voiman ulosotto.

Hyvvee päevee taavettimiehille.Onko yhtään taavettimiestä joka on pyörittäny 990 selematikilla kenttäsirkkeliä 540 kierroksen perällä?Minkälaisilla moottorin kierroksilla saadaan tuo 540 kierrosta ulos ulosoton akselista?Minkä kokoiset hihnapyörät olisi hyvät niin teräakselilla kuin välivaihdon akselilla,kun pyöritetään 540 kierroksen perällä?Olen sahannu 1000 kierroksen perällä välivaihdon ollessa1/1 eli hihnapyörät on saman kokoiset.Ongelmana tuossa 1000 kierroksen perällä pyörittämisessä hihnavälityksen ollessa 1/1 on voiman loppuminen isommilla puilla.540 kierroksen ulosotolla varmaan jaksaisi pyörittää ihan hyvin?

Eikös siinä kiekkakellossa ole merkit ulosoton nopeuksille. Toinen on jossain reilun tuhannen kierroksen kohdalla (540 r isolla perällä), ja se mitä kysyt on se toinen isommilla, yli 2000 kierroksilla oleva (540 r hitaammalla perällä). Veli-Matti on oikea immeinen ottamaan kantaa tuohon sirkkeliasiaan. Minulla on suvussa vain entinen perämies.

matti

Pienellä perällä tulee 540 kierrosta moottorin kierroksilla 1800 r/min ja silloin on tehoa saparosta ollut uutena 35,3 kW.
Nopealla perällä on 1000 kierrosta moottorin kierroksilla 2000 ja tehoa on ollut uutena 37,8 kW
Suurin teho löytyy 2200 kierroksella, eli 39,4 kW ja pikkuperä pyörii silloin 660 r/min ja nopea perä 1100 r/min.

Vääntömomentin nousu välillä 2200-1800 on melkein suoraviivaiset 10%, joten säädin vastaa kuormituksen kasvuun suunnilleen samalla tavalla 2200:sta kuin 2000:stakin. Tuosta 1800:sta alaspäin tullessa vääntö ei ihmeitä enää kasva. Aika lähellä siinä mennään sen traktorin voiman rajoja. Jos terälle riittää 1000 r/min niin saisihan siihen muutaman hevosen lisää jos laittaisi 10% pienemmän hihnapyörän vetämään ja moottori käymään 2200. Se voisi siitäkin hiukan virkustua kun laittaisi suutinkärjet uudet ja pikkasen syöttöä isommalle. Ainakin tulisi savua lisää jos ei muuta. Miksei lievästi ahtamallakin tulisi muutama hepo lisää, mutta se on jo isompi homma.

Paljonhan noilla on aikoinaan kenttäsirkkeleitä pyöritetty, mutta en tiedä että miten kovilla kierroksilla.

Tervehdys sahurille ! Minulla Kronoksen valmistama kenttäsirkkeli ja nopeutusvaihde 540 / 1000 kierrosta/min. Voisin mitata siitä kiilahihnapyörien koon. Mutta etkö voi laittaa suoraan teräaksilan päähän pooriaksilaa? Sillä aina kun tehoa siirretään jollain konstilla tapahtuu hävikkiä. Kronos oli tarkoitettu juuri noi eli teräaksilan päähän suoraan tulisi pooriaksila kiinni, mutta kun sahaa hankittaessa talossa oli vain Ford 5000 jossa ei 1000 kierr. voimaottoa sekä DB 880 jonka ajettelimme liian pieneksi kenttäsirkkelin eteen, varustettiin meidän sirkkeli tuolla nopeutusvaihteella.
Paljon olen sahannut ainakin itselleni tuon DB 880 pyörittämänä, sillä se vie huomattavasti vähemmän polttoainetta kun tuo Ford 5000 vei. Pienempiä puita jaksaa ihan hyvin ja hidastaa hieman nopeutta isommille puille, mutta rahtisahauksessahan se ei onnistu.
Sahaatko kovapala- vai haritettavillaterillä? Minun mielestäni kovapalaterä menee helpommin pienellä koneella isompiin puihin tai haritettavaterä ns. "Kettisen kevennyksellä" varustettuna. Onko sinullakin 950 mm terä, kun kirjoitat 1000 kierr./ min akselinopeudesta?

Tervehys vuan sullekkii sahamies.Mittoo vuan ne kiilahihnapyörän koot.Tässä oli alakuun pyöritys teräakselin piästä,mutta isän kans tuumattiin laettoo siihen tuo välvaehto sillä ajatuksella että laetettas semmonen välitys että pyöritettäs 540 kierroksen perällä,jos se taavetti jaksas paremmin pyörittöö.No ukkopa laettokkii välityksen 1/1 teen ja sorvuutti vielä pooriakselin tumpin teräakselin piästä poekkeen.Onkohan muuten niin että ee se taavetti jaksa sillä pienellä perällä pyörittöö yhtää paremmin???930 mm kovapala terällä sahhoon.

