Classic tractor lehti

Etukannen 1594 kiinnitti huomion lehti hyllyllä ja tuli ostettua kyseinen läpyskä. Sivulla 8 hienosti entisöity punanen 1594 ja sivulla 93 990 selecta rojekti, tässä numerossa kuvallinen selostus nostoventtiilin purkamisesta ja kasauksesta. Taisi siinä olla muutakin taavetti asiaa.

Tuo lontoon kieli tuottaa ainakin itselle hieman hankaluuksia Pääpiirteittäin saan tekstistä selvää, mutta ainakin kuvat on hyviä.

Uusimmassa aika harvinainen malli DB 1100 selectamatic,josta juttu.kai kehitysversio.

taavettimies kirjoitti:Etukannen 1594 kiinnitti huomion lehti hyllyllä ja tuli ostettua kyseinen läpyskä. Sivulla 8 hienosti entisöity punanen 1594 ja sivulla 93 990 selecta rojekti, tässä numerossa kuvallinen selostus nostoventtiilin purkamisesta ja kasauksesta. Taisi siinä olla muutakin taavetti asiaa.

Tuo lontoon kieli tuottaa ainakin itselle hieman hankaluuksia     Pääpiirteittäin saan tekstistä selvää, mutta ainakin kuvat on hyviä.

Kehitysversio 1100 selectamatic on niin erikoinen juttu, etten ole kuullut siitä aikaisemmin vaikka olen lukenut DB -aiheista kirjallisuutta aika paljon ja jopa keskustellut riveissä olleiden ukkojen kanssa . Olisiko ollut kyseessä 995/996 evoluutiomalli? Lehtikioskille on nyt mentävä.

Muistaakseni tuo mallimerkintä konepellissä oli.Jutussa puhuttiin myös Hydra Shift vaihteista.Voiko niitä olla jo 70-luvun alkupuolella vai milloin tuo on tehty ?Ihan selailin lehtihyllyllä,mutta puolenkymmentä noita lehtiä oli Kouvolan Prismaan varattu,että kai niitä joku ostaakin.
Yllätin naapurikylän rattorimiehen Mapen tuolta hyllyltä selailemasta,niin myönsi joskus ostaneensa,vaikkei englantia osaakkaan.

Classic Tractor -lehti on nyt haettu ja melkein myös luettu. Noita DB 1100 -traktoreita on tehty kehitysosaston tarpeisiin aikoinaan vain kaksi kappaletta. Traktori on muuten läheistä sukua 1200:lle, mutta siinä on 990:n etupala ja -akselisto sekä konepelti ja 36 -tuuman takapyörät ja HS -vaihteisto. Mahdollisesti tarkoitus oli pääasiassa testata HS-vaihteistoa käytännön hommissa hiukan pitempään. Siinä 60-luvun alussa esitellyssä automaattivaihteistossa, joka oli HS:n esiaste, oli artikkelin mukaan sellaisia ongelmia, että moottorijarrutusta ei ollut lainkaan, ei siis ollut jarrupantoja lainkaan ja myös vaihteistoa pidettiin turvallisuusriskinä kun se saattoi heittää isompaa pesään vaikka kuljettaja halusi vain kiskottaa pienemmällä vaihteella ja isommilla kierroksilla eikä ollut muistanut kääntää nappulaa pois täysautomaatti -asennosta.

Noita kehitysoaston protoja ei saanut virallisesti myydä minnekään, mutta pääinsinööri Herbert Ashfield ei nähnyt ongelmaa vaikka protot myytiin lähialueen luotettaville asiakkaille. Sääntö oli, että traktoria piti varjella julkisuudelta eikä sitä saanut myydä edelleen. Lehtiartikkelissa esitelty entisöity 1100 oli kokenut sellaisen tapatuman, että paikallinen lannanlevitysvaunujen valmistaja oli halunnut mainoskuvan esitteeseen vaunustaan oikeissa töissä ja kyseinen traktori oli jotenkin joutunut kuvaan siten, että asiantuntevat lukijat olivat huomanneet traktorin erikoiseksi ja asiasta oli kai noussut myös jonkinlaista hälyä, joka rasitti tehtaan ja traktorin omistajan suhteita.

Saattaapa olla, että tuo entisöity 1100 on nähtävissä luonnossa Melthamissa syyskuun lopulla.

Tarttui em numero lehdestä mukaan viime kauppareissulla ja aikalailla saman käsityksen sain omalla heikolla englannin osaamisella kuin edellisetkin kirjoittajat.

