David Brown 996 sulakkeet

Olisiko kellään tietoa 996:n sulakkeista, 4 kpl rasiassa koelaudan päällä(sekuran hytillinen)
Ohjekirjan mukaan 1 on sisävalo, 2 on ajo- ja seisontavalot, 3 on mittarit ja pyyhin ja 4 on varoitusvilkut.
Missään ei vaan ole kerrottu ampeerimääriä sulakkeille, olisiko tietoa niistä?

Ei tietoa mutta aloita vaikka 10A muissa ja pyyhkijälle 15A, sisävalolle kävis kyllä pienempikin jollei siitä muuta oteta,jos liika kuorma sulakkeen polttaa niin pykälää suurempi sitten,ei siellä muuta käy johdot kyllä vielä kestää näissä vanhemmissa.
itellä kun B-275 Natikassa vaan 1 sulake niin eihän se piru kestäny mitään,nyt koko johdotuksessa ei ole mitään sulaketta kun ruuvasin alumiinipuikon sinne,aina on pitäny laitella enempi sulakkeita mutta siten taas pitäs kaikki johdot uudelleen ajatella ja saada sulakkeet johonkin kuivaan tilaan,kopittomassa ei muuta ole kun valot

10 A sulakkeesta mahtuu virtaa menemään 10 ampeeria ja silloin tulee kuormituspisteen tehoksi noin 10Ax12V= 120 wattia. Jos ajovalot nappaa jotain 30 wattia/kappale ja parkit vaikka 5 wattia, niin kyllä 10 ampeerin sulakkeen pitäisi tuo kuorma kestää. Lasinpyyhkimen moottori saattaa vaatia enempi virtaa, joten jos siinä ei 10A riitä, niin kannattaa kokeilla vaikka 15 A seuraavaksi.

Laita näin

- sisävalo 5A
- ajovalot ja parkit 20A
- mittarit ja pyyhin 25A (siinä on puhaltimen moottori mukana, vie virtaa kohtuullisesti)
- varoitusvilkut 15A

Varokkeita ei kannata ylimitoittaa. Liian iso varoke ei suojaa laitetta toivotulla tavalla.

Joo, varmaankin puhaltimen moottori nappaa eniten tehoa noista sähkövehkeistä. Autopuolella yleinen sähköflekti jäähdyttimen takana ottaa myös virtaa melkoisesti. Olikohan niin, että traktorin vesipumpun akselilla oleva siivikko nappaa täysillä kierroksilla lähes kW verran tehoa, joka olisi virraksi muutettuna 1000W/12V = 83 ampeeria?

siinäpä yksi hyvä syy, miksi on vaihdettu sähköflektiin monessa työkoneessa ja kuorma-autoissakin. Se on myös talvella etu, kun puhallin ei jäähdytä aivan tarpeettomasti pakkasella. Silloin riittäisi taavetissakin mainiosti pelkkä vesikierto jäähdyttimessä tarpeen mukaan. Näissä harraste ajoissa nimittäin.

Jatkaiskohan vielä aiheesta. Jäähdyttäjän rullakaihdin on sielunvihollisen keksintö varaosakauppiaiden hyväksi. Jos särmin jättää puoliksi auki (tai joku ajattelee puoliksi kiinni), niin tuulettimen toispuoleinen kuorma särkee vesipumpun laakerit.

Ja onko kellään katkennut tuulettajan peltisiipiä. Se on tehtaan tekemä vika. Moottorilinjalla koneet ajoivat pahki edelliseen ja siipi vääntyi. Sen ajan laatujärjestelmiin kuului korjata jo tullut vika eli tehtiin työkalu millä väännettiin siipi takaisin kuosiin. Oikea menettelyhän olisi ollut estää nämä törmäilyt. Siipeen tuli sellainen vika, että ajan oloon väsyi poikki. Nimimerkillä ihan henk. koht. kokemusta tästä on.

