1490 kytkin

Terve. Kaartinen taas pitkästä aikaa.

Ongelma on seuraavanlainen. Kymässä lunta auratessa isoimmalla vaihteella kytkin tuntuu ketkellisesti luistavan, mutta pitopalautuu muutamassa sekunnissa. Voiko syynä olla kylmä ilma.
Syksyllä kyntäessä ei luistoa ollut, tosin vaihde pienempi.
Onko kytkimelle säätöä, ja jos on, niin missä?

Ystävällisesti Harry Kaartinen

Ei kylmä ilma vaikuta kytkimen pito-ominaisuuksiin. Oletko varma että syys ei ole muuttuvat tieolosuhteet ja pyörien luistaminen? Onhan sinulla ketjut pyörissä. Ajokytkin on nestevälitteinen eikä siinä ole ulkopuolista säätöä. Polkimen vapaa liike (välys polkimen ja kytkimen pääsylinterin välillä) on sen sijaan kyllä säädettävissä, mutta en kyllä käsitä miten väärin säädetty poljin voisi aiheuttaa kytkimen luistamisen vain silloin tällöin.

Kylmän ilman en ole kuullut aiheuttavan kytkimen lipsumista. Sellainen sensijaan voisi olla mahdollista, että kytkin on saanut hiukan öljyä pintojensa väliin joko kammen takapäästä tai vaihdelaatikon puolelta ja se laittaa levyn lipsahtamaan, mutta luistosta aiheutuva lämpeneminen "kuivattaa" öljytipan pois.

Kytkimen poikittaiskäyttöakselikin voi jumitella ruosteesta, jollei sitä rasvailtu ole. Toki, koneen käyttötunnit ? Ja onko joskus kytkinlevyä uusittu ?
Kytkinlevyn kuluminen pienentää asetelman jousien puristusvoimaa, että mitä kuluneempi levy, sitä helpommin alkaa lipsumaan

Kyllä siinä kytkimessä säätö on, työsylinterin työntötangon pituutta säädetään välys 3-5 mm .löytyy vasemman rapun takaa.Eikö automaattisäätö tullut 94-sarjaan?

Sorry. 90-sarjan traktoreissa on tosiaan kytkimen työsylinterin tapin pituuden säätö. Tilanne selviää seuraavasta linkistä https://partstore.caseih.com/us/parts-search.html#epc::mr55169ar1283975

Kiitos nopeista ja useista vastauksista.

Minulla ketju vain toisessa pyörörässä, joten luisto voi ilmeisesti olla renkaissa. Kevät näyttää, kuntiet sulavat.
Jos kuitenkin kytkinlevy on saanut öljyä, palaako kuina pinta käytön myötä.

Hyvää sunnuntaita.

Mitä? Ketju vain toisessa pyörässä ??!! Tämä on varmin tapa hajottaa tasauspyörästö kun toinen pyörä koko ajan pitää ja toinen luistaa. Laita nyt ketjut myös toiseen pyörään tai ota kaikki ketjut pois. Luiston vähentämiseksi voit suoraan ajettaessa kytkeä tasauspyörästön lukon päälle, mutta ketjuja pitää olla kummassakin pyörässä tai sitten ei kummassakaan.. Traktorisi kytkimessä ei ole mitään vikaa, vika on virheellisessä ketjujen käyttötavassa. Ota myös huomioon, että pyörä tai pyörät voivat aina luistaa riippuen pinnasta jolla ajetaan, oli sitten ketjuja tai ei. Pyörien luistaminen ei ole sama asia kun kytkimen luistaminen. Kytkimestä tuleva luisto ei voi välillä olla ja välillä ei.

Kiitos vastauksesta.

Kone ei oleonneksiollut kuin kerran tänä talvena lyhyessä ajossa. Oikean puolen pyorän väli liian pieni kuormaajan runkoon, pitäisi kääntää pyötät leveälle.

Odotan siis kevättä.

Eikös se tasauspyörästö sitten toimi normiajossa aivan samalla tavalla... jos jää kiinni esim.autolla ja alkaa vain toinen pyörä sutia niin sillonko ei sais sudittaa?? mites sitten kun lukkoa ei ole niin sutiihan se... ja vanhoissa raksoissa ei sitä ollu ja varmasti niillä sudittivat.
Tuo oli mulle kyllä uutta,samoin tavoinhan sitten pitäs hajota autonkin perä jos on toisesta vetopyörästä nastat pois ja toisessa tallella,eipä ole monellakaan hajonnu,mutta mene ja tiedä olenko täysin väärässä? kiva olisi tuo tietää, kiitän jo etukäteen.

Tasauspyörästö on nimensä mukaisesti tarkoitettu tasaamaan vetävien pyörien erimittaisten kulkumatkojen eroja vaikka niinkuin kaartaessa tapahtuu. Eli toisin sanoen se on tarkoitettu satunnaiseen ja vähäiseen käyttöön (nämä alleviivattuna). Siksi vaikkapa pienten tasauspyörien laakerointi on vaatimaton. Siellä on rauta rautaa vasten ja voitelua varten akselissa rasvaura. No, kestäähän ja pitääkin kestää satunnainen toisen puolen sutiminen, mutta hyväähän se ei tee ja todella tarkoitettu olemaan satunnaista. Suoraan ajettaessa ja siis molempien vetävien pyörien pyöriessä yhtä nopeasti pienet tasauspyörät eivät pyöri lainkaan. Taavetissahan on kaksi pientä tasauspyörää ja niiden välillä akseli. Raskaammissa vehkeissä on neljä pyörää ja ne on yhdistetty ristikappaleella.

