David Brown Cropmaster Diesel (ei siis 25D) kysymyksiä

Uutena DB25Dn omistajana olen törmännyt muutamiin asioihin joihin en ole onnistunut löytämään vastauksia:

-Oma DB 25D on alkuperäisten papereiden mukaan rekisteröity vuonna -64. Jossain netissä oli viittaus jälkituontiin ja kun noiden valmistus loppui 50-luvun loppupuolella, olisi kiva kuulla tälle jokin tarina. Voihan se toki olla niin ettei laite ollut rekisterissä ensimmäisiä vuosia tai ne paperit ovat kadonneet. Valimistusnumero on 25Dn alkupäään numeroita PD12xxx.
-Konepelti on sellainen kuin 25Dssä mutta siinä lukee 'Cropmaster', onko mallinimi säilynyt joillain alueilla vai pelti vaihtunut ajan saatossa?
-Tankki on kaksiosainen, kuten petrooliversiossa. Tuo on kai vaihtunut? Vai pistikö tehdas jämäosat kiertoon?
-Lämpömittari on Fahrenheit-asteikolla. Lähinnä vain huomio.
-Vaihteisto-öljy / hydrauliöljy on sekoittunut veteen, miten tuon saa vaihdettua parhaiten? Ohjekirjoissa käytetään sanaa 'flush out' jolloin kävi mielessä että tarkoitus olisi lisätä tavaraa ja hieman huustoa järjestelmää. Onnistuukohan tuo siltikään kun vesi ja öljy ovat sekoittuneet vai pistäiskö naftaa tilalle ja öljyt vasta sitten kun vesi on saatu pois?
-Käykö 10W30 mineraaliöljy myös tuohon järjestelmään? Brittien käsitys kylmästä ilmasta sallsi varmaan sen.
-Hydraulipumppu on vaihdettu kampiakselivetoiseksi aikojen saatossa.
-Nostolaite ei toimi mutta toisaalta tuo ei ole mikään ihme kun huomioi öljyn kunnon. Palaan asiaan kun öljy on edes jotenkin toimivaa.
-En näe missään viittauksia hienoon 'traction control'-hydrauliikkaan, nostolaitteen vipu on yksinään. Oliko tuo järjestelmä kaikissa DB25-traktoreissa?
-Jarru ja kytkin ovat vierekkäin oikealla puolella, lattialla. Kirjallisuuden mukaan siinä pitäisi olla eri pyöriin vaikuttavat jarrut. Ne erilliset jarrut löytyvät suorista vivuista penkin kummaltakin puolelta. Onko tämä jokin tuotantoversio vai sittenkin jälkikäteen tehty muutos?
-Suurin kysymys liittyy traktorin koppiin; se on neliöputkista kasattu himmeli jossa on yksi ovi. Jäljestä päätellen se on joko kehittyneen harrastajan tekemä tai sitten piensarjoja tekevän tehtaan tuotos. Mistä voi tunnistaa onko koppa tehtaa omaa tuotantoa? Yksioviset eivät ilmeisesti ole mitään virallista kotimaista tuotantoa. Sanottakoon vielä että toisen oven puute estää monet järjelliset huoltotoimet.

Moottori käy ja kukkuu joten ajattelin lähinnä vaihtaa nesteet ja öljyt aluksi. Jos on jotain muuta mitä pitäisi tehdä tai tietää niin kertokaa toki nekin.

Kyseessä taitaa olla diesel cropmaster ei 25d.

Tuohon olen törmännyt ennenkin että polttoainetankki on kaksiosainen vaikka diesel kyseessä.
10w-30 universal käynee vaihdelaatikkoon ,suositus ainakin 25:lle on SAE50.Sitähän ei joka essolta saa.
Kannatta tosiaan laskea vähat kurat pois ja laittaa vaikka polttoöljyä hetkeksi ja huuhdella ulos.

Ihan kaikki öljy ei propuista tule ulos koska lokeroita löytyy perästä.
Ota sieltä laatikon alta kanttinen luukku pois ja huuhtele sen alla oleva hydrauliikan sihti.Sihti voi olla rikkikin.

Koppi on varmaan Suomessa tehty.

Onko traktorissa alkuperäiset lokasuojat tallella? Cropmasterissa oli syvät "istumalokasuojat" kun taas 25:ssä on norsunkorvat. Cropmasterissa oli alunpitäen leveä, kahden istuttava penkki, 25:ssä on peltikuppi-istuin. Cropmasterissa ei ole Traction Controllia, vaan yhdellä vivulla ylös-alas liikkuva nostolaite.

