DB 1690 + nosturin asennus ja säädettävä hydrauliikka

moro

tuli tuossa taas hommattua pikku sivuprojekti. Tuli tontille laippakiinnitteinen patu 595 joka pitäisi sovittaaa tavalla tai toisella 1690 perään, takasiltaan kiinni. Koneessahan on tuo järeähkö etukuormain paikallaan, Quicke 690. Tulee siihen taas painoa lisää, paranee ajo-ominaisuudet talvella. Sovitteita ei vielä ole, saas nähdä mitä osia ja mistä sitä löytyy siihen hommaan. Pitäisi sitä nosturiakin vähän roplata, ei aivan ole priimakunnossa, jotain pientä.

Kuormaimella on tarkoitus syöttää rumpuhakkuria joka pyörii tuolla samalla koneella. Plus ajaa puuta metästä pinoon. Jos jollakulla on hyviä ideoita sovitteiden tekoon tai on tiedossa valmiita tai sopivia aihioita, vinkatkaa. Olis tarkoitus että tulis ronkan yläpuoliset tupet, saa hakkuri olla nostolaitteissa kiinni. Se hakkuri on meleko painava tapaus, se yhistelmä kaikkineen on jo sitte melekonen malmikasa joka liikkuu tiellä sujuvaa maantievauhtia. Etukuormain painaa laatan mukaan 690 kiloa + sovitteet. Nosturi painaa kai samaa luokkaa, plus sovitteet ehkä n.500 kiloa. Hakkuri on likellä 1000 kiloa, noin 2,5 metrin hydraulisesti sivulle kääntyvällä syöttöpöydällä varustettu.

Turbo sais olla tuossa koneessa mutta tulee tuollakin se 20 kuutiota haketta tunnissa, 40 mm seulalla, meleko pientä silippua, toimii nämä kotitalousmallin stokerit hyvin tuolla hakkeella. Siinä sitä on taas hommaa.

Onkin vähän jämy nosturi tuo 595 patu. Varmaankin samankylän tietäjältä saapi neuvoja. Eikös noita valmiitakin pukkeja saa, JAKE- merkkisiä.

Samalla koneella hakkuria syöttäessä on myös hydrauliikan virtaus täysillä talla pohjassa, kantsii harjoitella varmaan kunnolla nosturin käyttö ennenkuin tositoimia aloittelee.. jottei kouraa yritä tunkea hakkurin nieluun.. Varsinkin monivipuista kuormaajaa käyttänyt on hakoteillä heti poronsarvia kokeillessa.. Oiskohan paree laittaa hakkurin alle pyörät jos ei kerran kärryä vedä perässään, tai jatkaa kärryn aisaa ja istuttaa hakkurin aisalle. Semmoisiakin näkyy olevan.

Jaket tahtoo maksella yhen nosturin verran, hyvähän se kyllä olis.

Joo, se on eri hommaa se hakkeen teko rangasta ja raudasta, ei kannata samalla koneella yrittää..

On siitä ollu porukassa puhetta että tekis hinattavan. Tekomiehiähän se vain on vailla, tahtoo tuo aika olla kortilla ite kellähin.

Plussa tuohon nostolaitemalliin on se että vie vähän tilaa ja sujuu ahtaaseenkin paikkaan. Toinen iso plussa on että täällä pitkien välimatkojen maassa tuon voi nostaa meleko kätevästi etukuormaimella trailerille ja viedä autolla sen 100 km mitä meillä on osakkaiden väliset matkat, samassa pitäjässähän me asutaan..

Vähän kyllä epäilen että taavettiin ei saa JAKE sovitteita

Mielenkiintoinen projekti...

Joo,se on takasillassa oleva kuormain kun oikea käsi,kun siihen tottuu,ei pärjää ilman,aivan uskomattoman monikäyttönen peli.

Itsellä on ollut 1490 nelikossa,mistä kuva tuolla galleriassa granab yläpuolisilla sovitteilla,ja sitten tuossa 1594 tuo patu samoin.

Rakentelin itse siihen 1490 alusta loppuun koko homman,se on loppunsa helppo laittaa taavettiin,kun sitä aikansa suunnittelee.

6-pyttyisissä on vielä paremmat tilat,tuossa minulla on valmetin tupet,taitaa olla jaken tekemät,muuten sitten rakensin paksusta levystä posket niihin.

Aikanaan soitin Jakelle,kyllä niillä oli olemassa mallit niihin,jotain vähän alle 20 000 mummonmarkkaa taisi hinta olla.

Olikohan niin,että jaket olisi ollut alapuoliset,saattoi olla,mutta soitin useampaan paikkaan,niin kyllä niitä olis taavetin sovitteilla saanu muuvaltaki.

