Muuta keskustelua

Heh joo
Tuo taitaa olla niiden oman kopin toinen versio, kolmas VQ sitten oli jonkun verran siedettävä. Aikakirjat kertoo, että kävivät täällä Skandinaviassa katsomassa kopin mallia, kun täällä oli ilmastollisista syistä pitempi perinne kuskin suojauksessa. Miten sitten lienevät asiaa tutkineet, tiedä häntä.

Kun tuosta karsii pois kaikki ovet ja seinät ja ikkunat, niin saa suhteellisen siedettävän turvakehikon, semmoisenakin sitä käytettiin. Tuleepa hieman mieleen putki-Klippan. Korkeahan tuosta heidän versiostaan tuli, kun kuulemma lordit tykkäs välillä ajaa seisaallaan. No, köyhä kansa ei traktoria saanut ajettua mataliin latoihinsa ja jotkut vaihtoivat sen takia traktorimerkkiä.

1210 on melko iso traktori. Sielun silmin voi nähdä millaiselta koppi näytti 885:n tai 780:n hartioilla.

Maatilan syystyöt ovat edenneet sateiden välissä tasaiseen tahtiin täällä etelä-karjalassa, sateet katkaisivat syysvehnän kylvön joten kynsin ainoastaan sellaisen pinta-alan jonka ehdin kylvää ennen sateita.

Nyt kun toisen merkkinen traktori on paripyörillä varustettu ja on luultavasti koko loppusyksyn paripyörät paikallaan oli aika valjastaa taavetti 4-siipisten paluuaurojen eteen jotta saadaan lisää vehnää maahan!

Laitoin pari parempaa kuvaa gallerian puolelle, harmillisen vähän on tullut kuvattua taavetteja oikeissa töissä viimeaikoina. Kesällä olisi tullut hyvää kuvamateriaalia kun kylvimme ensimmäistä kertaa syysrapsia heinäkuun lopulla. Härkäpavun ja tattarin puinti on vielä edessä tälle syksylle, koitetaan laittaa taavetti papukärryn eteen..

Ei kellään ole tiedossa 3-pyöräistä pyöräkuormaajaa, -50-60 luvulta ? Scoopmobile / WABCO-Scoopmomile koneita, osapuutteellisetkin kiinnostaa....

Mitenkä olisi noiden tietojen päivittäminen tuolla UKK osiossa. Surukseni huomaan että lähes kaikki kytkentäkaaviot linkit vanhentuneet tai poistettu. Olivatko aikanaan Veli-Matin laittamat. Jotain hyötyä niistä oikeasti olisi kun haluaa erottaa alkuperäiset ja tarpeelliset tai tarpeettomat lisäykset johtojen sekmelskasta. Voisiko joku oikeasti osaava ottaa asian hoitaakseen

Pakki kirjoitti:Mitenkä olisi noiden tietojen päivittäminen tuolla UKK osiossa. Surukseni huomaan että lähes kaikki kytkentäkaaviot linkit vanhentuneet tai poistettu. Olivatko aikanaan Veli-Matin laittamat. Jotain hyötyä niistä oikeasti olisi kun haluaa erottaa alkuperäiset ja tarpeelliset tai tarpeettomat lisäykset johtojen sekmelskasta. Voisiko joku oikeasti osaava ottaa asian hoitaakseen

Ongelmana on likipitäen aina se että tiedot ovat jossain ilmaisella palvelulla joka on muuttunut maksulliseksi. Tai minun tapauksessa se että molemmat palvelun tarjoajan kiintolevyt hajosivat yhtäaikaa. .Vieläkään en usko tätä. Täläiset kannattaisi aina ladata foorumin omalle palvelimelle.
Jonkun mua viisaamman pitäisi lisätä sinne joku kansio tms. ja linkki etusivulle. Sitten van kaikki tärkeä sinne jemman ja linkitysmahdollisuus foorumille.

