Kuutostaavetteja paljon myynniissä.

Tikollahan ne oli kuvat 11/58 ja15/55 vierekkäin.En toki muista missä ne kuvat näkyi,mutta niistä ainakin näkee tuon hirsiukon mainitseman hampaiden kosketuspinnan eron nopeutettujen hyväksi.

Vaikka rattaat lonkissa kestäsivätkin niin eikös tasauspyörästö ja vaihteisto joudu kovemmalle, kun lonkissa on harvempi välitys? Näin itse luulen

Vaihteistoon ja tasauspyörästöön tulee sama vääntömomentti kuin ennenkin. Muutos kokonaisvälitysssuhteissa on niin pieni, että en usko että vaikuttaa kestävyyteen yhtään mitään. Kynkät on kovilla kun vedetään äestä tai auroja pienemmällä vaihteella täydellä höyryllä. Silloin on hammaskylkien pintapaineen kesto koetuksella, mutta silti ero on niin pieni että tuskin on merkitystä. Vetoakselin ja hampaan tyvilujuuden saa koetukselle pienellä vaihteella ja erittäin pitävällä alustalla, mutta niitäkään en usko saavan rikkoontumaan muuten kuin vanhalla "puu pyörään poikittain" -konstilla jos uppoaa riittävän pahasti eikä käytä järkeä yhtään. Siirtoajo on traktorille armollista, eihän siinä tehoja paljon tarvita ja harvoilla välityksillä vääntömomentit kynkissä on pienet.

Muistaakseni kuutostaaveissa ei suositella raskaassa ajossa levikepyöriä, mikä johtuu siitä, että isolla taka-akselipainolla ja leveillä paripyörillä tumppiakselit taipuu hitusen ja vetoakselin hammaspyörä alkaa vetää toisella laidalla. Raskaan aisapainon kanssa pyöränlaakerit on tietenkin lujilla, mutta on ne on tainnut Taaveissa kestää ihan hyvin.

taavetti_mies kirjoitti:Vaikka rattaat lonkissa kestäsivätkin niin eikös tasauspyörästö ja vaihteisto joudu kovemmalle, kun lonkissa on harvempi välitys? Näin itse luulen

Tuotatuota, palataanpa asiassa taaksepäin fysiikan tunnille. Jos voimansiirtolinja kuvitellaan suoraksi janaksi jossa on pisteitä välillä, pisteissä tapahtuu eri asioita, yhdessä on perä, toisessa ronkkapyörät, joissain muissa on kytkintä ja vaihteiston hampaita.

Nyt alkuperäisellä mallilla otetaan jostain kohdasta janaa kiinni ja kuormitetaan moottorista kaikki teho irti, vaikka esim. vetoakselin keskeltä, tasauspyörästön ja ronkkapyörän väliltä. Kaikki kierrokset ja väännöt on juuri alkuperäiset tätä kohtaa ennen. Samoin siis kuormitukset, rasitukset, voitelu, ym ym. Eli ei voimansiirtolinja tiedä, että mitä tapahtuu sen kuormituspisteen jälkeen.

Ronkkanopeutuksen pointti on se, että se on voimansiirtolinjassa viimeinen paikka mihin kosketaan. Ainut mihin tulee muutoksia on itse ronkkavälitys. Ja kun sitä vielä nopeutetaan, väännöt ei suurene, vaan ne pienenee.

Jos sitä välitystä hidastettaisiin, silloin olisi riskihommia tiedossa, mutta kun taavettia on ryömintälaatikolla olemassa, eikä niitä sillä ole rikottu, niin se siitä.

Nyt voimansiirtolinjaan palatakseni, jos semmonen fyysikko löytyy joka mainitsemallani mallinnuksella pystyy laskemaan että muuhun voimansiirtolinjaan kohdistuisi poikkeuksellisia kuormia alkuperäiseen nähden, on sillä miehellä näkemykseni mukaan antennit hieman kallellaan.

Eli ainut paikka, itse uutta hammaskosketusta lukuunottamatta, jossa muuttuu tilanne, on se napa-akseli. Ja se ei taida katketa pelkän vauhdin takia.

Niin, ainut asia joka muuttuu, jäi mainitsematta, on että sama työ, esim. auran veto, tehdään siten että itse vaihteisto ja perä pyörii aikaisempaa hieman hitaammin, jos vetovauhti maastoon verrattuna on sama, ja tämä jossain tapauksissa voi vaikuttaa voiteluun. Taavetissa on kuitenkin hydrauliikan paluuöljyllä painevoideltu tuo laatikko, joten ei vaikuta siihenkään.

esim. ilmajäähdytteinen deuz-fahr, vaihteiston pääakselilla on pumppu joka pumppaa voiteluöljyn laatikolle. Tämän akselin pyörintä kun hidastuu, hidastuu öljyn tulokin.

Muuten, taitaa palvelimella olla jotain ongelmaa, kirjautuneelle näkyy kesäaika, ilman kirjautumista ollaan vielä talviajassa, kun katsoo milloin viestit on kirjoitettu.

Joo,siinähän se hiljalleen, selviää fysiikan laitki.

Kun aikanaan suunnittelin tuota nopeutushommaa,oli ensimmäinen ajatus tehdä homma vaihteistoon,suomeksi sanottuna murikka-akseliin olis lisätty jengaa hammaslukuja muuttamalla,mutta siitä olis tullu aika isopäinen homma,faksasin räjäytyskuvia vaihteistosta,ja selitin,mitä pitäs muuttaa.


Siinä olis noussu vaihteiston kierrosluku huomattavasti,ja keskustelin asiasta vanhojen huoltomiesten kanssa,nämä sanoi suoraan,unohda koko homma,ei tule mitään,remontit lootissa lisääntyy.

Kerroin toisesta työläämmästä vaihtoehdosta,siitä nämä jermut syttyi heti,sanoivat,että ainut järkevä homma,ja kestää myös,jos nuo pyörät tekee uusiksi eri välitykselle,ja siitä lähti tämä homma liikenteeseen,ja ainakaan toistaiseksi ei ongelmia ole ollu.

Vaihteiston nokkaan tehtyjä kertojiaki on 6 pyttyisissä ollut,superryömintä muutettuna toisinpäin,allekirjoittaneen traktorissa on tarinan mukaan myös sellainen ollut ,niissä on ollut niin huono se laakerointi,että poishan se on purettu,noh onneksi on kerinneet katsastaa sellaisena liikennetraktoriksi,niin voi tehdä sen nopeutuksen joskus kunnolla ronkkiin.