Olemattoman laakeroinnin kuluminen ja leikkautuminen on yksi asia. Kokonaan toinen juttu sitten ovat rytkäykset, kun voimakkaasti sutiva puoli yhtäkkiä löytääkin pitoa. Silloin on rauta lujilla, vetoakselit saattavat napsua ja rattaista tippua hampaita tai tulla muita vaurioita ihan yhtäkkiä.

Minusta Olle tarkoitti juurikin sitä, että tasauspyörästön altistaminen "tahallisesti" normaalia suuremmalle käytölle saa aikaan suuremman rikkoutumisriskin, joko kulumalla tai muuten.

Tiedän, että entiseen aikaan saatettiin tehdä niin, että autosta (tai traktorista ym. käsillä olevasta voimakoneesta) nostettiin nurkka ilmaan ja käytettiin vapaana pyörivää pyörää remmivälityksen vetorattaana. Ei se hyvää tehnyt sekään vaikka rikkoutuminen ei välttämättä välittömästi seurannutkaan.

Toivottavasti tämä selvitti asiaa. Jatkakoot muut tästä.

Jep kiitos vastauksesta,olen tuossa katellu kun ihmiset ympäri maailmaa on keksiny vaikka mitä käyttöä auton vetävällepyörälle,ei taida olla sitten kovin hyväidea ainakaan käyttöautossa halkoa puita tai hinata sillä jotain taakkaa jostain jumista...itsekkin epäilin tuota raakaavoimaa joka sen rikkoo,eli normiajot ehjä kyllä kestäisi,niin tietysti sitä öljyä täytyy siellä olla,puhdasta ja oikean laatuistakin.

Tasauspyörästön lukon hajoamisista olen kuullut juttuja, mutta kai tasauspyörästö itse on aika sietoinen monenlaiselle. Vanhoissa traktoreissa, joissa ei ole tasauspyörästön lukkoa, on kyntäessä pääsääntö, että vaon puoleinen pyörä vetää paremmin ja sängenpuolen pyörä sutii enemmän tai vähemmän. Hyvillä keleillä vähemmän, mutta liukkaalla savikolla siten taas lähes jatkuvasti. Lukolle on se myrkkyä, että polkaistaan lukko päälle "vauhdissa". Siitä tulee kova nykäys kytketäholkkiin ja se voi johtaa holkin halkeamiseen.  DB:n kytkentäholkki ja sen booritus on niin tiukkaa tavaraa, että tiukassa vedossa holkki kestää enemmän kuin vetoakseli. Tunnetaan tapauksia, että kunnolla uponnutta kärriä on vedetty eteenpäin sillä, että toiseen takapyörään on kiinnitetty poikkiparru ja tasauspyörästön lukko päällä on laitettu kova kovaa vastaan. Näissä on käynyt joskus niin, että vetoakseli on mennyt puneelle ja portaalin hammaspyörästä katkennut hampaita, mutta tasauspyörästö ja lukko ovat jääneet ehyikisi.

Aikoinaan tein puutavaran ajoon vinssikärryn ja tein siihen tukkivinssin henkilöauton perästä niin, että toisen vetoakselin päässä on vaijerikela ja toisessa navassa auton alkuperäinen levyjarru. Kun kovasti jarruttaa, niin vinssillä on noussut kyytiin niin isoja tyviä mitä meillä on metsästä löytynyt, mutta perä on sen leikin kestänyt. Vetoakseli on kerran katkennut. Mainittakoon, että perä on kotoisin 144 Volvosta. Joku muu perä olisi siinä saattanut jo antautua.

Minä olen nähnyt millaista jälkeä tekee erään suositun brittiläisen traktorimerkin hammaskytkinlukko, kun sen polkasee vauhdissa päälle. Poskilaakerin vierintäelementit ja lukon sokeripalan näköiset osat oli sekaisin sulassa sovussa. Ihan pieni remontti siitä oli tullut. Taavetin holkkilukko on paljon kestävämpää ja väärinkäyttöäkin sietävää rakennetta.

Tasauspyörästö panee toisen akselin pyörimään nopeammin kun toista jarruttaa, maksimissaan kaksinkertaisella nopeudella. Tätä ominaisuutta ja periaatetta käytettiin ennen monimoottorikäyttöjä ja inverttereitä muuttamaan paperikoneen osien pyörimisnopeutta. Tasauspyörästön tapaisen differentiaalivaihteen pyörintää pystyttiin säätämään siirtämällä pieni osa tehosta variaattorin kautta. Kun sitä periaatetta mietti, niin tuntui samalta kuin yrittäisi nostaa itseään niskasta ilmaan. Mutta toimi se. Kuka lie sekin viisas ollut joka oli keksinyt. Tämä nyt vähän karkasi ohi aiheen

Kun nyt karkasi sivuraiteelle niin kerrotaan vanha juttu kuinka pikkuvalmetin sai
vauhtiin . Joku olisi sitonut liukkaalla lumilapion toiseen takapyörään .
Varsinainen asia oli siinä että moni ei uskonut vauhdin tuplaantuvan .
Itsellä oli helpompi uskoa kun pyöräjarrulla haki pitoa niin tahtoi voima loppua .