Sitten näissä sähkökaavioissa on vielä sellainen ongelma, etteivät ne pidä välttämättä ja joka kohdassa paikkaansa. Kopittomien traktorien, siis vanhempien vuosikertojen kaaviot ovat suht oikein. Joskus tällaisia pieniä poikkeamia voi olla kuin esimerkiksi akku väärinpäin. Sitten kun mennään 60-luvun lopulle ja kopillisiin, niin hyttiä koskevat johdotukset ovat suomenkielisissä käyttöohjeissa oikein. Netistä löytyvät dokumentit ovat yleensä joko brittien omien koppien mukaan tehty tai sitten viimeisimmät joko ovat tai ei ole jenkkien Silent Guardian ohjaamoiden peruja.

Traktorit itse siis pitävät suht hyvin paikkansa, mutta ohjaamo-osastoon pitää suhtautua vissillä epäluulolla. Ainakaan minä en ole tämän alan niin hyvä asiantuntija, että tietäisin mikä kaavio on sopiva kuhunkin tänne tuotuun traktoriin.

käyttäjä kirjoitti:

Pakki kirjoitti:Mitenkä olisi noiden tietojen päivittäminen tuolla UKK osiossa. Surukseni huomaan että lähes kaikki kytkentäkaaviot linkit vanhentuneet tai poistettu. Olivatko aikanaan Veli-Matin laittamat. Jotain hyötyä niistä oikeasti olisi kun haluaa erottaa alkuperäiset ja tarpeelliset tai tarpeettomat lisäykset johtojen sekmelskasta. Voisiko joku oikeasti osaava ottaa asian hoitaakseen

Ongelmana on likipitäen aina se että tiedot ovat jossain ilmaisella palvelulla joka on muuttunut maksulliseksi. Tai minun tapauksessa se että molemmat palvelun tarjoajan kiintolevyt hajosivat  yhtäaikaa. .Vieläkään en usko tätä. Täläiset kannattaisi aina ladata foorumin omalle palvelimelle.
Jonkun mua viisaamman pitäisi lisätä sinne joku kansio tms. ja linkki etusivulle. Sitten van kaikki tärkeä sinne jemman ja linkitysmahdollisuus foorumille.

Juu tästähän se johtuu että hyviä korjausohjeita ja kuvia katoaa kun palveluntarjoajat niitä hävittävät.

Onneksi meillä on kuitenkin tuo oma kuvagalleria josta löytyy osio "ohjekuvat" jossa tiedostot ovat ja pysyvät koska kerho maksaa siitä joka vuosi. Alla linkki

https://taavettitalli.kuvat.fi/kuvat/Ohjekuvat/

Eli jos joku haluaa tehdä jotakin selostusta kuvien kera jostakin aiheesta niin taavetti-tallin galleria on paikka johon kuvat kannattaa ladata. Sieltä pystyy sitten ottamaan linkin mihin tahansa useassa eri kuva koossa tai linkin kuvaselaimeen jne.

Saakos jostain 1410 koneeseen konepeltiin tarroja ?
Ja jotain maskin osia..... Vaikuttaa että toin 1410 HS lootalle modaus paisuu pintapuoliseenkin fiksaukseen....

Jos ei lähempää löydy, niin DBTC:n club shopista saa sarjoja hintaan 32 puntaa plus postituskulut, noin 8 puntaa, sis alv.

Ylistarosta saattaa löytyä myös.

Ohjestusta tarvitaan
OlleK on oikeassa että ei pidä sotkea ja sekoittaa kyselyjä vaan jokaiselle kyselylle oma postaus. Siitä on seurauksena muutoin juuri hankaluuksia jopa väärinkäsityksiä ohjeiden lukijalle.

