle, ja sen puolen vaihteensiirtäjä olikin sitten tiukassa. Käytin ensin tuollaista 1/2" hylsysarjan T-väänninvartta, jonka pää sopi vaihteensiirtäjän koloon juuri ja juuri. Käsikopelolla liikutellen vaihteensiirtäjän messinkiseen syvennykseen ja sitten vääntöä, mutta ei... ei niin millään. Tässä käytin kännykän kameraa apuna: auttoi hahmottamaan missä kohtaa vaihteensiirtäjä sijaitsee ja myös pystyin varmistumaan, että väänninvarsi on siirtäjän messinkisyvennyksessä. Tästä huolimatta vesiperä. En saanut kunnolla vipuvoimaa tähän: loppui käsivarresta mitta, kun takaa päin tuota koitin operoida. Minulla on tuosta kuvia, kertokaa jos haluatte niitä jakoon, onnistuu.

Sitten päätin yrittää varsinaista siirtäjävipua kansineen suoraan siihen oikeanpuoleisen vaihteensiirtäjän koloon. Asettelin siirtäjävivun kansineen likimain paikoilleen ja sitten siirtäjäkopasta vaihdekeppiin tulevasta vipuvarresta nostellen/laskien ja vääntäen, vähän kuin tuo edellinen yritys. Tähtäimessä oli takaa katsoen oikeanpuoleinen vaihteensiirtäjä, eli vedin tuota siirtäjävipua oikean suuntaan vaihteensiirtäjän messinkisyvennystä hakiessani. Kun siirtäjävipu ikäänkuin jumitti paikalleen oletin sen olevan tuossa messinkisyvennyksessä. Kannen ruuvit paikalleen ja vaihdekeppi ruuveineen myös. Ne etummaiset ovat v-mäiset; etenkin se takaa katsoen vasemmanpuoleinen; käytin lopulta papukaijapihtejä jatkona kun asettelin ruuvin takaa paikoilleen. L-H -kertoja vapaalle, kone käyntiin, kytkin pohjaan ja varovasti vaihdekepistä vetoa, vapaata kohti (eli taakse päin). Ja sehän liikahti! L-H -kertoja L-asentoon, kytkin varovasti ylös ja traktori pysyi paikallaan! Voitto! Varovainen testi: ykkösvaihteelle ja kytkintä varovasti ylös, traktori pyrki eteenpäin! Sitten pakki päälle, ja kytkimen nostoa seurasi liikahdus taakse päin. Voi riemua!

Kesän tullessa pitää sitä korjaushitsausta vakavasti miettiä. Vaikka tuo nyt toimii on koko ajan mielessä epäilys, että lähtee uudelleen. Vaihtamisessa pitää muistaa rauhalliset liikkeet, joten ajatus kirkkaana. Jos muuten joku valuraudan hitsaamisen osaava voisi tuota korjaushitsausta tehdä korvausta vastaan niin kerro ihmeessä!

Iso kiitos kaikille opastaneille! Ilman neuvojanne tämä olisi ollut pahempi rasti, renkaan irroittamisineen jne.

Kännykamera on tässä työssä todella korvaamaton apuväline. 13 mm hylsy, räikkä, T-mallin väännin, niveljatko ja 50 mm jatkovarsi olivat minulla käytössä. Ja ne papukaijapihdit.

Tässä kuva tältä aamulta, kun kolmosvaihde oli vielä päällä:
https://drive.google.com/file/d/1XEif1D5eeOX34bJ-_uXwgrdBxPp6gzPs/view?usp=sharing