Kuukauden kone, DB 900

50-luvun alkupuolella kaikki markkinoille saadut maatalouskoneet suorastaan revittiin käsistä ja traktoritehtaat painoivat pitkää päivää saadakseen tavaraa markkinoille. DB Cropmaster, varsinkin diesel versiona, oli hyvin ajan tasalla oleva kone monessa suhteessa: 6-vaihteinen laatikko, 2-nopeuksinen ulosotto, sitkeä ja taloudellinen moottori, jossa riitti teho tavallisen britti- farmin tarpeisiin, hydraulinen kolmipistenostolaite ja laaja valikoima lisälaitteita. Traktorille tehtiin tavallaan köyhennysleikkaus v. 1953 kun varustelutasoa vähennettiin että saatiin lisää hinnoitteluvoimaa markkinoille. Tuulisuoja karsittiin pois, samoin leveät istumalokasuojat ja sohvapenkki yms. ja tyyppimerkeiksi annettiin 25 ja 30. Jo muutamaa vuotta aiemmin oli kuitenkin käynyt selväksi, että mallistoa pitää uudistaa enemmänkin 50 -luvun kuluessa. Henry Merrit oli tehnyt 40 -luvun lopulla kehitystyötä uuden mallin kimpussa, mutta puuha eteni madellen ja David Brown hermostui vetkutteluun. Merrit lähti Morriksen palvelukseen suunnittelemaan Nuffieldia. Jäljelle jäänyt tiimi kaiveli Merritin tekemiä kuvia esiin ja teki muutamia uuden mallin prototyyppejäkin, jotka muistuttivat aika tavalla myöhempiä liukuakseli -Nuffeja. Uudistukset laitettiin lopulta nippuun aika nopeasti noin vuonna 1954, uudesta mallista tulisi korvaaja 25 - 30 sarjalle, siis suunnilleen samaa painoluokkaa, mutta enemmän tehoa ja uuden vuosikymmenen outlookkia. Merkintäsarjan symboliksi haluttiin valita numero, joka "ei tarkoittanut mitään" erityistä traktorin ominaisuutta, päätös osui numeroon 900. David Brown junior oli tuossa vaiheessa traktoridivisioonan johtaja ja hänen toiveitaan noudattaen traktorista tehtiin kaksivärinen: etusäleikkö ja pyörien levyt maalattiin sinisiksi, loput punaisiksi.

Moottoria tuunattiin ja siihen asennettiin ihan uusinta mallia oleva CAV:n jakajapumppu, jolla tehoa saatiin lisää vähemmällä savutuksella. 900- mallin etuakselin raideleveyden säätö oli uudenlainen. Vanhemmissa malleissa raideväli säädettiin myös edessä levypyöriä kääntämällä koska DB oli patentoinut ko. systeemin, mutta nyt oltiin valmiita luopumaan sen käytöstä. Ohjaussimpukan rakenne ei mennyt täysin nappiin; siinä pyrki olemaan jo uutena klappia lain sallima määrä ja nivelien kuluminen pahensi tilannetta. Traktoriin oli suunnitteilla tasauspyörästön lukko ja kaksoiskytkin, mutta lopulta tuli kiire saada uusi kone Royal Smithfield Showhin vuonna 1955, joten osa uudistuksista lykättiin myöhempään vaiheeseen. Painonsiirtohydrauliikka traktorissa oli vakiona, mutta ei vetovastusssäätöä.

40- heppaisella ärhäkällä dieselillä liikkuva 1800 -kiloinen ketterä kone oli silti aikamoinen uutuus v. 1955, varsinkin kun se pystyttiin myymään halvemmalla kuin edeltäjänsä 30D. Muutaman kuukauden kuluttua uuden mallin maine sai kovan kolauksen: Uusia CAV jakajapumppuja alkoi leikata kiinni. Vaikka ongelma paikallistettiin nopeasti ja ongelma saatiin pois päiväjärjestyksestä, uskollinen asiakaskunta tunsi saaneensa näpeilleen ja myynti alkoi tökkiä. 900- maliin tehtiin MK II variaatio, jonka yhteydessä todetut puutteet korjattiin, mutta luottamusta ei saatu palautettua muuten kuin tekemällä isompi kasvojenkohotus vuonna 1958 kun 950 -malli tuli markkinoille. 950 oli huima menestys, olihan siinä enemmän tehoa, uudet värit ja 900-mallissa todetut ongelmat oli poistettu.
Mallina 900 on käynyt myös Englannissa harvinaiseksi, lyhyen tuotantokauden aikana valmistusmäärä jäi aika pieneksi ja mallin menetetty maine vähensi kiinnostusta ostaa niitä käytettynä tai ylläpitää aktiivi palveluksessa. Mikä on yllättävää, niin Ruotsissa niitä on hengissä DB 40D -merkinnällä aika mukavasti vielä, mutta Suomessa paljon vähemmän. Suomessa yksi kipupiste oli varmasti myös se, että jakajapumppu on hyvin arka vedelle polttoaineen seassa ja omien polttoainetynnyreiden ja osuuskauppojen isompien tankkien puhtaus oli 50 -luvulla vähän niin ja näin. Rivipumpulliset koneet olivat kondenssivedelle sietoisempia.

