Hydra-Shiftin pumpun toteutus?

Allte Kameraden - Vanhat Valokuvaajat!

Sanokaapa, miksi HS on toteutettu niin, että paksterin pysähdyttyä mennään aina pienimmälle. Käytännössä siis kai HS:n pumppu on vaihdelootan persuuksissa. Ja kun siitä menee äly, niin tipahdetaan mekaanisen vedon puolelle eli ykköselle. Vai?

En nyt sano, että tämä pakkopaluu hitaimmalle pilaa hyvää toteutusta, mutta kyllä se välillä ylläreitä teettää, kun vivun unohtaa eteen ja 1394 hyökkää ja peräkärryssä on väkeä paaleja setvittämässä.

Erkillä ehkä DB:n historiantaitajana tietoa HS:n tästä ominaisuus-perimästä? Tahi muilla?

ystterv.
Kauko Ollila
Mäntsälä

Hs pumppu on siellä hs-lootan kyljessä.Aina kun kytkimen painaa pohjaan,pumppu pysähtyy ,siksi lähdetään aina pienimmällä.
Mulle tehtiin tuohon 1594HS:ään ,jonka sitten möin pois, muutos ,jossa hs pumppu poistettiin.
Hs:lle "varastettiin" paine tandem-pumpun etuosasta.Näin "silmässä"on aina vivun osoittama vaihde.
Taavetin huoltomies teki mulle tuon työn.Osat ei hirveitä maksa,mutta hytti ja vaihdelaatikon kansi pitää olla pois,että saa putkituksen tehtyä.Hs-pumppua ei tarvi välttämättä poistaa.
Tuohon nykyiseen 1594HS:ään en ole muutosta tehnyt ,koska nopeutuksen jälkeen sitä ei siihen oikeastaan kaipaakaan.

Joo,suurin syy tuohon toteutukseen on ollu varmaan moduuliajattelu,kun rungon sisään on pudotettu HS-vaihteistopaketti,on siinä ollu kaikki paikallaan heti samassa tilassa,ei ole tarvinnu ulkopuolisia putkituksia ja venttiilejä laittaa.

Samoin kova loota,se on samanlainen valmispaketti,minkä voi viedä henkilöauton peräkontissa korjaamoon tarvittaessa,ei tarvi pilkkoa vaihteistoa rungon sisään,niinkuin muissa merkeissä,siinä olis oppimista tämänpäivän traktorivalmistajille.

Se on taavetti ollu edelläkävijä noissa ratkaisuissa.

Tuo HS pumppu olis parempi,jos se ottais voiman suoraan kampiakselilta,ei pudottas aina ykköselle,toki se vastus loppu nyt kun nämä menee lähes 50 km H,turha lappaminen jäi pois,ykkösellä nyt lähetään liikenteeseen,joskus harvoin kakkosella.

Hei!

Alunperin tuo on suunnitteltu maanmuokkausta varten. Esim. kyntäessä jos peltoalueella on kakkonen (tai max. kolmonen äestyksessä) HS-vivulla valittuna, tapahtuu liikkeellelähtö aina ykkösellä. Näin kytkin ja moottori rasittuvat vähemmän ja myös kuljettaja, koska ei tarvitse koskea HS-vipuun. Itse en tekisi tuohon muutoksia, jotta todella hyvien suunnittelijoiden aikaansaannoksia ei tuhottaisi väärinkäytöksellä

Tervas!

Minä en vaan ole aivan vakuuttunut siitä, etteikö tuossa HS:n toteutuksessa olisi mukana myöskin jokin säästöön tai muuhun kuin käytettävyyteen/ajoturvallisuuteen liittynyt syy. Pikkuisen nuo ykköseltä aloittamiseen liittyvät käytännön näkökohdat minusta... falskaavat.

Mutta hyvä värkki se HS on ja toimintavarmaksi kiitelty. Itellä kolme vuotta ollut 1394 ja vasta jokunen sata tuntia sillä lasketeltu.

Kauko Ollila
Mäntsälä

Hei!

No näin kyllä myyjä sen käytön meille esitteli ja opetti vuonna -79, kun aloiteltiin kyntöjä 1212 hydra-shiftillä. Ja kyllä se muistaakseni aina siihen suuntaan myyntiesitteissäkin aina oli. Youtubessa näkyy muuten hieno esittelyvideo 990 implestä kyntämässä missä tämä vaihteistoratkaisu oli ensimmäistä kertaa.

