1290 mittaristo

Visainen kysymys Taavetin mittarista. 1290 lakkasi kierroslukumittari toimimasta, viisari pysähtyi yli lukemien sinne oletetun "nelosen" kohdalle. Vaijeria kun irrottelin niin se tuntui pyörivän. Minkälaista vikaaa näisä yleensä on mittaristossa ollut ja onko toivoa saada korjatuksi?
Lämpömittari ollut myös sökö jo pitkään, ei liikahda "nollasta" mihinkään ja löpömittarikin seilaa vähän miten sattuu, kun tankki on täynnä se näyttää täyttä ja kun se tyhjeneee se alkaa vaellella puolne tankin ja täyden väliä. Kiehtoisi samalla korjata nämä muutkin viat jos mittarin kerran irroittaa. En ole vielä mittaillut onko antuireissa vikaa vaan ajattelin ensin tääällä kysyä misssä vika tälläisissä tapauksissa yleensä on.

Löpömittaris todennäköisesti tankkianturin vastuslanka pätkii, eli sökö se .
Lämpömittari ei kevyessä kuormituksessa tahdo vihreelle nousta, esim pihatöissä. Se on normaalia. Tai sitten myös anturivika. Kohtuu yleistä sellainenkin.
Kierroslukumittarissa todennäköisesti roskaa sisällä, tai sitten ihan puhtaasti mekaaninen vika, josko vaijeri pelittää ja neula juminut näyttämään jotain lukemaa

Lämpömittaria minäkin aluksi kaipasin . Sitten unohdin kun kuulin sen käyttäytymisestä .
Kesäajoa ei juurikaan ole , joten saattaa olla kunnossakin .
Polttoaineanturin hain juuri farmilaitteesta (42 €) ja kuntoon tuli . Helppo vaihtaakin ,
hytin lattiassa aukko .

Kyllä sen kiekkamittarin pystyy avaamaan ja vielä sulkemaankin, ihmisten (vaikkakin brittein saarilta) tekemä sekin on. Kun ei ole koskaan tarvinnut avata juuri taavetin mittaria, niin tässä vähän arvailua kokemusten perusteella muista vastaavista. Kierrosmittarissa on vaijerin jatkona pyörivä magneetti. Viisarin takana taasen on kuin mekaanisen kellon hellävieteri, joka palauttaa viisarin nollille ja skaalaa näytön vastustaessaan kierymistä. Viisarin akselilla taasen on alumiinilevy hyvin lähellä pyörivää magneettia, joka vie levyä ja samalla myös viisaria pyörimissuuntaansa. Tuo systeemi on melkoisen herkkä epäpuhtauksille niinkuin Jusape mainitseekin. Jos sinne joutuu jostakin roska väliin, niin varmasti viisari saa kyytiä stoppariin asti. On myös havaintoa, että jostain syystä joskus vaijeria pitkin nouseva öljy hakeutuu levyn ja magneetin väliin muuttaen viisarin käyttäytymistä.

Paras konsti sitten on tietysti viedä se mittarikorjaamoon, jossa kyllä tekevät siitä toimivan. Näitähän on siellä täällä ympäri Suomenniemeä ja jos yhden mainitsisi kun sen satun tietämään eli Mittari-Rami Oulussa ja muutamalla muullakin paikkakunnalla. Jos päätyy itse aukaisemaan, niin sen hellävieterin kiinnitys on tärkeä mittarin kalibroinnin kannalta. Eli siis sen voi saada toimimaan, mutta ei välttämättä näytä oikein. Sen kalibroinnin tietysti pystyy jollain tarkkuudella toteamaan, jos traktorin tyhjäkäynti ja max kierrokset ovat/olivat kohdallaan. Jos siis ei satu olemaan irrallista kierroslukumittaria, jolla voi esimerkiksi saparosta mitata pienellä laskutoimituksella moottorin oikeat kierrokset.

Olikohan tästä apua.