Kesän tapahtumiin olisi mukava saada myös muutamia 900 -malleja näytille, aina parempi jos sattuu olemaan paraatikunnossa niin voi esittäytyä livenä.

Jälkikäteen olen tämän huomannu että harvinainen ON,meillä kun tuommoisen motti aikoinaan halkesi kun jäi vedet sisälle ja purettiin toiseen pienempään 850 Taaviin varaosiksi,EI OLISI KOSKAAN PITÄNY PURKAA!!
Vuosimalli oli jotain välillä -58-59??
Nyttemmin en sitte purakkaan enää mitään järkevää tai toisinaan vähämmänkin järkevää heh,toivotaan että ne mitkä vielä on olemassa tai ne mitä elvytetään säilyy tuleville sukupolville!

DB 900 Mark II eroaa muutamista kohdistaan Mark I:stä: Moottorirunko on kotelopalkkirakenteinen, ohjausvaihde on toisenlainen ja keskempänä kojetaulua, konepellissä merkit ovat erilaiset. Itseasiassa Mark II on varsin lähellä 950:stä, jossa on pari hevosvoimaa enemmän ja kelta-puna -väritys. Myös ysistatasen sai aluksi myöskin kaasutinversiona, mutta Suomessa en muista sellaista nähneeni. Moottori on märkäputkinen 2,7 litran nelonen, joka jatkoi elämäänsä 950- mallissa sekä alkupään 880:ssa. Jos muistan oikein, niin kannenpulttien määrässä tai sijainnissa on eroa 900:n ja 950:n välillä. Muten ne on varsin samanlaisista osista tehty.

Ja olipa tuo samainen 900 ensimmäinen moottoripeli mitä tuli pikkupoikana ajettua,oli siinä kaupungin kaverit ihmeissään kun kysyivät että mitenkäs mä jaksan kytkintä käyttää ja sanoin et ihan herkkähän se on!
Heeh sehän se onkin Taavin hyväpuoli kytkin on herkempi kuin monessa autossa!
Ehkä senvuoksi vanhaisäntäkin halus sitte toisenkin Taavetin taloon kun oli herkkälaite ja vanhallemiehelle tilaa mennä penkille,ainakin täs B-275 Natikkassa pitää kayttää IHAN eritaktiikkaa mennä ylös/ales heh!

Jep mullakin vielä löytyy 900 kansi,täydellinen on ja oikastukkin joskus,hmm jotain muutakin varmaan on mikä ei käy 850seen??( AI niin ehjä kampurakin vielä on jne)
Semmonen 850 täs perikunnalla kun on vielä ja viimesiä vetelee jo sekin!

Hydrauliikka toimii niin, että pumppu kierrättää laiskaa öljyä venttiililohkon läpi, kunnes ohivirtausventtiili suljetaan. Öljyn läpivirtaus pysähtyy ja pumppu painaa öljyn sylinterilinjaa kohti jousikuormitteisen takaiskuventtiilin kautta. Jos systeemi vuotaa venttiililohkosta niin vuoto voi olla pito/laskuventtiilissä tai tuossa takaiskuventtiilissä. Jos siinä on ylipaineventtiili pitoventtiilin yhteydessä, niin siinäkin saattaa olla syöpymä joka aiheuttaa vuodon. Heikkoon nostovoimaan pystyy olemaan syypää kulunut ohivirtausventtiili, joka ei pysty tulppaamaan kunnolla ohivirtausta.

Vastoin tutkittua tietoa arvailen, että kaikki nuo venttiilit ovat hiottavissa tiiviiksi vähän kuin moottorin imu- ja pakoventtiilit. Tuo traktori edustaa sitä aikakautta, jolloin yksinkertaiset korjaukset piti olla tehtävissä kotipajalla ja vähillä varaosilla.

900:n pumpun rakenteesta minulla ei ole mitään käsitystä, että pystyykö siinä olemaan huonot tiivisteet. Ehkä tai sitten ei.

Joku -58 -59 toi vissiin on koska meillä oli saman kaltainen,akkukotelon kannet varmaankin samat kuin muissakin Taaveissa,meiltäkin kannet poistettiin kun aina ne hitsas akun napoihin ja koneet oli aina sateen suojassa.