Se on sitten itte piirreltävä kytkentäkaaviot jos ei muutoin täsmää valmiit,ei kai noissa vanhemmissa kovin montaa piuhaa menekkään vaikka hyttikin olis,mitä tuossa Nuffmankin Taavettiaan korjaillu niin eihän itse hytissä taida kiinni olla kuin lämmityslaite ja valot,loputhan on kojetaulussa...uusissahan sitten menee vaikka ties mitä.
Samanlaista touhua se on itelläkin ollu kun aikoinaan piti vetää kaikenmoista piuhaa ympäri taloa niin jokaisesta täyty tehdä kaaviot että sitten ties jos joku rasiasta irtos,tutkimista silti riitti.

Nelisylinteristen 880 Impen valmistusvuodet ?
Oliko tuplakytkin vakiona vaiko lisävaruste ?
Entä valmistusmäärien suhde 2 ja 3 keppisten vaihteistojen välillä ( 6+2 - 12+4 )

Pitäs myyntivideo tehdä tuosta -63 880 koneesta, 4-pyttyinen, kolmikeppinen, tuplakytkimellä, ja KLIPPAN hytillä oleva.........

Nelipyttyinen 880 imple tuli kotimarkkinoille syyskuussa 1961, mutta varmaan Suomessakin saman vuoden puolella ja kolmesylinteriset moottorit tulivat valmistuslinjalle elokuussa 1964. 880 implejä tehtiin kaikkiaan 19202 kappaletta, joista kolmesylinterisiä runsas kolmannes. Näin tarkka kertomus löytyy DB-aiheisesta suomenkielisestä kirjasta s. 69...70. Mahdollisesti pitää paikkansa. 12-vaihteiset nelipyttyiset on aika harvinaisia pelejä, mutta lukumäärää en ole nähnyt numeroina missään. Jos yritän arvata, niin selkeästi alle 10% tuotantomäärästä.

No sittehä tuo miun 3 keppinen kaksoiskytkimellä ja tsp lukola varustettu on harvinainen samoin kuin ensimmäinen 900. Kovasti sen kätevyyttä ihailin jo 20v sitten kun se tuli taloon. Aikaa menee kun kaikki vaihteet käy läpi mutta vaativaan käyttöön löytyy aina sopiva. Etana ryöminnöstä pidin koska oli hyvä oikein tarkassa paikassa etukuormaajalla touhutessa. Ja niin ei kai tässä ole mitään synkorointeja mutta kun ei ole turhaa tulenpalavaa kiirettä vaihtaminen käy ilman karahtelua. Tämän ketteryys ällistytti minua ja samoin lumessa menokyky ilman ketjuja menee kuin kesällä! Ehkä oikeat kumirenkaat ovat myös eduksi eikä nykyajan muovisekoitukset joilla ei pääse lumessa mihinkään. Äärettömän hyvin on onnistunut suunnittelu kun lähtee niin nöyrästi käyntiin ilman saahaamista pitkänkin talviseisomissen jälkeen.

Se kaksoiskytkin ei varsinaisesti ollut "lisävaruste", jonka pystyi helposti lisäämään jälkikäteen, vaan tehtaan linjalta tuli kahta rinnakkaismallia, Standard ja Livedrive, joilla oli erilaiset runkonumeron tunnisteosat mutta yhteinen sarjanumerosarja. Moottoreilla oli myös eri tunnisteet. Eihän niissä moottoreissa käytännössä kuitenkaan ollut muuta eroa kuin "huimapyörä". Vaihteistossa taitaa olla myös eroavuuksia, kun Livedrivessä viedään käyttö peräreppuun onton yläakselin läpi.

Englantilaisten keskustelupalstalla oli joskus "äänestys" että kumpi on parempi 3- vai 4 sylinterinen 880 imple ja siinä kisassa ei tullut selkeää voittajaa. Numeroiden valossa tehoero ei ole suuri, mutta kolmipyttyisen pitkäiskuinen moottori ja raskas vauhtipyörä tekevät siitä hyvin erilaisen kun vertaa nelipyttyisen kierrosherkkään koneeseen. Tuon muutoksen ajavana voimana tehtaalla oli kustannussäästö, mutta samalla tuli tehtyä todella hyvä pikkutraktorin moottori, luja, sitkeä ja taloudellinen.