Sinänsä mielenkiintoinen juttu kun ei ole koskaan missään yhteydessä tullut aiemmin esille tuollainen 1100-proto.

Juu ois mukava saaha tietää enempi nuista rotoista esim tuosta 1496 ym. Ja voiskos joku laittaa kuvaa siitä 1100?

1496 protosta oli aikoinaan juttu clubilehdessä.
Kokeilivat niissä (2kpl) cumminsin 3,9l konetta .Mutta testipilottia kun jututimme edellisellä Melthamin reissulla niin kokemukset ko moottorista olivat ainakin sitkeyden osalta huonot.vetauksena esim 1394ja 1494.

Jokatapauksessa 1496 lienee ollut aika pitkälle sama traktori kuin maxum 5120.elikkä maxumit ovat aika pitkälle Melthamin insinöörien suunnittelua.
Monien mielestä maxum oli paras case koskaan ?????

MAXXUMia monet kehuneet kovaksi ja kestäväksi, sitkeäksi ja taloudelliseksi laitteeksi, vielä ilman turhan paljoa sitä sähköhärpäkettä ym juttua....

http://www.konedata.net/Traktorit/caseihMaxxum5120.htm

Siinä Maxxumin faktaa,siihen tuli kumminki se Cumminssi ja hyvä oli,saksan ja ranskan ih tehtaan tuotehan se maksu on:D 

Michael Brodgen -niminen mies on ollut mukana tuossa Maxxum projektissa monessa vaiheessa. Hän oli töissä vuosikaudet David Brownilla ja oli mukana myös siinä vaiheessa kun uutukainen Cummins -yhteistyömoottori haluttiin Casen puolesta myös DB:n keulalle. Michaelin kommentin mukaan mottorit toimivat varsin hyvin koeajoissa, joita mm. Anthony Heath oli ajamassa. Testissä oli sekä vapaasti hengittävä että turbotettu, muistaakseni 3,9 litrainen versio. Michaelin mukaan moottorit olisi kelpuutettu Taavetteihin, mutta kun ne olivat tuplasti kaliimmat kuin tehtaan omat, eikä tekniset edut olleet merkittävät niin projekti ei johtanut sen pidemmälle. Jos ymmärsi oikein vanhan lehtiartikkelin, niin nuo uuden sarjan Cumminsit laitettiin testattaviksi 1494:n keulalle. Edellisellä reissulla Melthamiin meillä oli myös tilaisuus keskustella nyt jo edesmenneen pitkän llinjan kenttätestaajan kanssa, joka oli mukana kenttäryhmässä noita hybridi -Taaveja ajamassa. Hän oli jäänyt vastoin Brodgenin käsitystä sille kannalle, ettei Cumminsin testimoottoreissa riittänyt vääntömomentin nousu Yorkshirelaisissa mäkimaisemissa, eikä testaajat olleet niihin erityisen ihastuneita. Brodgen puolsetaan on edelleen sillä kannalla, että tuolloin DB:n omat moottorit olivat hyviä ja luotettavia pelejä, mutta vaihteisto ja koko takapää oli niin vanhaa perua, että oli aika laittaa kaikki uusiksi. Nihän se sitten Maxxujen osalta kävikin, että tuli kaikki uutta.

Maxxumit on eka kertaan piirretty Melthamissa, mutta kun emokonserni päätti sulkea tehtaan, niin kaikki suunnitelman vietiin Saksaan Neussin tehtaille ja edellä mainiuttu Brodgen tuli sinne jollakin tavalla vastaamaan projektista. Kehitystyö vietiin siellä päätökseen ilmeisesti aika kansainvälisessä ilmapiirissä. Brodgen on noita asioita sivunnut monissa antamissaan haastatteluissa. Minä olin siinä luulossa, että Maxxumin perusrakenne olisi tullut USA:sta, Racinen tehtaalta ja kun asiasta tuli keskustelua DBTC:n palstalla, Michael tyrmäsi käsitykseni suoralta kädeltä. Jenkkilässä olosuhteet ja vaatimukset ovat kuulemma kaikin päin ihan erilaiset ja halutuimmat mallit ovat meikäläisittäin melkoisia muskeleita.

Taitaa nyt sitten uusimmassa lehdessä olla viimeinen Anthony Heathin juttu ainakin tehtaan historiasta.

Samassa numerossa on myös kuvajuttu 780 Taavetin tuplakytkinrempasta. Oli päässyt öljyä kytkimeen ja pilannut sen. Öljy oli sitten viimein lopuksi vuotanut laatikon puolelta, joten koiranpaskan korjausta ei sitten siinä päästä näkemään.