990 imple takaisin liikenteeseen

Olen tässä harrastuksena elvyttänyt kaverin 990 impleä, joka on seissyt lähes käyttämättömänä ulkona vuosikaudet ja alkanut jo painua heinikkoon. Pikkubudjettiprojektina traktori pyritään palauttamaan täyteen työ- ja tieliikennekuntoon, mihinkään oikeaan entistykseen ei aleta. Moottori on saatu jo käymään ja hyvin käykin, käynnistyy tosi helposti eikä savuttele ollenkaan. Viimeksi oli huomion kohteena hydrauliikka, joka oli täynnä harmaan-ruskean karvaista jogurttia, mutta sekin saatiin liotettua liikkeelle vähällä purkamisella. Semmoiseen asiaan kiinnitin huomiota, että monessa vanhassa implessä tuntuu olevan nostolaite ylös tai alas- mallia, ts. ei meinaa löytyä väliasentoja lainkaan. Tässä tarvitsi vaihtaa kulumaton tappi nostovivun taakse ja voidella ja säätää rotanloukku, override control -pikkuvipu ja vivustot, niin nostovivusta alkoi löytyä ihan hyvin nosto-, lasku- ja pitoasento.

Tractor Newsiin kirjoitettu ohje on ulosottovaihteen sisällä olevalle säätöruuville on seuraavanlainen: Avaa ulosottovaihteen päällä oleva tulppa, jossa on nelikulmainen sisäpuolinen avainväli. Tulpan alapuolella näkyy venttiilejä liikutteleva mekanismi, jossa on keskellä säätöruuvi, jossa on nylock mutteri ja 10 mm avainväli. varmista, että ko ruuvi on ala-asennossa kopauttamalla hieman ruuvin päätä alaspäin. Kiristä mutteria kunnes mutterin alla oleva aluslaatta alkaa kiristyä alustaa vasten. Siitä asemasta avaa mutteria täydet kaksi kierrosta.

Rotanloukun vipuun tulevan säätömutterin kohdalla on seuraavanlainen ohje. Kun nostolaite on ylhäällä ja rotanloukku pitoasennossa, kiristä säätötangon mutteria kunnes se alkaa painaa rotanlukkua auki. Liikkeen näkee siitä, että rotanloukun alasakara alkaa nousta irti tarkistusaukon alapinnasta. Siitä pisteestä kierrä säätömutteria auki täydet neljä kierrosta.

Traktori on osiltaan aika täydellinen, mm. alkuperäinen työntövarsi löytyy sekä kaikkien lamppujen kuupat ja taustapeilin varsi ja lätkä. Jopa emalisen alkuperäisen äänenvaimentimen kuori oli tallessa ja siihen lisättiin vain suora putki sisälle.

Aika paha kipupiste on vetovarsien etukiinnikkeiden korvakkeiden pultit. Toiselta puolelta kaikki ovat katkenneet valun sisään sentin...runsaan sentin syvyyteen pinnasta ja toisellakin puolella yksi. Perinteisillä keinoilla ei olla saatu yhtään sisään jäänyttä jämää vielä liikkeelle. Hyvät neuvot otetaan kiitollisina vastaan. Jos ei muu auta, niin kone viedään pajalle, jossa on magneettipora, jolla reijät tyhjätään, rotsataan ja tilalle vedetään M18 kierteet.

Traktori on ollut samassa talossa uudesta saakka, vuodesta 1963 ja omistaja aikoo kuljettaa sen Oulaisiin näytille ensi kesänä.

Laitan nämä vain tähän selvennykseksi.

Tänään piti yrittää kiristää pois ylimääräinen klappi rattiakselin yläpäästä. Ratti on pahoin sään pehmittämä eikä sitä uskalla sen vuoksi paljon kuormittaa. Irrotus alkoi jo näyttää vaikealta, mutta sain ratin alla olevan ylemmän mutterin pyörimään kun rälläköin ensin 4 mm levynpalaan 38 mm avainvälin, jonka avulla mutteria pääsi vääntämään. Kun mutteri alkoi liikkua hyvin jengalla, leikkasin 5 mm paksuiseen isoon aluslevyyn rattiakselin mentävän aukon ja painoin aluslevyn ratin ja ylämutterin väliin. Sitten vaan mutteriin avaavaa kiertoliikettä määrätietoisesti ja kun momenttia oli tarpeeksi (meinasi jo usko olla koetuksella) niin ratti lähti ehyenä irti.