David Brownille teki joku skottilainen firma alihankintana ohjaamon tapaisia sääsuojia jo 50-luvun puolenvälin maissa, mutta sellaista en ole nähnyt kuin mainosfilmeissä. Tuossa skottilaisessa oli tuulilasilla kiinteä asennus, mutta ovet ja katon sai nostettua pois paikoiltaan käden käänteessä, joten se ei ollut mikään turvaohjaamo, vaan lähinnä tuuli- ja sadesuoja.

Kun kytkin- ja jarrupoljin ovat molemmat vaihteiston oikealla puolella, se on jokseenkin varma tuntomerkki siitä, että kyseessä on Cropmaster. Se tuli bensakoneella ja bensa-petroolina markkinoille v. 1947 ja dieselinä 1949. Mallin rinnalle tuli pian hiukan tehokkaampi Super Cropmaster, jossa oli myös pulskemmat renkaat. Cropmasterissa oli keulan alareuna aluksi pyöreä, mutta se muuttui kantikkaaksi joskus noin v. 1950. Mallit korvautuivat vuonna 1953 esitellyillä 25 ja 30 -malleilla, jotka olivat perustekniikaltaan hyvin samanlaisia, mutta niihin oli tehty hintakilpailukykyä karsimalla kustannuksia. Esim polvien viimasuojana toimivaa peltistä suojaa niissä ei enää ollut ja lokasuojatkin oli vaihdettu halvempaan tyyppiin. Hyväkuntoinen Diesel Cropmaster ei ole kovin yleinen näky nykyään, joten konetta kannattaa säästellä kovalta käsittelyltä.

Tätäkö ohjaamoa Erkki tarkoitit? Kuva Rikkihappo Oy:n kirjasta, pari hyttiä olen näillä leveysillä nähnyt tai pitäisi sanoa lakeuksilla.

Saattaa tuossa kuvassa olla saman firman tekemä ohjaamo, mutta koska traktori näyttää olevan Taskmaster, niin hytti voi olla hieman erilainen. Taskmasteriksi tuon tuntee kattavasta lokasuojavarustuksesta ja idustrial- tyypin takapyöristä.

Joo, eipäs tuo olekaan 25D vaikka 60-luvun puolivälistä asti jatkuva kauppakirjapino ja rekisteriote niin väittävät.
Kyljessä lukee komeasti 'Cropmaster Diesel' ja siihen se nopean googlauksen kautta sopisi; kysymäni poljinjärjestys on tosiaan noin tarkoituksella, eikä siis 25Dn mukainen.
Vaihteiston pohja poikkeaa 25Dn ohjekirjojen kuvista.

Toisaalta niitä yhtäläisyyksiäkin on niin paljon ettei ole ihme että virhe on jatkunut. Traktorin ilmansuodatin on enneminkin 25Dn mallia kuin alkuperäistä Cropmasteria. Sarjanumero sopii myös 25D-malliin, joten sekin sekoittaa, ellei huomaa että toinen sarja on PD25- ja toinen PD-alkuinen.

Näkeekö jostain että lohko on alkuperäinen Cropmasterin lohko?

Mistä löytää sellaisen läpän pakoputken päähän? Unohdan kuitenkin jossain vaiheessa peittää sen purkilla.

Kuva komeudesta. Kuten näkyy, tämä on hieman kanttinen, mutta reuna on sovitettu hyvin lokasuojan reunaan.
Ovi on tallessa, toisella puolella on kiinteä seinä. Katto on (nykyään) vaneria. Penkki on kahden (?) istuttava mutta alunperin bussista, ehkä samasta josta nuo eturenkaat on napattu?

Muuten en ko mallisarjojen asioista paremmin tietämättä kommentoi, mutta tuo kajuutta on kyllä joskus tehty todella ihan ajatuksen kanssa ja vähäsen vaivaakin säästämättä, jotta kohtuullisen siistin näköiseksi paketiksi on saatu..... Että siittä pisteet kyllä tekijälle, kuka ja koska lienee tehnytkään.....

Etupyörät on tosiaan peräisin autosta. Pyörien keskiöt on todennäköisesti alkuperäiset, mutta niihin on hitsaamalla liitetty auton valssit. Alkuperäiset pyörät on 19 " vanteella ja jotain 4" leveät. Sellaiset kyllä pukisivat tuota traktoria mukavasti.