Voin joskus ottaa kuvan,millaiset Jaken tekemät sovitteet on täällä sukulaismiehellä 990 -72,ja 1394 nelikossa -85,,kyllä ne jämerät on,mutta ei niin kätevät käytössä,kun nuo omani,vaikka itse kehun,tuossa ei nosturi haittaa minkää koneen käyttöä,jos esim. olis maataloutta,ja kyntäissä nousis kiviä ja kantoja,olis nätti nostaa kynnökselle heti,täällä on Ranuan puolella aika monella nosturi siinä hommassa,samoin heinää ja rehua saa kärryyn mahtumaan paljon,kun tekee kourahommia välillä.

Ne jakelaiset kurvaa takasillan alite,ovat kiinni ronkassa noin puolikaarella,,ja kahdella pultilla nostolaitteen korvassa takasillassa,ja nousevat sitten jyrkästi ylöspäin,Limingassa taitaa olla 1594 sellaiset myytävänä.

Värmeen konepaja on Ranualla tehny myös niitä,se on kuulemma ns. kyntesovitteella tupessa.


Tuo värme oli jonkinverran edullisempi,Hannun konepaja nimi,mutta värmeen timppa sen omistaa.

Sanoi tehneen myös taavettiin,vaikka tuumasi,että onhan se vähän sellainen risuläjä se kopinalus,mutta saa siihen kuormaajan kiinni.Tiedänki Impiön suunnalla taavetin,missä on sellainen sovite.

projekti etenee. nosturi purettu tuhannen palasiksi ja puomisto on kappaleina hiekkapuhaltajalla. Keslalta tilasin melekosen satsin uusia osia, uudet vivustot venttiilipöytään, tappeja, heloja, teipit, mullinsilmiä. Kääntökotelokin on purettuna. Pientä kulumista oli toisin paikoin havaittavissa. Toisessa kääntösylinterin putkessa hieman ruostetta. Kaikki vaihdettavat helat oli reilusti vaihtokunnossa. Tuleepahan asiallinen eikä tarvi kesken hommien alkaa tuhertamaan ja purkamaan pahalla mielellä. Nosturista tulee musta, koura keltainen, keltaiset letkuniput ja orkkisteipeillä.

Nyt alkaa olemaan valmista, venttilipöytä on enää liittämättä sekä jotain ihan pientä. Galleriassa pari kuvaa uudenkarheasta nosturista..

Kasaustyö tehty ja kuvat otettu velimhan:n tallissa jossa on lämpimämpää kun omassa, kiitos lainasta.

Harmi kun ei tullut kuvattua sitä rytöläjää josta aloitin..

Haketushommiin pääsyä odotellessa, on kuutoseen kansipahvit vaihdettu, uusi termostaatti ja suuttimen nokat. Avautumispaine on nyt alkuperäisen 177 bar sijaan 160 bar. Toivossa olis että pakkaskäynnistyvyys paranisi. Käynti muuten on niin että vaikka limupullo pysyisi koneen päällä pystyssä. Jos ei muita sivuoireita ilmene ja tehot säilyy maksimikuormallakin, eli että sumu on tarpeeksi hieno kovillakin polttoainemäärillä, tuo säätö saa jäädä pysyväksi.

On se mukava tehä hommia kun on kokemusta tarjolla kaveriksi ja kaikki mahdolliset manuaalit ja opukset mitä ikinään osaa kuvitella. Jos DB korjausapua joku tarvii, suosittelen lämpimästi kääntymään Velimhan:n puoleen, tapahtuu.

helppo uskoa että varmasti saa vehkeensä ehjänä takaisin. tietämystä on. täältä katsottuna on liian kaukana että voisi omansa viedä pykättäväksi, vaan eipä tuossa ihmeempää vikaa ainakaan vielä ole.

vanha on vanha, ainahan näissä jotain pientä ja isompaa löytyy.

Runkosovitteet on hankittu ja sovitettu malliksi paikalleenkin. Sovitteet on ronkan alapuoliset tupet, ns. "tehdastekoiset". Alunperin ne on tehty vetovarsitunnustelumalliin, tässä mulla on työntyvarsitunnustelu. Vetovarret on tässä sen verran eri paikassa kiinni että sivurajoitin ei pääse liikkumaan, nosturin ollessa kiinni, ilman toimii kyllä. Täytyy siihen joku patentti suunnitella ettei mene ihan rautalankavirittelyksi. Olishan se kiva että vehkeet toimisi niinku niiden pitää.

Soviteosa on takapäästä kiinni vetovarren korvallisen seudulla kahdella pultilla sisemmältä puolen, ulommalta taasen sivurajoittimen korvallisen alla niillä kolmella pultilla. Etupäästä kytkinkopassa, etukuormaimen sovitteen kanssa samoilla pulteilla. Työvälineen kiinnitys ja lukitus tapahtuu yhdellä automaattitapilla puoleltaan, jota jousi painaa pohjaan.

