David Brown 1490 -81

Kiertokangethan on lukittu itsessään jo mutterilla, jossa on ulkoreunasta halkaistu, ja painettu pikkuisen kasaan niitä reunoja. Eli kierteet ovat ns. lintassa.
Runkolaakerien kannethan nyt vain lisävarmistettiin tuolla lukkolangalla. Kerran ne pysyy paikoillaan ilman lukkolevyjä, niin tuo lukkolanka ei ainakaan pahenna tilannetta.

Osia on nyt odoteltu, ja aikansa kuluksi sitä nyt tässä on vain kasattu kytkin, tarkistettu suuttimet ja öljypumppu.

Vaihdan vielä tuon mittarin, ns. länsimaiseen ja tarkistan vielä uudelleen avautumispaineet. Koska kaikissa suuttimissa oli sama avautumispaine (150bar).. Kun toisaalta noista suuttimien laitostahan ei ole kauaa aikaa, ja silloin säädin avautumispaineet kaikkiin 177bar... Eli olisiko tuo intian pojan mittari aliviritteinen..  






Ja öljypumppu auki, ei mitään suurempia naarmuja, eikä mitään paloja pois hampaista. Olihan tuossa kyllä isohkot välykset, mutta tuskin tuo nyt kuitenkaan aivan nostolaite hydraulipumpun tiiviyden veroinen tarvitsee olla...

millä/miten teit paineen suuttimille kun ei kuvasta nää.. itelle ois tarkoitus tehä samanlainen vekotin

Se kuvassa oleva vekotin jonka yläosassa on painemittari on suuttimen testauslaite joka painemittarin lisäksi sisältää käsikäyttöisen pumpun ja pienen naftasäiliön sekä putken johon suutin kiinnitetään ja sulkuhanan. Tällaista laitetta ei voi itse tehdä, se täytyy ostaa alan liikkeestä.

savoa2011 kirjoitti:millä/miten teit paineen suuttimille kun ei kuvasta nää.. itelle ois tarkoitus tehä samanlainen vekotin

Siis tämmöttinen värkki se on:



http://www.ebay.com/itm/321246833355?ssPageName=STRK:MEWNX:IT&_trksid=p3984.m1497.l2648

Just, kun näin tämän jutun, niin muistin, että pitääpäs käydä tarkistuttamassa tämä mittari. Kävin sitten paikallisessa hydr.liikkeessä penkissä tarkistamassa mittarin paikkansa pitävyyden, ja täytyy sanoa että, yllätyin kuinka tarkka intianpojan mittari olikaan. Pikkuisesta 20bar paineesta 350 bar asti (tuli tuo yläpaine vahingossa ruuvattua ruuvista noinkin korkealle  )
Mutta tuo testerin mittari näytti juuri samaa painetta, mitä hydr.koepenkin digimittari näytti.

joo mietin vaan kun pumppu ja mittari hässäköitä on itellä jos niistä rakentais mut paljonko tuo maksoi intian poijilla

savoa2011 kirjoitti:joo mietin vaan kun pumppu ja mittari hässäköitä on itellä jos niistä rakentais mut paljonko tuo maksoi intian poijilla

Vilkaisepa tuota edellisen viestin ebay-linkkiä

Alkuviikosta saapui sitten korvaavat männät tilalle. Ja nämä vaikuttivat, ja olivatkin laadukkaammat kuin mitä aikaisemmat olivat. Se on jännä, kun nämä varaosien laadut heittelee saman valmistajan sisälläkin näinkin paljon. Nyt tulleet männät olivat täysin priimalaatua, entisiin verrattuina.

Uudet männät, keskinäinen painoero oli n.2-3g sisällä.



Osia paikoilleen.



Ja männät paikoillaan. Nythän taas kävi niin, että männät tulivat n. 0.20mm lohkon pintaa korkeammalle, koska lohkon pintaa jouduttiin oikomaan. Mutta männät eivät kuitenkaan lyöneet "päätään" kattoon, mutta puristuksia on nyt sitten enemmän.







Huomiselle jäi sitten pikkuosien kasausta. Pako ja imusarjat, suuttimet putkineen jne.

Asennusvalmis moottori. Ohjaustehostimen pumppu ei mahtunut menemään paikoilleen, joten se jäi nyt vielä irti, ja samaten polttoaineen siirtopumppu jäi laittamatta paikoilleen tuon ohjaustehostimen pumpun takia.

Tästä sitten seuraavaksi nostamaan moottori runkoaisojen väliin.