Pakoputken päähän löytyy läppähattu vaikka IKH:n hyllystä.

Moottorilohkosta en tiedä, että löytyykö helppoa tuntomerkkiä, että onko se alkuperäinen Cropmaster, mutta minulla on sellainen hytinä, että sylinteriputkissa on jotain eroa 25:n ja Cropmasterin välillä.

Jos traktorin hydraulipumppu on siirretty keulalle, niin ohjausventtiilikään ei välttämättä ole enää alkuperäinen kappale, joka sijaitsee vaihdelaatikossa, alkuperäisen hydraulipumpun jatkeena. Siinä on perustoimintoon kolme venttiiliä: takaiskuventtiili, nostoventtiili ja pitoventtiili. Kun nostovivun painaa eteen, niin nostoventtiili sulkeutuu ja pumpulta tuleva öljy menee takaiskuventtiilin kautta sylinterilinjaan. Kun vivun vetää taakse, niin pitoventtiili avautuu ja päästää öljyn pois sylinteristä.

Joo, kopissa on hienoja yksityiskohtia joita perusnikkari tuskin olisi tehnyt noin hyvin; sovitus lokasuojaan ja kiinnitys pulttaamalla nostolaitteen tukirakenteisiin. Ovikin on varsin pätevän oloinen suoritus.
Toisaalta hitsisaumat ovat paljolti sellaisia mihin itsekin pystyisi puikkokoneella, eli aika ronskeja. Tämä voi toki johtua sen ajan välineistä tai niiden puutteesta. Huoltoluukun puute vasemmalla puolella ihmetyttää, kaikki polttoainefiltterit ovat siellä piilossa. Toisaalta kun ei tiedä kopan ikää tai historiaa on vaikea arvuutella olisiko joku myöhemmin vetänyt (ruostuneet?) saumat uusiksi ja peittänyt viimeisetkin aukot ovettomalta puolelta. Joissain kohdissa kun on peltiä toisen päällä.
Olisi kiva tietää mille vuosikymmenelle tuo koppi sijoittuu.

Ajattelin jonkinlaisen huoltoaukon avata ovettomaan seinään, olisi toki kiva tietää millainen systeemi oli alunperin jotta voisi tehdä mahdollisimman alkuperäisen näköistä.

Tyhjensin eilen laatikon öljystä, tai siis emulsiosta, tuli 40l vaikka odotin noin puolta määrää... Öljyä siellä on varmaan joskus ollut ihan oikea määrä, nykyneste oli varsin vaaleaa. Olin jo hetken toivonut että koppi olisi estänyt veden joutumisen laatikkoon. Ei voi muuta todeta kuin että sitkeitä ovat, kun vielä toimivat.

Koppi näyttää olevan rakennettu RHS-putkista. Tämä oli yleinen ohjaamoiden rakennustapa 70-luvun Suomessa. Taavetin koppi oli vuodesta 1972 tehty RHS-potkista ja valmistaja oli YLÖ-tehtaat.

Jos ajatellaan että koppi on 70-luvun alusta ja traktori vm. 1950 niin millaisessa tilanteessa 20 vuotta vanhaan maatalouskoneeseen investoidaan uuden kopin muodossa?
Vai olisiko traktori sittenkin rekisteröity -64 oltuaan jossain varastossa vuosikymmenen?

Olisiko asia niin, että traktoria ei tarvinnut rekisteröidä vuonna 1950? Minulla on selainen muistikuva, että meillä vuonna 1952 hankittu Massey Harris Pony oli muutaman vuoden rekisteröimätön, ennen kun rekisteröinti tuli pakolliseksi ja Pony sai rekisterikilven ja kovakantisen rekisteriotteen.

Veikkaan että oli käytössä muttei rekisterissä ensimmäiset vuodet, verollehan nuo joutuivat rekisteröinnin myötä. Näytti 30;- olevan veron määrä joskus 60-luvulla.