Joo ei se voima suurene vaikka välityksiä lissää oikeestaan päin vastoin. Yli 900 mm terä vaatii kierroksia tuon tuhannen luokkaa. Jujuhan menee niin että terän kehänopeus ratkaisee ja mitä pienempi terä sitä enempi on oltava kierroksia. Ite sahannu vuoskymmeniä 900 taavetilla ja liki kaikki kierrokset on pelissä ja hyvin jaksaa kun kettisen kevennys on terässä eikä syötä isoa puuta hullun lailla. Polttoaineen kulutus alle puolet mitä isoilla vehkeillä ja tavaraa tuloo enempi ku kerkiää alta lappaa.

Kylläpä oon tullu siihen tulokseen että 1000 kierroksen perällä sahhoon vastakii ja vielä arvelin että laettasko pooriakselin tumpin takasi teräakselille ja pyörittäs suoraan.Minkä hintaset on suutinkäret taavettiin kun tokihan se vähä virkistys niitten vaeholla ja kylymänä käännistyvvyys paranis.

IKH:lta saa Sevenin suuttimet parinkympin pintaan.Cav 25-28 eskoa.
Toiset tykkää äitistä ja toiset tyttärestä.
Minä olen laittanut vain noita sevenin suuttimia,italialaisia.

Sehän on 880 selecta sitkeä sissi sahaukseen ja pikkuruokainen.Silläkin on tänä päivänä iso merkitys.

Kyllä on tullu tuota hommaa seurattua ikänsä,ensimmäinen sahakokemus oli 950 aikana,mutta kyllä taavetti seiso sahanvieressä jouten ja Ford Trader oli pyörittäjänä,ja kyllä hyvin pyöri ja sahaus käytti.

Sitten seuraava saha tuli 70 luvun lopulla ja sitä pyöritettiin pääasiassa 996 taavetilla,suoraan teräakselin päästä 1000r/min ulosotolla,se vaatii sitten moottorista lähes täydet kierrokset jotta terällä on riittävästi nopeutta,noin 2200 r/min moottoriin,sillain sahattiin vuosia ja hyvin onnisti,1390 oli seuraava pyörittäjä,sitten1394,jolle tehtiin hammaspyöränopeutus sahaan,1800 r/min moottoriin sitten riitti saavuttamaan oikean teränopeuden..

990 Käytettiin tilapäisvoimana,mutta ehottomasti liian vähävääntöinen ammattimaiseen sahaukseen,kyllä se mustaa pukkasi,terät oli 900mm noille koneille.

Sitten nämä uudemmat versiot Karalaiset on nopeutettu puolella,isopyörä 400mm ja teräakselilla 200mm pyörä ja 540 voa,mutta tuo välitys vie voimaa ja sitten nykyiset pöydänajohydrauliikka ja purunpoisto vie niinpaljon voimaa että tehoa pitää olla noin 80 hv että homma käyttää ripeään,kokeiltiin viimekesänä reilulla 60heposella,tulos ei ollu mairitteleva,kun lyly ahistaa sammuttaa ajohydrauliikka moottorin kun yrittää pukata läpi .

Terät on nyt metriset,se nostaa myös voimantarvetta huomattavasti,joku 850mm pyörii siihennähden itekseen.

Olen tullu siihen tulokseen että iskunpituus ja moottorin litrat ja tarkkasäätöinen pumppu vaikuttaa asiaan paljon miten homma pelaa,esim. 1594 turbolla normipumpulla sahatessa jouduin katselemaan pitkin nokanvartta kun Belaruksella ikänsä sahannut sahuri sanoi että eihän sinulla ole pyörittäjää sahanedessä,tuohan antaa periksi joka leikolla,belarus ei,trimmautin pumppuja tuon jälkeen.

Sitten Case 1056,oli täysin tunnoton pyörittäjä,vaikka kuinka syötti puuta ei tienny mitään,ite pyöritän terää 1250-1350 kierrosta minuutissa,tuota metristäki,pöytäki liikkuu ripeämpään ja homma käyttää,terät pitää tietenki jännittää sen mukaan.

Casen polttoaineenkulutus ei miellyttäny.

Sitten parjattu italialainen 3,9 litran moottori,115mm iskulla,80 heppanen vapari,ei savua,mutta boshin pumppu piti kierrokset tasasena,tuosta minulla on kokeiluvideoki kun metrisellä terällä sahaan teräntäyteistä 50mm koivupelkkaa,hyvin pyörii,moottorissa noin 2300 kierrosta /min ja polttoainetalous on kohillaan.

Nyt tuo nykyinen nyykkäri on turbo 85 heponen,siinä riittää vääntö 750 kierroksen ulosotolla tuottamaan terään tuon 1250 kierrosta/min ja polttoainetalous on kohillaan.

En ole koskaan edes nähny miten 880 selectamatic pyörittää sahaa,mutta taas aloitellaan tämän kuun lopulla hommat,voidaan kokeilla jos jollain kiinnostaa miten Karalainen pyörii...