Laakerin kiristysvara oli päässä, joten kokeeksi nostelin kuulat pois laakerista ja etsin miljoonalaatikosta sarjan isompia tilalle. Alkuperäiset olivat kuluneet noin 9 mm:ksi ja löysin tilalle laakerin, jonka kuulat ovat noin 9,7 mm. Isommilla kuulilla laakerista sai kiristetyä pois pystyvälyksen kokonaan. Vanhuksen simpukka on nyt lähes välyksetön, raidetangon nivelissä on pientä välystä, mutta niidenkin vuoro varmaan tulee vielä.

Pahasti kuluneella rotanloukulla voi heittää kuikkaa. Itte uusin rotanloukun omaan kamppeeseen niin johan alko pelittää. Löyty muistaakseni pihlajaniemeltä...

Sähköjä täytyy vähitellen alkaa löytymään tuohon 990:aan. Onko kenelläkään kaaviota? Traktorissa on talessa jopa sulakekotelo, mutta en ole perehtynyt mitä kaikkea sulakkeen taakse on kytketty. Samaten alkuperäinen valokatkaisija on kojetaulussa ja pyöriikin joten kuten vielä. Traktorissa on jopa töötti tallessa, mutta töötin nappulan on inlaatio puoliksi syönyt.

Miten implen polttoaineputken pää on liitetty tankkiin? Vanhus odottaa vielä, että tankki puhdistettaisiin perusteellisesti ja sitä odotellessa vaivaa polttoaineensyötön tukkeentuminen. Tankilta sakkakupille tuleva linja vetää sisäänsä jotain tuketta säännöllisen epäsäännöllisesti ja tilaipäisratkaisuksi kelpaisi jokin kikka, millä saisi estetyä tankin pohjalla olevaa moskaa menemästä imuputkeen.

Traktori lähtee jo napista käyntiin ja laturikin pukkaa jännitettä, mutta ei akulle saakka. Onko latausrele kojetaulun alla kuten selectassa?

Latausrele on kojetaulun alla.
Tankin polttoaineputki on ihan mutterilla kiinni tankin alla.
Tankin puhdistus on aika haastava rasti.
Koska sinulla on ollut ratti jo irti niin melkein suositelisin nostamaan tankin pois siinähän tulee kojelautakin mukana niin saa sähköt laitettua paremmin.
Putket ja panta vain auki niin tankki on käsissä.
Huuhtelua ja vaikka imurilla lopuksi roskat pois.

Tankkia putsattu. Ruskeaa hitulaa oli tankin pohjalla sekä irrallaan että pohjapeltiin tarttuneena, joista tuo kiinni jumahtanut on siellä paikoitellen vieläkin kun ei oikein meidän konsteilla kaikkeen yltänyt. Tekaisin tarkoitusta varten vanhasta pölynimurista märkäimurin, elikkä kiinnitin imuletkun kanisterin korkkiin ja samaan korkkin syvemmälle alas yltävän puutarhaletkun, jossa on vapaassa päässä puolimetrinen muoviputki jatkeena. Kun imuri on päällä, pystyy muoviputkella raaputtamaan tankin pohjaa ja systeemi imee yksin tein irronneen moskan kanisteriin. Aika puhuri siellä kanisterissa käy, joten polttoainesumua menee väkisinkin imurin henkeen myöskin, siten en suosittele kikkaa frouvan käytössä olevalla imurilla tehtäväksi. Kanisteri saa olla myös tukevampaa sorttia ettei mene kyljistä suppuun. Traktori kävi eilen kylillä kunniakierroksella ja toimi kuin ajatus. Tänään se mahdollisesti saa vuoron korjaamolle, jossa koetetaan porata pois jäljellä olevat jämät takapään rungon kierrereijistä.

Terve.

Itsekkin kunnostin muuta vuosi sitten 990 implen. Kysyin neuvoja tältä palstalta ja niitä tuli mukavasti. Kiitokset vielä niistä.
Kun luin Erkin kikan pölyimurin käytöstä en malttanut olla kertomatomatta omia kokemuksia. Lainasin aikoinaan frouvan vihreä hooverin. Tein samanlaisen pönttöviritelmän imuputken väliin. Sitten vain puhdistamaan tähtiperäCortinan kaasutinta. Muutaman imaisun jälkeen hooverista tuli haukkuva huuver. Se sanoi pari kertaa VUHFF VUHFF. Olipa imurin poistoputkesta tuleva häntä komianpi kuin ketulla konsanaan. Hyvä ettei syttynyt liiteri tuleen ja siinä olisi mennyt tähtiperä ja hoover kerralla ruosteen ruskeiksi.
Imurikauppaan siitä piti kuitenkin suunnistaa. En tosin muista millä matka tuli tehtyä.