Tässä pari kuvaa muilta puolilta:

Nostolaite lakkasi yllättäen toimimasta, olisiko ideoita mistä etsiä vikaa?
Kone oli sammuksissa ja nostolaite ylhäällä. Päästin nostolaitteen alas eikä se sen koommin ole noussut.
Olen vaihtanut vaihteistoöljyt (puhdistin myös sihdin) ja pitänyt maltillisesti hieman kierroksiakin, samalla liikuttaen kahvaa ääripäästä toiseen, ei mitään elon merkkejä.
Penkin alapuolelta löytyvän pyöreän tarkastusreiän takana ei oikein ole mitään, mitä sieltä olisi tarkoitus nähdä? Kahvaan yhteydessä oleva varsi tosin liikkuu (pyörii).

Pumppuhan ei ole alkuperäinen vaan keulaan asennettu, kuten kuvista näkyy.

Toinen mysteeri liittyy voiman ulosottoon, miten sen saa pois päältä? Mielestäni vivulla on kolme eri asentoa mutta voiman ulosotto pyörii kaikissa asennoissa (2 eri nopeutta kuten kuuluukin). Eikös keskikohdan pitäisi olla vapaa?

Tuo keulapumppu hiukan vaikeuttaa analyysiä. Mihin sen painepuoli on kytketty? Alkuperäisessä systeemissä pumppu on vaihdelaatikon sisällä ja nostolaitteen venttiilit on samassa paikassa yhtä palaa pumpun kanssa. Jos nokkapumppu on putkitettu syöttämään alkuperäistä venttiilistöä, on vikaa mahdollisesti etsittävä vahdelaatikon kannen alta. Sellaista temppua kuitenkin kannattaa kokeilla ensin, että ajat traktorin jyrkkään alamäkeen, niin että hydraulipumppu tulee vaihteiston öljypinnan alapuolelle ja annat käydä sen siinä muutamia minuutteja. Jos pumpun imupuolella on pieni ilmavuoto, voi olla, ettei pumppu jaksa tauon jälkeen vetää uutta öljyä sisään, vaan vaatii hiukan syöttöpainetta. Tietenkin kannattaa tarkistaa sekin, että pumppu varmasti pyörii. Käyttöakselista on voinut kiila katketa.

Voimanulosoton toiminta pitäisi olla juuri tuollainen eli edessä hidas, keskellä vapaa ja takana nopea. Näin ainakin meni 25D:ssä josta enempi kokemusta 50 vuoden takaa. Tulee vaan ensimmäiseksi mieleen että siirtohaarukka on siirtynyt jostain syystä väärään kohtaan. Se valitavipuhan on kuin pertaanin lukko. Viritysnuppi vaakassa niin on lukittuna asentoon ja nuppi pystyssä liikkuu sisään ja ulos. Kokeileppas huvikseen nuppi pystyssä liikutella käyttövipua varovasti sisään/ulos ja samalla nitkutella remmipyörästä edestakaisin (traktori tietysti sammuksissa). Jostain asennosta pitäisi löytyä kohta missä remmipyörä vapautuu. Tässä asennossa pitäisi käyttövivunkin luiskahtaa lukkoasentoon, mutta luultavasti ei.

Asiaa tietysti voi tarkastella myös sisältäpäin avaamalla repun päällä olevan peltikannen ja todeta siirtohaarukan siirtyneen käyttövivun varrella. Voi siellä tietysti olla muutakin ongelmaa, mutta niinkuin sanottu, tämä tuli ensimmäisenä mieleen ja on helposti tutkittavissa. Korjauksesta en osaa sanoa kuinka se on "helppo".

Vanhoissa traktoreissa ja muissakin työkoneissa voi olla niinkin että joku ostanu tilalleen/soramontulle yms laitteen eikä ole ikinä ollukkaan rekisterissä,ei meilläkään ole traktorit ikinä ollu rekisterissä kun omallamaalla on aina vaan ajettu.
Suljetuilla alueilla,montuilla,tehtailla ,tiloilla ym ei ennen tarvinnu mitään rekisteröidä,pelkän moponvakuutuskilven olen nähny nuorenapoikana kauhakuormaajassakin,ajoleikkureissa ym kun on tarvittu vakuuttaa.
Nythän ei mitään enää missään voi/saa ajaa ilman mitään vakuutuksia ym,ennne ollu monta tarinaa kun on vasta rekiströity vuoskymmeniä hankinnan jälkeen.

Kiitos, voiman ulosotto meni kone sammuksissa pyörittämällä kuntoon, oikea kohta löytyi.