Olisi joissain kuormain hommissa ja lumitöissä hyvä toiminto että lähtisi heti nopeammalla pakilla (2. tai 3. vaihde?) liikkeelle. Taas joissain peltotöissä voisi olla hyvä että liikkeelle lähtö tapahtuisi ykkösellä, päisteessä ei paljoa vauhtia tarvitse olla kun auroja kääntää tai vekslaa kylvökonetta ympäri. Se on kyllä ihan totta että kytkin ym rasittuvat paljon vähemmän kun lähtö tapahtuu ykkösellä mutta esimerkiksi lumitöissä tuo synkrolootan tie alueen pakki (30km/h välityksillä) on aika sopiva kun jostain pihan perältä pakittaa, ei innostaisi alkaa lappamaan vaihteita isommalle ryömintä nopeuksista alkaen. Veikkaan että meidän vanhemmalle isännälle lumityöt olisi yhtä tervanjuontia jos täytyisi lähteä aina ryömintä nopeuksista kelaamaan vauhtia. Kesällä peltotoissä tuo hidas liikkeelle lähtö olisi taas hyvä.

Voisiko hydra-shiftiin rakentaa sellaisen systeemin että tarvittaessa hs saisi painetta kun kytkin on poljettu pohjaan eli pitäisi saman pikavaihteen "silmässä" ja toisessa hommassa saisi taas hs:n käyttäytymään alkuperäiseen tapaan? Varastaisi paineen nokkapumpulta ja jonkun hana zydeemin väliin jolla saisi nokkapumpulta tulevan öljyn tarvittessa helposti vapaakierrolle ja hs käyttäisi omaa pumppuaan ja toimisi alkuperäiseen tapaan?

Meillähän ei hooässää ole mutta pohdiskelin vain jos sellaisen ostaisi niin onnistuisiko tuollainen "vaihto" eli välillä lähdettäisiin automaattisesti ykkösellä ja joissain tilanteissa voisi itse päättää liikkeelle lähtö vaihteen.

Eli simppelisti, hs josta saisi kätevästi valittua lähteekö insinöörien suunnitelemalla tavalla pienimmällä liikkeelle ja hanaa kääntämällä vaihteisto pitäisi valitun pikavaihteen vaikka kytkimen polkee pohjaan. Eli tälläinen yhdistelmä kumpaakin vaihtoehtoa.

Samoinhan nämä haitekit ym toimii, suunnanvaihdossa automatiikka viskaa ykkösen tupaan, jos ei erikseen ohjelmoi liikkeelle lähtö kakkosella tai kolmosella.

Tämmösiä ajatuksia teille hydra-shift velhoille

Kyllähän tuo varmaan onnistuu.
Hs-pumpulta käyttöventtiilille tulevan putken vain tuo vaihdelaatikon kannen läpi ja rakentelee siihen sopivan hanasysteemin.
Hs-pumpulle varmaan hyvä olla vapaapaluuputki.
Nokkapumpulta tuleva öljy tuskin tarvii paluuputkea,koska nokkapumpun tuotosta varastetaan haaroituksella vain osatuotto.Muistaakseni noin 6 litraa.

Tandem-pumpun systeemi mielestäni vaatii ettei tarvi nostolaitteen toimintaa hidastaa.

outsider kirjoitti:Kyllähän tuo varmaan onnistuu.
Hs-pumpulta käyttöventtiilille tulevan putken vain tuo vaihdelaatikon kannen läpi ja rakentelee siihen sopivan hanasysteemin.
Hs-pumpulle varmaan hyvä olla vapaapaluuputki.
Nokkapumpulta tuleva öljy tuskin tarvii paluuputkea,koska nokkapumpun tuotosta varastetaan haaroituksella vain osatuotto.Muistaakseni noin 6 litraa.

Tandem-pumpun systeemi mielestäni vaatii ettei tarvi nostolaitteen toimintaa hidastaa.