Pitää ottaa muutama kuva malliksi kunhan tässä ehtii.

hirsiukko kirjoitti:Runkosovitteet on hankittu ja sovitettu malliksi paikalleenkin. Sovitteet on ronkan alapuoliset tupet, ns. "tehdastekoiset". Alunperin ne on tehty vetovarsitunnustelumalliin, tässä mulla on työntyvarsitunnustelu. Vetovarret on tässä sen verran eri paikassa kiinni että sivurajoitin ei pääse liikkumaan, nosturin ollessa kiinni, ilman toimii kyllä. Täytyy siihen joku patentti suunnitella ettei mene ihan rautalankavirittelyksi. Olishan se kiva että vehkeet toimisi niinku niiden pitää.

Soviteosa on takapäästä kiinni vetovarren korvallisen seudulla kahdella pultilla sisemmältä puolen, ulommalta taasen sivurajoittimen korvallisen alla niillä kolmella pultilla. Etupäästä kytkinkopassa, etukuormaimen sovitteen kanssa samoilla pulteilla. Työvälineen kiinnitys ja lukitus tapahtuu yhdellä automaattitapilla puoleltaan, jota jousi painaa pohjaan.

Pitää ottaa muutama kuva malliksi kunhan tässä ehtii.

ÖÖh.. siis noita kuutosiakin on työntövarsitunnustelumallejakin.. Ihan uutta mulle.

kuulemma case 1690, eli turboversio DB 1690:stä, hallintalaitteet paneelissa, on eka vetovarsitunnustelumalli, aikaisemmat DB:t työntövarsitunnustelulla. Lieneekö kaikissa vvt-malleissa se koukku silleesti takempana mitä tässä tvt-mallissa. Se ero ainakin itellä pistää silmään. En tosiaan tiedä näistä mallisarjojen eroista paljon mitään, mutta itellä nyt on tämmönen.

Joo,itsellä 1690 -83 vapari,on työntövarsitunnustelulla,1594 mallit ilmeisesti kaikki vetovarsitunnustelulla.

Huoltomiehen perehdyttämiskoulutus vetovarsitunnusteluun näyttää olevan -83 loppuvuodesta,mutta taitaa olla vasta -84 vuoden puolella tuotu niitä suomeen,en kuitenkaan aivan varma siitä ole,eikö -83 puolellaki joku olis voinu tulla.

Ne on just nimenomaan 1690 turboja,mihin se on tullu ekana,ja tuo uudempi ameriikan casen mallin käyttöpaneeli on hytissä niissä koneissa.

-84 Vuonnahan sitten 1594 korvasi 1690 mallin,ja 1690 turbo mallin korvasi 1694 turbo.

1690 turboja on tuotu suomeen yllättävän paljon,siihen verrattuna,minkä verran niitä on tehty,yllättävän yleisesti siihen törmää.

Vetokoukku on silmiinpistävästi taempana vetovarsitunnustelumallissa,ainakin itsellä,vetovarretki taitaa olla vähän eri kohdassa,ja sivurajoittimen kiinnityspiste ronkassa myös eri kohdassa,työntövarren kiinnityspiste eri kohdin,ja työntövrsi pidempi.

Tuo 1690 mikä tuolla viestin oikeassa laidassa komeilee on vuosimallia -83 eli turbot ja vetovarsitunnustelut ja sama hallintapaneeli kun 94 sarjassa. Työntövarren tappi on tosiaan hankalammassa paikassa kuin tvt-mallissa. Kaikissa muissa kutostaaveissa paitsi turbottomassa 1690 pitäisi olla vetovarsitunnustelu, tietysti poikkeus tapauksiakin löytyy.
Onkos velimhan sinun 1690 ollut ihan alunperin Casen tarroilla? Kerran käytiin katsomassa myytävää 1690 takapotkua, vuosimallia -83 oli casen tarroilla, mutta alta paistoivat DB:n tarrat. Eli teippasiko maahantuoja varastossa olleita edellis vuoden koneita casen tarroilla?


Laitahan Hirsiukko kuvia tulemaan kun projekti etenee.

Joo,sehän varmistu äkkiä,että -83 puolella jo on niitä,tuo oma 1690 on rekisteröity muistaakseni maaliskuulla -83,on case,mutta alla taavetin teipit,eli 83 vuoden alussa kaikista koneista tehtiin case,mitä varastossa oli,ja käytetytki 90 sarjalaiset koki saman muutoksen monissa liikkeissä,ne teipitettiin myös,haastattelin entistä piirimyyjää,se kertoili.

Mikä kuukausi on siinä rekisteriotteessa,mikä on 83 mallinen teillä.