Okei. Täytyy varovasti koittaa avata ja katsoa mitä uskaltaa tehlä. Mittaria koitin irrottaa mutta sehän ottikin käsikaasun tankoon kiinni eikä meillä saa koelautaa kovin helposti irti koska sisälämmön säätö on muutettu joskus termarilla toimivaksi ja sen purki tulee läpi kojelaudan sivusta eli vaatisi melkein osittainen jäähytysjärjestelmän tyhjäämisen. Onko kokemusta miten tuo käsikaasun tanko purkenee? Polkimien välissä tuntui olevan pitkä mutteri mistä sen ehkä saisi poikki mutta onko olemassa vaaraa että saan käännettyä tyhjäkäynnin jotenkin väärin jos auon niitä käsikaasun pultteja?

kyllä se lämpömittarikin täytyy juurikin talvella nousta sinne puolivälin tienoille muutoin on kohta kone loppu kun kylmänä kiljuttaa!
Jos ei talvella noussu niin tökkääppä piuha lohkoon ja kato nousiko tappiin? jos nousi on mittari ok sitten ehkä on antura risa tai ei nouse lämmöt,on joko termari jääny auki tai sitä ei edes ole tai on liian pieni,pahvia nokalle ja katsomaan nouseeko mittari olleskaan?
Tärkeimmät mittarit/valot on juurikin ne öljynpaine ja lämpö kummankaan puuttuminen ei tee hyvää

90-sarejan mittaristo on siten rakennettu, että viisari on juuri vihreän alueen alaosassa, kun termostaatti alkaa aueta, jolloin lämpötila on noin 78 astetta. Vihreän ja punaisen alueen rajan kohdalla on lämpötila noin 110 astetta, eli pakkasnesteseoksen kiehumisraja. Näissä koneissa ei lämpömittari koskaan nouse puoleen väliin vihreää aluetta, paitsi silloin kun kone tekee erittäin raskasta työtä kesälämpötilassa. Moottori ei saavuta edes termostaatin aukeamislämpötilaa talviajossa, jos ei ole reippaasti kuormitusta. Lumilinko vaatii vähän enemmän tehoa ja lämpötila saattaa juuri ja juuri nousta termostaatin aukeamislämpötilaan (vihreän alueen alku mittarissa). Tämä "alilämmöllä" toimiminen on Taavetissa aivan normaalia, eikä moottori siitä vaurioidu millään tavalla.

OlleK kirjoitti:90-sarejan mittaristo on siten rakennettu, että viisari on juuri vihreän alueen alaosassa, kun termostaatti alkaa aueta, jolloin lämpötila on noin 78 astetta. Vihreän ja punaisen alueen rajan kohdalla on lämpötila noin 110 astetta, eli pakkasnesteseoksen kiehumisraja. Näissä koneissa ei lämpömittari koskaan nouse puoleen väliin vihreää aluetta, paitsi silloin kun kone tekee erittäin raskasta työtä kesälämpötilassa. Moottori ei saavuta edes termostaatin aukeamislämpötilaa talviajossa, jos ei ole reippaasti kuormitusta. Lumilinko vaatii vähän enemmän tehoa ja lämpötila saattaa juuri ja juuri nousta termostaatin aukeamislämpötilaan (vihreän alueen alku mittarissa).  Tämä "alilämmöllä" toimiminen on Taavetissa aivan normaalia, eikä moottori siitä vaurioidu millään tavalla.

Näin minäkin olen sen ymmärtänyt . Lämppärin tehostakin jotain pääteltävissä .
Pitänee tuo mittari vielä tarkistaa .

OK jos mittari on erilainen nii nse muuttaa kokoasian,kysyjä kyllä totesi että se ei nouse mihinkään,ja kylmästä moottorista olen kyllä erimieltä,ei kai niitä muutoin lämmitettäisikään talvella jos ei kuluisi?
No jokainen tekee miten tahtoo, meillä on lämpötilat käyntialueella ja lämmitetään aina pakkasilla että pelaa ja hyvin on toiminu.

Mamman 1494 Casessakaan ei parin tunnin lumihommissa mittari paljoa keltaista korkeemmalle noussu, lumien osittain sulettua tieajossa pienellä sepelikuormalla, mittari nousi n.25% vihreän puolelle. Kabiinissa silti lämpöä riitti.
Mittarin toiminta-alue on siis kovin kapealla lämpötilaskaalalla. N.70ast lämpöisenä ei viisari vielä juuri liikahda edes, ja n.110ast ollaan jo punarajalla jollei punaisellakin....

Moottorin lämmittäminen ennen käynnistystä pakkasella helpottaa moottorin käynnistymistä. Ei sitä tehdä kulumisen vähentämiseksi. Moottorin lämpötila on käyntialueella kun mittari näyttää vihreää, vaikka neula osoittaisi aivan vihreän alueen alkupäätä tai jopa jäisi millin verran vihreän alueen alapuolelle.