Nostolaitetta en ole sanut toimimaan vaikka muutaman kerran se on nostanutkin normaalisti.
Pumppu ei aluksi pumpannut mitään. Laitoin pumppuun hieman öljyä ja se rupesi toimimaan (painepuolelta rupesi tulemaan tavaraa). Ajattelin että se on valunut tyhjäksi ja siksi ei nostanut. Kun kone oli käynnissä nostolaite ei näyttänyt mitään elonmerkkejä. Kun kone oli hieman lämmennyt nostin kierroksia jolloin nostolaite nousi ripeästi. Tämä ei kuitenkaan ollut toistettavissa, ainakaan kahta kertaa enempää, ja silloinkin piti toisella kerralla vetää kierrokset vielä ylemmäksi. Pelkillä kierroksilla tuo ei siis noussut. Öljyn muuttaminen ei näyttänyt auttavan sekään, kokeilin vaihteistossa SAE50 öljyä mutta tulos oli sama. Aiemmin tuolla oli 10W-30 farmiöljyä. En odottanut että se tuolla toimisi täysin mutta ehkä sitä että toimisi edes kierroksilla joka kerran.

Näytin pumppua eri hydrauliikkafirmoissa mutta vastaavaa ei saa mistään, vai tunnistaako joku pumpun kuvista? Pulttijako on outo, noin 105mm ja 82 mm, verrattuna nykypumppuihin. Kaikki on toki tehtävissä mutta koska pumppu on kiinni sentin lattaraudassa olisi mukavampaa jos uuden pumpun saisi kiinni samoihin reikiin.

Pumpun painepuoli menee jonnekin vaihteiston uumeniin oikealla puolella jonnekin startin alapuolella. Tarkoittaako tuo aiempi viittaus vaihdelaatikon kanteen siihen luukkuun vaihdevipujen luona? Missä nuo säätöventtiilit sijaitsevat?

Pumppu kuitenkin pumppaa jotain, eikä kyse olisi siitä että nosto olisi hidas tai tehoton vaan ettei se enimmäkseen toimi ollenkaan. Harvoin toimiessaan se kuitenkin toimii suhteellisen hyvin. Pumppu lämpenee kun moottori on käynnissä.  Ajattelin että rikkinäinen pumppu ei toimi ikinä mutta takeltelava säätöventtiili voisi toimia tuolla tavalla arvaamattomasti. Ehdotuksia?

Pumppu kai ei mene koskaan sillä tavoin epäkuntoon, että välillä toimii ja välillä ei. Mutta pumpun imupuolella saattaa olla imavuotoa, joka panee pumpun välillä haukkaamaan tyhjää. Juuri siitä syystä neuvoin kokeilemaan hydrauliikkaa traktorin keula matalalle ajettuna. Uudemmissa DB:ssä joissa on keulapumput, alkaa imupuolen ilmavuoto oireilla siten, että aamulla ei tahdo lähteä hydrauliikka pelittämään, mutta kun traktorin keulan ajaa hetkiseksi ojan luiskaan, niin hydrauliikka herää ja pelaa normaalisti koko päivän.

Jos pumpun paineputki menee vaihdelaatikon kannen alle, käyttää hydrauliikka todennäköisesti alkuperäisiä venttiileitä. Systeemi on siellä semmoinen, että kun moottori käy, kiertää öljy vapaasti takaisin vaihdelaatikkoon. Kun nosto kytketään päälle, nostoventtiili sulkee öljyn paluutien ja pakottaa öljyn menemään nostosylinterin putkeen takaiskuventtiilin kautta. Sillon varret nostaa. Nostosylinteriin jää öljy takaiskuventtiilin taakse, joten kun varret on ylhäällä, lähes paineeton öljy pumpulta jatkaa vapaata paluutaan vaihdelaatikkoon. Kun varret pitää saada lasketumaan, vipua siirtämällä saadaan pitoventtiili avautumaan jolloin öljy virtaa pois nostosylinteristä ja varret laskeutuu.

Ventiilistössä pystyy olemaan siis se vika, ettei nostoventtiili syystä tai toisesta sulkeudu. Tai sitten pitoventtiili ei sulkeudu. Kyllä seuraava siirto on mielestäni se, että asennat pumpun takaisin paikalleen ja teet ensin tuon alamäkitestin. Jos traktorin etunoja ei vaikuta mitään hydrauliikan toimintaan, niin on alettava räpläämään venttilistöä. Jos hydrauliikka alkaa toimimaan paremmin etunoja-asennossa, on etsittävä vikaa imupuolelta. On mahdolista sekin, että pumppu vetää ilmoja kuluneiden stefojen kautta.