Kiitoksia viisaista sanoista, noin minäkin sen ajattelin pienessä päässäni

Eikös noita tandemi pumppuja löydy vähän enempi nimenomaan noista viimeisistä punapeltisistä malleista? Mitenkäs tandemin jälkiasennus, jotenkin sellainen tuntuma että olisi isompi rojekti? Mahtuuko alkuperäisistä putkistoista tupla määrää öljyä, hiukka epäilen. Onko tandem malleissa ihan täysin erilainen nostolaite hydrauliikka ym?

Eikös olisi helpompi vaihtoehto asennella joku pienen pieni hydrauliikkapumppu kampiakselin päähän vaikka kiilahihnakäyttöisesti josta sitten ottaisi tarvittaessa öljyä laatikolle? Äkkiseltään tulee mieleen vaikkapa joku maasturin vanha ohjaustehostajan pumppu?

Onkos sillä mitään väliä kun HS näkyy käyttävän suunnilleen 5 bar eli aika pieni paine, eikä varmaan tilavuusvirtakaan ole suuren suuri

matti

Niin voihan laittaa ihan erillisen pumpun.
Mutta jollei ole tandem-pumppua niin putkistot vois löytyä purkaamoiltakin.Hydraulipakkojen aluslevy pitää myös vaihtaa.
Pikku puuhasteluahan toi vaatii mutta noi osat tosiaan voi saada sopivastikin koska eivät ole mitään "rikkimeno"-tavaraa.
Mulla on yksi käyttämätön pumppukin 1494 ja 1394 sopiva.

Ei kait nostolaitesysteemissä muita eroja ole single ja tandempummppu koneiden välillä.

Onhan tandem-pumpusta toki muutakin hyötyä monissa isompaa tuottoa vaativissa hommissa.

Olisihan tuo tandemi tietysti hyvä etukuormaajan kanssa, vielä hs:n käyttö sähköisesti ek vipuun

Joku saattaisi sanoa taavettia onnettomaksi kuormain koneeksi 30-40L pumpulla. Ja onhan se sitä jos on yhtään isompi kuormain. Ja eikä se tandemi olisi meillä yhtään pahitteeksi kun kaikissa kärreissä on housukipit.

Kuinka pitkään sen paineen pitää säilyä? Jos kysymyksessä on vain normaali vaihteen vaihtamiseen tarvittava aika, niin sen saattaisi saada pysymään paineakun avulla. Tarvittaisiin vain pätkä putkea, pari liitintä, hana, paineakku ja ehkä takaiskuventtiili. Sen akun voisi tuoda rungon ulkopuolelle niin hanan paikkakin selviäisi. Ja sitten se paineakku, jaa, kävisiköhän Zitikan vihreä pallo?

Tämä vaan ideaksi ja jos jotain järkeä niin kehitettäväksi.

matti

Tuo Matin idea paineakusta onkin mielenkiintoinen !!
Painetarve ja määrätarve kun on pieni ja lyhytaikainen.

Just noin minä sen ajattelin. Kuvia katselemalla näyttää tältä, jotka sen ovat oiken nähneet ja paremmin tietävät korjatkoot. Pumpun ja ohjausventtiilin välissä on tavallisen "jarruputken" näköinen putki, siis kummassakin päässä kartioliitos, ei mitään banjoja eikä muutakaan erikoisuutta. Ja pumpusta ei sitten ole mitään muita lähtöjä. Varoventtiili näyttäisi olevan ohjausventtiilissä. Kaikki muut liitynnät ovatkin sitten siitä ohjausventtiilistä.

Minun alkuperäinen ajatus yksinkertaisesti oli, että säästetään pumppu, pannaan vaan sen ja venttiilin väliseen putkeen T-haara josta putki ulkopuolelle akulle. Akun tyveen hana, jonka sulkemalla systeemi palautuu alkuperäiseen toimintaan. Voi olla että T-haaran ja pumpun väliin pitää pistää takaiskuventtiili ettei paineet karkaa pumpun kautta.

Niin ja systeemin käyttöpaine on jotain 6 bar. Minusta sinne on turha työntää nostolaitteen 30-kertaista painetta. Turhaan vaan lämmitetään öljyä juoksuttamalla varoventtiilin läpi. Ja mitäs sitten käy jos varo sattuu jumittamaan, ainakaan kytkimet ei luista.