Traktori kävi eilen oikella pajalla ja vetovarsien korvakkeet on nyt kiinni molemmille varsille. Minulla ei ole kuvia säilynyt, että miten alkuperäiset sivurajoitinkettingit ovat mahtaaneet olla asennettuina. Vetovarsissa on kolme noin 16 mm reikää ja kettingin pätkien päissä on tiheäkierteiset 5/8" pultit, jossa on tehtaan tekemät silmukat joihin ketjut kiinnittyy, eli kaikesta päätellen alkuperäsitavaraa.  Onko nostovarsien ja vetovarsien välisissä nivelissä ollut alunpitäen rengasokilla lukittavat tapit, vai onko noita kettinkien päissä olevia pultteja käytetty myös niveltappeina? Tässä yksilössä on tallessa alkuperäinen linkku yleisvetolaitteen palkissa kettinkien kiinnityspisteeksi, joten olisi paikallaan viritellä nuo ketjut alkuperäistä asennelmaa vastaavaiksi. Omistaja saa sitten laittaa teleskooppirajoittimet jos alkaa sellaisia kaipaamaan.

Hente kirjoitti:Terve.


Kun luin Erkin kikan pölyimurin käytöstä en malttanut olla kertomatomatta omia kokemuksia. Lainasin aikoinaan frouvan vihreä hooverin. Tein samanlaisen pönttöviritelmän imuputken väliin. Sitten vain puhdistamaan tähtiperäCortinan kaasutinta. Muutaman imaisun jälkeen hooverista tuli haukkuva huuver. Se sanoi pari kertaa VUHFF VUHFF. Olipa imurin poistoputkesta tuleva häntä komianpi kuin ketulla konsanaan. Hyvä ettei syttynyt liiteri tuleen ja siinä olisi mennyt tähtiperä ja hoover kerralla ruosteen ruskeiksi.
Imurikauppaan siitä piti kuitenkin suunnistaa. En tosin muista millä matka tuli tehtyä.

Sori OT .....

Tota vois joskus kokeilla jollain imurinrämällä riittävän avoimella paikalla ......

Pitää sitten vaan varoa niitä polttoainekäryjä kun imeytyvät moottoriin,siitä tuleekin sitten liekinheitin.
Tiedän tapauksen kun tuttava suihkutti auton lämppäriin jotain spraytä ja toinen väänsi puhaltimen päälle niin olikin hyvä ettei auton tuulilasi hajonnu kun liekkiä löi!
Myöskin imurista on liekkiä tullu kun on CRC.tä moottoriin ruiskutettu.
Kun kyseessä on hiiliharjamoottori niin täytyy kyllä olla varovainen jos voi vahingossakin imeä syttyviä höyryjä.

Latausrele on kaivettu näkyviin ja mittarin kanssa sitä päällisin puolin mittailtu.

Laturin voimajohdosta pukkaa vajaata 15 volttia ja jännite tulee vanhoja johtoja pitkin releelle saakka.
Laturin pikkujohdosta pukkaa semmoista 6 volttia ja se tulee myös releelle saakka.
Releen kolmannesta johdosta, joka lienee sitten se akulle menevä latausjohto, löytyy akun jännite, eli vajaat 12,5 volttia.
Koska tuo latausjohto näyttää jännitettä, niin siitä on silloin ehyt sähköä johtava piuha akun plussalle.

Oma johtopäätökseni on, että laturi on kunnossa, samoin johdotus, mutta rele ei vedä tai siellä on kärjet hapettuneet. Tämä rele näyttää oleva kiinni prässättyä mallia, eli ei ole tarkoitettu avattavaksi (korjattavaksi), joten ose oikea tie on kai sitten relekauppaan. Oikea remonttimies tietenkn taivuttelee ensin vanhan releen prässäykset auki ja katsoo mitä matoja sieltä mahtaa löytyä.

Kaikki vinkit otetaan taas hanakasti vastaan. Vaihtovirtalaturia ei traktoriin saa kuulemma vaihtaa alkuperäisyys -mantran vuoksi.

Latausrele on avattu ja sieltä löytyi sulanut kärki. Vaikea sanoa, mikä sen olisi sulattanut, mutta tuo kärki on takavirtareleen lipan alla oleva kosketin, jonka kautta latausvirta lähtee menemään kohti varsinaista säädintä silloin kun laturista alkaa tulla riittävästi jännitettä. Pähkäilin, että olisiko sulaminen mahdolista kun traktoria ajetaan ilman akkua ja akun plussajohto pääsee nojaamaan suoraan maihin. Tässä traktorissa ei ole ollut sähköstarttia eikä akkua ainakaan kymmeneen vuoteen, joten tuokin on voinut sille sattua moneen kertaan.