En ole ikinä kuullukkaan että kaihdin rikkoisi siivet tai vesipumpun,kaikissa vanhoissa autoissa ja traktoreissa ne oli ja ekan kerran tuon nyt kuulin

Vanhoissa koneissa oli usein säädettävä säleikkö, jolla jäähdytysilman määrää säädeltiin ja siitä ei aiheudu jäähdytyspropelliin taivuttavaa efektiä. Jos kangaskaihdin on suljettua noin puoleen väliin saakka, pääsee ilma vapaammin jäähdyttimen lävitse propellin yläosassa ja siitä tulee vesipumpun akselille taivuttava momentti. Vesipumpussa on laakerit aika lähellä toisiaan, joten sinne tulee hyvinkin tuntuva laakerikuorma jo aika pienestä momentista. Kangaskaihdin pitäisi siis olla auki tai kiinni jos ajatellaan vai vesipumpun laakerin kestoikää.

Vanha viisaus oli, että jos on tarpeen talvella jäähdytintä peittää. Pitää laittaa koko jäähdyttäjän kokoinen pahvi johon on leikattu sopivan kokoinen
pyöreä aukko jäähdytyspropelin keskikohdalle. Pysyy vesipumpun laakerin rasitus tasapainoisena

Luulen kyllä että enempi kärsi aikoinaan vesipumput kun pelkillä vesillä ajeltiin ja talveksi pois laskettiin,sitten lohko ruostui ja irtoruostelellu hioi pumpuntiivisteet sököksi,siksipä ne vanhat lohkot alkaakin jo olla tiensä päässä joissa ei glykolia ole ollu jaa kova homma puhdistaa/kunnostaa kuten täältäkin luettu

Lyhytikäisiä vesipumpun laakereita nähtiin aikoinaan melko uusissakin traktoreissa. Meillä vesipumpun kävi vaihtamassa kokenut huoltomies ja
jo puhelimessa kysyi, että ei kai ole kaihdin unohtunut puolimatkaan. Oli myönnettävä, että näin oli käynyt.

talvisin on koko jäähdyttimen peitteävä pahvi paikallaan. Lämmöt nousee edes lähelle normaalia, lingotessa jopa pysyttelee normaalissa ja hyttikin lämpiää. Kyllähän se jäähdytin tyhjää imee siellä, mutta tasaisesti silti. Saa varmaan sivuilta päin otettua ilmaa jota pyörittää.

Ilman pahvia on melko kylmän kolea kone ajella, vaikken edes kovilla pakkasilla taavettia kiusaa. Kovemmassakaan linkouksessa ei ole tarvinnut pahvia ottaa pois, kun tarvittaessa töiden päätteeksi antaa hetken pyöriä tyhjäkäyntiä ja lämpöjen tasautua. Eipä yli 75C ole silti ollut milloinkaan.

Jusape on oikeasse, rullakaihdin toimii erittäin hyvin, sitä täytyy vain osata käyttää oikealla tavalla. Osaksi auki jätetty rullakaihdin kuormittaa siivikkoa ja vesipumpun laakeria koska siivikon ylä- ja alaosaan kohdistuu erisuuruiset voimat.

Niin parempi se on että moottorinlämpö on normaalilukemissa kun että kylmänä käy,sillon kuluu nopeasti pilalle,halvempi vaihtaa uusi vesipumppu kun alkaa moottoria korjauttamaan siten joskus.
ihan on kokemusta siitä että on ok ajeltu ja hoidettu ja taas että huonolla hoidolla/ajolla ollu

taavetin moottori kun ei lämpene. vaikka raskaammassa linkouksessa se on normaalilämpöinen, mutta kun ajaa vaikka siirtoajoa, alkaa lämmöt laskea. Näin myös tuon pahvin kanssa, kevyessä käytössä ei ole käyntilämpöinen. Siihen vaikuttaa toki se, että koppiin puhalletaan lämmintä ja vesiputket hukkaa lämpöä Sekura hytissä ihan hirveesti. Se on melkoinen jäähdytin nimittäin, vesikierto ja kenno.

Termarin kunto on testattu kattilassa keittämällä, vaihdoinkin kesällä jäähdytysnesteen vaihdon yhteydessä.