Pumppu ja putkisysteemi on just tuollainen kuin Matti esitti.
Tuossa tandem-pumpun ryöstösysteemissä on tietenkin virtauksensäätöventtiili välissä ettei kaikkea pumpun tuottoa viedä hs-käyttöventtiilille.

Helmiliitoksilla näkyi olevan 1694 HS-putket liitetty venttiiliin.Lootan etupään laakeri taitaa saada voitelun HS-pumpun voimalla Akkuvirityksessä täytyisi varmaankin pumpun tuotto haaroittaa laakerille.Venttiili päästänee akunkin paineet laakerille kun vaihteiston ohjaus ei tarvi paineitä Hmmmmm..... virittelyä,virittelyä , kyllä siihenkin ratkaisu varmaan löytyy [img][/img][img][/img]

Normilaatikossahan laatikon etupäälle ei mene voitelua kun kytkin pohjassa ja hs-pumppu ei pyöri.
Kun öljyputki hs-pumpulta käyttöventtiilille katkaistaan ja väliin laitetaan haaroitus ja paineakku ,niin silloinhan voitelukaan ei katkea koska systeeemissä on paine ja öljynvirtaus kaiken aikaa.
Kuinka pitkään paineakku sitten pitää riittävän paineen systeemissä niin että vaihdekin pysyy valittuna, en tiedä.

Laatikon etupään voitelun voi tarvittaessa varmaan hoitaa haaroituksella tuosta takaa tulevasta öljyputkesta.

Tämähän on tällaista pohdintaa .Itsellä ei ole tarvetta moiselle systeemille kun nopeutetussa taavetissa siitä ei ole vastaavaa hyöyä.

Ehkäpä taavettimies toteuttaa tuon ??

Nimenomaan, pohdiskelua. Pitää jauhaa jotain täällä palstalla vaikka lämmikkeeksi jos ei muuta keksi. Eivaan, paljon hyödyllistä tietoa kerääntynyt tähänkin aiheeseen taas kerran.

No mikä jottei jos olisi hs taavi ja aikaa räplätä sitä, vaikka koulussa?. Ite kuitenkin tykkään että tarvittaessa voi lähteä isollakin pakilla liikkeelle ja hs voisi olla hyvä peli täällä e-k:n mäkisissä maastoissa.

Vielä siitä "turhasta lappaamisesta", mitäs nopeutettu taavetti kulkee pakilla hs ykkösellä? Hs:n pakki taitaa olla muutenkin hätäisempi kuin kovalaatikossa?
Toki pitää sanoa etten ole hooässällä ajanut joten kokemusta tuosta vaihteiden lappaamisesta ei ole.

En näe järkevänä nopeuttaa 13/1494 kokoluokan konetta meidän maastoihin, jos meinaa oikeasti vetää isoja kuormia niin nopeutuksesta 70-80hv koneeseen ei ole juurikaan hyötyä. Kyllä se on 6-sylinterinen meillä ainoa johon rattaat saattaa joskus tulla, siinä riittää puhtia kiskoa isommillakin nopeuksilla. 1490:n tehoilla ei kovin isoa kuormaa viedä 50km/h, ainakaan ylämäkeen. Joutuu käyttämään kahden kepin taktiikkaa kun h1:sestä tulee liian pitkä. Hydra-shiftiin voisi onnistua paremmin, mikälienee kolmos alueen hs 1. vaihteen nopeus, pitääpä tarkistaa ohjekirjasta. Ei välttämättä nopeudu liikaa ja jaksaisi viedä kuormat mäen päälle.

Pieneksi jää se aika jolloin 80hv traktori jaksaa viedä isoa kuormaa yhtään enempi kuin 30km/h, mutkan takana odotaa jyrkkä mäki ja vauhti tippuu jokatapauksessa 15km/h. Ruiskun ym. vetoon tietty nopeutettu pikkutaavi olisi herkku mutta kärrin eteen pitäisi olla enempi tehoa.

Eihän miltään traktori valmistajalta taida saada alle 100hv koneita liikennemalleina? Mutta käytöstähän se on kiinni, moni voi haaveilla esimerkiksi valtran a-sarjalaiseen liikenne perää, tai ainakin ecospeed lootaa jolla menisi pienemmillä kierroksilla (ilman kärriä tms) 40 km/h = silkkaa polttoaineen säästöä.