Unohdin mainita että teetin äsken uudet hydrauliletkut hampulla tilkittyjen alkuperäisten putki/letku-yhdistelmien tilalle. Siksi pumppukin oli hetken irti. Tällä ei kuitenkaan tuntunut olevan mitään vaikutusta. Tämä tapahtui siinä vaiheessa kun kiristin painepuolen liittimen niin että putki irtosi tyystin, alkuperäistä kuulaa oli täydennetty hitsaamalla. Tuli aika kiire koppiin sammuttamaan konetta, alunperin piti vain hieman kiristää tihkuvaa liitosta...  
Tuotto ei näyttänyt valtaisalta mutta ehkä sitä on tarpeeksi. Pumppu siis pyörii ja tuottaa painetta mutta minulla ei ole mitään havaintoa siitä riittääkö se mihinkään.

Vaihteiston alta tulee putki jonka jatkeena on uutta letkua pumpulle asti. Aika monta sovitinta jäi pois, ainoa joka jäi oli pumpun painepuolella koska siihen ei löytynyt liikkeestä letkuun sopivaa päätä. Uusi tiiviste tuli toki siihenkin väliin, näkyy jopa kuvassa. Vaihteiston pohjan tiiviste vuotaa hieman mutta en jaksa uskoa että se vetäisi niin paljon ilmaa ettei tarpeeksi öljyä ehtisi value sihdille.

Kokeilin myös traktorin etuosan laskemista ojaan muutamaan otteeseen mutta sekään ei parantanut tilannetta mitenkään, valitettavasti.

Takana on hydrauliikan ulosotto, tosin niin hapettunut etten tiedä toimiiko pikaliitin. Penkin alta tulee putki jossa on vanhan vesiputken venttiili ja sen päässä tulppa. Hieman raottamalla tulppaa ja aukaisemalla venttiiliä saa systeemin ilmeisesti ilmattua, ainakin selvisi että vesihanan takana on painetta. Jännä viritelmä..

Paljonkohan siellä vesihana takana on painetta ettei tuu joskus sitten ulos kiire?
Samaa kattelin kaverin kuormaajassakin kun oli valuosia  eli adusoituja käytetty etukauhaputkistoissa ja joitain jopa hitsailtu,sanoinkin että ihmeen hyvin ne on kestäny mutta älä ihmettele jos joskus paukahtaa.
Paluupuolessahan kestää vaikka mikä kun painetta ei ole

Tuo pumppu on muuten valmeteissa käytetty pumppu. 565 valmetissa oli tuollainen pumppu alkuperäisenä. Eli tuo taitaa olla peräisin 361, 565 valmeteista.

Tessu on kyllä oikeassa putkenosien suhteen. Vesijohtokalusteille luvataan karkeesti kymmenesosa siitä mitä systeemistä pitäisi löytyä painetta. Hyvä puoli tässä kuitenkin on, että kyseessä on puhdas pumpun tekemä nestepaine. Jos joku osa pettää, niin syntyy vain vuoto, ei mitään räjähdystä muistuttavaa. Tietysti joku voi jäädä alle, jos paikat pettää sopivasti kun taakka on ylhäällä.

Painemittarillahan tuon saisi tietää, samalla saisi osviittaa siitä toimiiko pumppu niinkuin pitää. Painemittari olisi helppo kytkeä tuonne tulpan paikalle. Nyt käy toki mielessä että ehkä nuo kaikki pitää uusia viimeistään silloin jos päädyn pumpun uusimiseen.

Kiitos, tuo Valmet-tieto on hyödyllinen jos yritän etsiä vastaavaa tilalle.
EDIT: Heti löytyi kun tiesi mitä hakea:
https://www.hydrauliikkapumppu.fi/tuote/valmet-361-565

Vianetsinnästä vielä sen verran että jo vanhoilla letkuilla kokeilin tuota keulan ajamista alemmaksi ilman tulosta. Avasin pumpun painepuolta mutta sieltä ei tullut mitään. Irrotin imupuolen ja imu oli heikkoa. Pumppu oli tässä tietenkin aika kuiva, joten en ihmetellyt asiaa kovin kauaa. Tippakannusta kun täytin pumppua hieman rupesi se toimimaan siten että painepuolen liittimestäkin tuli tavaraa.