Tähän on hyvä lisätä -60 luvulla tapaamani jäähdytinkorjaajan mielipide . Väitti ettei
moottori käy koskaan liian kylmänä . Käyntiinlähtöä lukuunottamatta .
Oli rakennellut Taunukseen isomman lämppärin , ja ajeli 50 - 60 asteen termarilla .
Silläkin hetkellä oli ajanut samoilla öljyillä yli 30000 . En muista paljonko Taunuksen
mittarissa , mutta vanha auto joka tapauksessa . Mielipide oli että moottorin kuumuus
tuhoaa öljyt , ja sitä myöden moottorin .
En minä nyt samoille linjoille ole lähtenyt , mutta yksi mielipide lisää .

Jaa että ei moottori kulu jos tulipalopakkasella käynnistää? no itse en väitä vastaan mutta kannattaa lukea moottoritekniikkaa ennekuin kirjottelee, on siellä tuostakin oikeen kirjoitettu, juu no antaa olla koska en tahdo ketään suututtaa,tehkää muut kuten haluatte minä teen kuten ennenkin koska vain MINÄ tiedän kuinka omat laitteet toimi ja hyvin ne on pelannu vuosikymmeniä.
Ja toki jos öljy kuumuuttan ohenee liiaksi on se varaksi moottorille,sempä vuoksi turboihin välijäähdytin laitetaan että ei niin käy. monia asioita on ja ei kun on monenmoista laitetta JA myös käyttäjääkin ja olosuhteita.
Eiköhän tämä ollu tässä ettei mennä asiasta liikaa sivuun.
Pääasia kuitenkin on että tärkeät mittarit toimii niin koneet säästyy.

Ei varmaan pitäis tulla tähän hämmentään, mutta tuunpahan kuitenki. Oikeastaan se kylmä ilma ei kuluta moottoria vaan rasvan puute paikoissa. Kumpikin on tavallaan oikeassa.

Mutta tuota turbojuttua pitää pikkasen korjata. Välijäähdytin ei ole öljyjen keston parantamiseksi vaan ihan vain sen takia, että sillä saadaan enemmän happiatomeita palotilaan. Viileämpi saman paineneinen ilma sisältää happea enemmän kuin kuuma (tai siis kaikkia muitakin kaasuja kun tiheys on isompi, baarin paineella lämpötilan pudotus sadasta viiteenkymppiin lisää 1.2 kertaiseksi noin karkeasti ottaen). Bensakoneissa on tarkkaa missä suhteessa happea ja polttoainetta on seoksessa. Dieselissä se ei ole niin tarkkaa. happiylijäämää saa olla "vaikka kuinka paljon" kunhan on tarpeeksi. Ruiskutettavan polttoaineen määrä sitten määrittää ulostulevan tehon. Ilman välijäähdytystäkin saa tietysti saman määrän happea ajettua sylinteriin, mutta silloin tarvitaan lisää ahtoa joka myös kehittää lämpöä. Lisääntynyt tuotava lähtölämpö rasittaa moottorin osia ja kaikki pitää saada kuljetettua pois ettei mikään rikkoudu. Öljy lienee näistä helpoiten uusittava "kuluva osa". Ja öljyn pahin paikka lieneen kuitenkin turbon voitelussa, joka on ennen välijäähdytintä.

Tuohon ahtoilman lämpöön.... Mul on Nuffis lämpömittari ahtoilmalle. Alle 2bar ahdoilla ahtoilma ennen välijäähyä on siellä 150+ ast n.20ast ulkoilman ollessa. Välijäähyn jälkeen lämpölukema on enää +35ast.
Nykyisillä, liki 4bar ahdoilla toi turbon jälkeinen anturi ei enää pelitä, kun se anturin muovikärki sulas sököksi....

Aika tiukat lukemat nuffissa ja hyvä cuuleri. Nuo minun kirjottamat oli jonkunlaisia "kuvitteellisia" esimerkkejä millasia lukuja saattaa löytyä kohtuullisella ahdolla ja kaupan jäähdyttimellä ja miten imuilman lämpötila vaikuttaa. Ja onhan ne luvut tietysti kiinni millasessa ilmanalassa liikutaan, jonka senkin jätin pois.

Niinkuin sanottu, se öljy on melkosen pahassa paikassa tuolla turbossa, kun toisella puolen toistasataa-asteinen imuilma, toisella juuri sylinteristä purkautunut pakokaasu.

Mutta oikeastaan aloin kirjotteleen, että tuo minun ylempi yksinkertaistettu juttu koskee "vanhoja" dieseleitä. Euro4 ja uudemmat koneet noudattelee sitten omia määräyksiään ja säätöjään.