Tuo on varmaan ihan mahdollista. Kun ei se laturi tarvii välttämäti ulkopuolista sähköä, kun se alkaa sitä koneen käydessä muodostamaan....

IKH möi uuden releen ja vanhan lataus pelaa taas oivallisesti. Semmoiseen asiaan kiinnitin huomiota, että suoraan paketista kaivettuna rele antoi latausjännitettä yli 15 volttia, mutta toki sen sai säädettyä nätisti 14:n hujakoille. Nuo on kai sellaisia aparaatteja, että säätö asennuksen yhteydessä kuuluu aina asiaan.

Ohjausakselissa oli kaasuvivun mutteri niin tiukalla, etten hirvinnyt kääntää sitä niin lujasti, että se olisi lähtenyt pyörimään, joten tyydyin kellistämään rattiakselia kojetaulun kanssa taaksepäin sen verran että kojetaulun ja tankin väliin tuli tilaa sähköasentaja töille. Tässä yksilössä oli sen sen tyyppinen rele, jossa on pyöreät johtoliittimet Fordin tapaan. Jossain vaiheessa DB on vaihtanut sen tyyppiseen releeseen, jossa on litteät APICO -tyyppiset liittimet, mutta en ole katsellut varaosaluettelosta, että milloin tämä muutos on mahtanut tapahtua.

Traktori nopottaa vielä nestettä lattialle, muta en ole onnistunut vielä paikallistamaan vuotokohtaa. Onko vinkkejä, miten vuoto on helpoiten löydettävissä?

Jäähdytysjärjestelmä alkoi pitää 99,8%:sti paikkauslitkulla. Jostakin syystä se vielä tipauttaa tipan silloin tällöin, mutta saa kelvata toistaiseksi.
Paikkauslitkua varten moottori piti ajaa lämpimäksi, toisin sanoen huudattaa kierroksilla paikallaan puoli tuntia jäähdytin peitettynä. Tuntemattomasta syystä traktoriin tuli "klapikone -oire", eli mustaa kuolaa alkoi valua pakosarjalle ja hiukan putkellekin. Ilmeisesti olisi pitänyt lähteä hankeen vedättelemään, että pakokaasut olisi lämmenneet kunnolla. Viime viikolla yhtenä aamuna piti konetta siirtää tallissa ja taas panin merkille sen, että usean pakkasasteen yön jälkeen kone lähti tulille kertapyörähdyksellä. Vanhalla 60 ampeeritunnin akulla pitkään pyöritykseen ei olisi paukut kyllä piisanneetkaan. Kun kone on lämmin ja käydä hörpöttää tyhjäkäyntiä, niin käynti kavaltaa yhdestä pytystä alkavan venttiilivuodon. Myöhemmin keväällä kantta on käytettävä vielä irti. Mitä olen tuossa pihalla traktoria hieman pyörittänyt, niin en lainkaan ihmettele 990 implen aikoinaan saavuttamaa suosiota. Traktori on tosi ketterä ja ärhäkkä eikä mekaaninen ohjauskaan harjapäisillä eturenkailla ole mitenkään raskas.

Meillä meinasi olla myös ongelmia jäähdyttimen pitämään saamisen kanssa, kun tehtiin tolle omalle Implelle käyttöentisöinti. Käytimme jäähdytintä korjaajalla muistaakseni 3 kertaa
ennenkuin alkoi pitämään. Kylmillä nesteillä alkoi aina ilmestymään tippa alasäiliön ja kennon väliseen saumaan, (kyseinen saumahan on muistaakseni vaan "puskusauma", eli siinä ei ole kantattu mitään uria
joihinka tinaa jäisi enemmän).
Se on toi 990 Imple ollut tosiaan kova rauta aikanaan, voisin lisätä vielä Erkin mainitsemiin hyviin ominaisuuksiin kohtuu tehokkaat nostolaitteet.
Toi 990 Implen kone on mielestäni huomattavasti ärhäkkäämmän/sitkeämmän vetoinen kuin 990 Selectan, vaikka Selectassa on hevosvoimia "muutama" enemmän...
Tekeekö Implessä sitten pitempi isku sen, että kone on hitusen parempi vetoinen...

Mitenkäs se menikään se myyntilause... Ketterä kuin kärppä ja vahva kuin karhu se on David Brown!
Enne osattiin mainostaa eikä turhia liioteltu suorat ytimekkään sanat eikä ekologisuudesta puhuttu vielä mitään,ainahan toki parempia löytyy kun aikaa kuluu heh.
varmaan se pitkäiskusuus on se taika millä se voima tehtiin...

Onhan iskunpituudella ihan selkeä yhteys sitkeyteen. Ja toisaalta lyhytiskuinen on kierrosherkkä kone ilman kuormaa