Taitaa kuitenkin olla niin, että Taavettien jäähdytys on mitoitettu silleen, että kestää miesten työt vähän lämpimämmässäkin ilmassa.

Toinen juttu on sitten ero dieselin ja bensiinimoottorin välillä. Vaikka ne ovat päällisin puolin sanan näköisiä jopa niin, että samat osatkin käy molempiin, niin niiden toimintaperiaate, prosessi, on erilainen. Bensiinimoottori tarvitsee koko ajan hyvin tarkan seossuhteen. Jos se ei sitä saa, niin toimii huonosti tai rikkoutuukin. Dieseli (vanha diesel kuten Taavetit ovat) taasen hiukkasen mutkia oikoen saa koko ajan saman määrän ilmaa, johon sitten sotketaan palavaa ainetta sen verran mukaan kuin kulloinkin tarvitaan. Toisin sanoen osakuormalla diesel toimii koko ajan ilmaylimäärällä eikä tuota lämpöä kuten bensiinimoottori. Eniten diesel tuottaa tehoa lievällä polttoaineen yliannoksella, josta sitten muodostuu voimasavua osan jäädessä palamatta.

Jos voitelu on kunnossa, niin alilämpöisenä käyvä diesel ei siitä kärsi tai kulu sen enempää. Kylmäkäynnistys väkisin ei tietenkään ole hyväksi juurikin voitelun puuttumisen takia.

Sitten vielä polttoaineiden eroista. Bensiinin pitää kestää sylinterissä puristusta, koska palotapahtuma halutaan aloittaa hallitusti kipinän avulla. Dieselpolttoaine taasen on sitä parempaa mitä herkemmin se syttyy puristuksesta, koska se on tarkoitettu syttymään ruiskutettaessa sylinteriin. Ja sen palonopeus on paras silloin, kun työtahdin aikana männän painuessa alaspäin paine pysyy mahdollisimman vakiona.

Hups. Taisi karata vähän kauas alkuperäisestä aiheesta

Kyllä kylmänä käymisen on väitetty kuluttavan dieseliäkin. Ja peruste oli että kylmänä käyminen aiheuttaa ohipuhallusta, kun kylmänä käyvän koneen männät 
eivät ole lämpölaajentuneet oikeisiin mittoihinsa. Ohipuhallus puolestaan ohentaa öljykalvoa sylinteriseinämissä, aiheuttaen normaalia nopeampaa kulumista. 

Tämmöstä väittivät, kun aikonaan tuli vähän opiskeltua. Tiedä sitten miten kylmänä koneen pitää käydä, että näin tapahtuisi

Hmmmm. Kyllä kai männät lämpenee vaikka neste olisi hiukan viileää. Poraukset sen sijaan ei laajene ihan niin paljon kuin kuumemmassa koneessa. Välyksen puhutaan niin pienistä eroista että sillä ei liene ratkaisevaa merkitystä. Männänrenkaat ovat rautametallia, joten päiden välys ei pitäisi paljon muuttua kun lämpötila muuttuu. Männät laajenee enemmän.

Joo, kyllä metsä on siinä mielessä oikeassa, että alumiinin lämpölaajeneminen (tai "kylmäkutistuminen") on suurempaa kuin raudan. Omaa juttuani tehdessä tuo kävi mielessä, mutta kuten Erkki kirjoittaa, männän lämpötila viileänäkin käyvässä koneessa on eri kuin nesteen lämpötila ja "oikean" lämpöisen ja viileän nesteen lämpötilaerossa puhutaan ehkä max 30 asteesta. Kun en asiaa paremmin tuntenut enkä halunnut tutkia niin jätin spekuloinnin pois. Kylmäkäynnistäissä tätä puhallusta varmaan esiintyy enemmän.

Muistuttaisin kuitenkin, että termostaattia ei ole turhaan laitettu koneeseen. Se kannattaa olla kunnossa ja paikallaan kuitenkin. Sillä saadaan moottori pysymään tarkoitetun lämpimänä ja samalla myös voiteluaineet tasaisen juoksevana.