Jaa niin, sellainen seikka tästä vielä, ettei täs 880-koneessa ole vetokoukkua ollenkaan. Pelkkä pituussäädettävissä oleva vetohaarukka.

Jos 880 implen ulosottovaihteen molemmilla sivuilla on neljä 5/8" pultinreikää, niin siihen pitäisi sopia sama koukku jota on selectamaticissa. Hydraulikoukku on Englannissa siihen aikaan ollut harvinainen varuste ja on mahdollista että Suomessa nähdyt koukut ovat kaikki täkäläistä valmistetta.

Siis maatalousvetolaite, suosittu värkki muualla maailmassa. Se vetolaitteen palkki on melkoisen hyvää tavaraa. Veikkaisin, että kun maailma palaa, niin tuhkasta löytyy - ihan vielä suorana ja voimissaan. Maali ehkä hieman tummunut.

Tähän eibainakaan mulla ole aikomusta laittaa ns normikoukkua...... Olkoon orkkiksena tuolleen, myyntilistalla kun on ....

Minulla on 880:ssä maatalousvetolaite ja kyllä sen kanssa oppii elämään. Aikoja sitten, kun opiskelin traktorin käsittelyä oli vain näitä. Ongelmahan, vai pitääkö nykyään sanoa haaste, sen kanssa on vedettävän kytkeminen. Varsinkin painavan kärryn saaminen perään vaatii nostolaitteen ja reikäpuomin, riimun tms käyttöä. Sitten peräkärryn vedossa se on hyvä, kärry oikaisee vähemmän ja peruuttaissa ohjaa kärryä voimakkaammin, kun nivelpiste on taaempana taka-akselista. Nähdäkseni vihreän Aros-puimurin käyttäminen oli paljon tehokkaampaa sen kanssa.

Piti oikein testata niin melkein yhtä hyvin kiskoo 1690t tuollaisia 5 siipisiä puolihinattavia auroja kuin vakio T130 v traktori. Taavetissa on toki syöttöpumppu vaihdettu ja tässä on hitusen isommat elementit kuin alkuperäisessä, syöttöä ei ole käännetty. Kynnettävä maalaji on hiesusavea ja ns pieni kakkonen oli sopivin vaihde, isolla ykkösellä kulki mutta ahdisti jo vähän liian kanssa. Kuvat näkee isommassa koossa tuolta tallin gallerian kautta.




Hankin tosiaan tuollaiset aurat kun tilallamme harjoitetaan pääasiassa keveämpiä muokkausmenetelmiä eikä omaa kyntökalustoa ollut kuin vanhan ajan 3x16 sarka-aurat, olen vuokraillut aiemmin 4 siipisiä nostolaite paluu kvernelandeja mutta nyt sattui kohdalle tuollaiset 5x16 ööverit niin tuli sellaiset laitettua omaksi. Eivät ole kovin kysyttyjä nuo hinattavat niin hintakin on huokea. Alla vielä kuva viime syksyn kynnöiltä, meillä ei kynnetä juuri muita kun lopetusvuorossa olevia viherlannoitusnurmia. Tarkkaa kun katsoo niin noissa ylemmissä kuvissa menee vasta tehdyt salaojat 14 metrin imuojavälillä.



Loppuun täytyy todeta että yllätyin kuinka ketterä noilla on kääntyä päisteessä ohjaavan tukipyörän ansiosta, sillä kun tekee vielä auroja kääntämällä sellaisen vastaohjausliikkeen puolessa välissä silmukkaa niin suurin rajoittava tekijä on vetokoneen kääntösäde. Hinattavat aurat ovat muutenkin ainut vaihtoehto jos 5 siipistä halajaa meidän maille, kovin herkästi tiivistyviä maalajeja ja akselipainot karkaavat hervottomiksi pitkien nostolaiteaurojen kanssa.