Mie olen kyllä ymmärtänyt että traktorin valmistaja pyrkii huolehtimaan riittävästä jäähdytyksestä jatkuvassa raskaassakin työssä. Siksi vanha suora jatkuvavetoinen tuuletin on tietysti "ylitehokas" "liian kevyissä ajoissa". Mutta moottori joka käy ei talvellakaan ole käydessä niin kylmä että se vaikuttaisi kulumiseen juuri mitään jos voitelu on ok. Tuossa vanhassa 900:ssa olen seurannut lämpöjen ja savutuksen suhdetta sahatessa ja kyllä savua tulee putkesta jos isoa tukkia kylmähkönä sahaa mutta lämmön noustua savutus laskee huomattavasti. Tämä siis raskaassa sahahauksessa liki maksimi kierroksilla.
Sama kai se on pellollakin käskiessä raskaan äkeen edessä. Uusissa koneissahan on tuo jäähdytys jo sähköinen kuten autoissa joten ei turhaan tuuleta kylmänä. Mutta kyllä näillä keleillä kun täälläkin eilen +26 on raskaat työt, äestys etenkin vaatii koneelta tosi tehokkaita jäähdytyksiä tuntien ajossa. Tuntuu että öljyä pitäisi myös jotenkin jäähdyttää.

Onneksi sentään joku ymmärsi mitä ajattelin

Moottoriöljy on voitelun lisäksi myös osa moottorin jäähdytystä. Onhan öljy kuumassa moottorissa liki 100 asteista... Jäähdytin öljylle ei ole kyllä haitaksi. Nuffiinkin oli pakko tehdä öljylle oma lauhdutin nokalle kun pikkasen kuumana tuo tahtoo käydä kisatouhuissa.... Kun ei meinää jäähynesteetkään sisällä pysyä vaan pikku kiehumista tapahtuu....

Sellaisessa turbokoneessa, jossa on kampiakselin laakereilta järjestetty öljyn ruiskutus mäntien alapuolelle, öljy on myös jäähdystysneste. Muissa moottoreissa öljypohja tapaa olla aika pieni ja sileä, eikä öljyllä ole erillistä jäähdytintä, koska se ei sitä tarvitse. Jälkiturbotetut koneet on oma lukunsa. Mäntien lämpötila on tärkeä kriteeri kun mietitään miten paljon moottoria voi ahtaa. Jos pakokaasut ovat kovin kuumat, kuten kilpakoneissa asian laita usein on, saattaa alumiini pehmetä niin paljon, että tulee mäntävaurioita. Alumiini sulaa vähän kuin suklaa, korkeammissa lämpötiloissa vaan.

Taavettifanaatikko kirjoitti:Visainen kysymys Taavetin mittarista. 1290 lakkasi kierroslukumittari toimimasta, viisari pysähtyi yli lukemien sinne oletetun "nelosen" kohdalle. Vaijeria kun irrottelin niin se tuntui pyörivän. Minkälaista vikaaa näisä yleensä on mittaristossa ollut ja onko toivoa saada korjatuksi?
Lämpömittari ollut myös sökö jo pitkään, ei liikahda "nollasta" mihinkään ja löpömittarikin seilaa vähän miten sattuu, kun tankki on täynnä se näyttää täyttä ja kun se tyhjeneee se alkaa vaellella puolne tankin ja täyden väliä. Kiehtoisi samalla korjata nämä muutkin viat jos mittarin kerran irroittaa. En ole vielä mittaillut onko antuireissa vikaa vaan ajattelin ensin tääällä kysyä misssä vika tälläisissä tapauksissa yleensä on.

Tuosta 1690 vaihdettiin taustalla oleva kuparilankakalvo vai mikä se nyt on. Mikä johtaa virran lampuille jne siellä takana. Siinä ollu tankin anturi sökönä jo pari vuotta.. helppoa se on vaihtaa. Matto pois ja ulos tankista.

Ei nouse 990:n lämmöt talviajossa juurikaan kun kopin lämmitin jäähdyttää. Jäähdyttimessä ei edes kierrä lämmin vesi. Pahvi keulalla auttaa siihen, että hytin puhallin puhaltaa lämmintä. Joskus kun linkoa pyörittää paksussa hangessa, nousee lämpömittari noin 80 asteeseen.
Kesäajossa lämpö nousee melko helposti yli 75 asteen. Ilman pahvia syylärin edessä

Liekö millanen termostaatti ja onko ehjä vai onko ollenkaan? mullakin on yksi auto mihin pakko vaihtaa talvelle isompi asteinen,muuten ei lämpene eikä tee hyvää