Otin nyt kaikki kuitit käteen ja laskin yhteen tähän mennessä ostetut osat ja koneistustyöt.
Koneistustyöt olivat yhteensä 680€
Jakajapumpun tiivisteiden vaihto, säätö ja penkitys 350€ (En uusinut suutinkärkiä, koska ne olivat uusittu reilu vuosi sitten)
Osat taas sitten olivat 809,37€

Yhteensä tähän mennessä, tähän projektiin on nyt mennyt rahaa 1839,37 €uroa
Vielähän pitää öljyt ja suodattimet ostaa.
Ja tähän ei ole laskettu omaa työtä mukaan (jota ei kyllä lasketa ollenkaan mukaan..)
Eli jos tämänkin moottorirempan olisi teettänyt ulkopuolisella, niin alkaisi moottorirempan hinta vastaamaan taavetin kokonaishintaa..

Taavettia on nyt kasattu nippuun, ja hektisimmillä hetkillä ei kamera ehtinyt käsiin ollenkaan. Moottori on istutettu runkoon paikoilleen ja runkopuoliskat ovat taas yhdessä. Moottoria ei ole vielä koekäytetty, mutta tulevalla nousuviikolla olisi tarkoitus käynnistää taavetti uudelleen.

Jap jap. Taavetti on sitten taas saatu käyntiin remontin jälkeen  Minulla oli kamera mukana, että ajattelin kuvata ensikäynnistymisen, no olihan se kamera päällä ensistartissa, mutta akusta loppui puhti, joten sammutin kameran akkulaturin virittelyn ajaksi. Kamera vaan unohtui käynnistää uudelleen toiseen starttiin. Nyt ei ole kuin käynnistä olevasta koneesta kuvaa...

Tälläkertaa ensi käynnistyksessä tein sillälailla, että täytin öljykanavat ulkopuolisella pumpulla. Kävin ostamassa uuden rasvaprässin johonka sitten kaadin moottoriöljyn sisään ja pumppasin litran verran öljyä moottorin sisään öljykellon kierreiästä, öljyä pumppasin niinkauan, että öljy nousi turbon paineputken yläpäähän, ts. turbollekin tuli öljy jo ennen starttia.

Öljynpaine nousikin välittömästi, kun startilla pyöritin moottoria.





Pitää nyt käyttää kone kunnolla lämpöiseksi ja sen jälkeen suorittaa kannen jälkiristyksen.

Kyllä eka käynnistys remontin jälkeen on aina niitä ihmiselon parhaita hetkiä.

Siinä on ammattilaisen tekemä moottoriremontti,tuollaisen jos myypiki joskus niin ei tarvi puhelinnumeroa vaihtaa ja viittii kattoa silimiin ostajaaki,tuolaista oikiaa rehellistä remonttimiestä arvostan korkialle ,ei tullu myyntiremontti...

Case 1690 kirjoitti:Siinä on ammattilaisen tekemä moottoriremontti,tuollaisen jos myypiki joskus niin ei tarvi puhelinnumeroa vaihtaa ja viittii kattoa silimiin ostajaaki,tuolaista oikiaa rehellistä remonttimiestä arvostan korkialle ,ei tullu myyntiremontti...

Ei oo ammattilaisen tekemä, vaan amatöörin. Minä kun en ammatikseni tee moottoriremontteja, vaan harrasteena

Nyt on taavetti saatu ulkoilutettua ja moottori ajettu käyntilämpöön. Huomenna jos jälkikiristäisi sylinterikannen.
Vetoja tuli ihan näin perstuntumallakin enemmän moottoriin, verrattuna vanhaan väljään koneeseen.

Mielenkiinnosta laitoin painemittarin kiinni imusarjaan ja seurailin ahtopaineita ajaessa. Nyt suurin lukema jonka sain mittariin pyöräytettyä oli 0,5bar kiihdytettäessä. Tiellä kun moottorin kierrokset olivat 2000 paikkeilla, niin paineita oli 0,15-0,2 bar. Mielestäni nämä ovat melko mietoja paineita... Toki nyt ei ollut sen kummemmin vastusta perässä, muutakuin traktorin oma massa.
Mitäs nämä ovat alunperin oikein ahtaneet?
Matalat ahtopaineet menee varmasti suurimmilta osin tuon väljän turbon piikkiin. Kun nopeasti polkaisee kaasun pohjaan, niin jonkinverran pöllähtää mustaa putkenpäästä, mutta kun kierrokset ovat nousseet oikealle tasolle, niin putken päästä ei enään näy tulevan mitään silmin havaittavaa.

Tästä aiheesta päästään sitten seuraavaan sujuvasti.

Nimittäin kylmäkäynnistys on nyt jotenkin erikoista. Hehkutan aivan normaalisti, moottori lupailee ja lupailee lähteä käyntiin, mutta se ei sitten pitkänkään ajan kuluessa tahdo lähteä käyntiin. pakoputkesta tulee harmaata/valkoista savua koko putken täydeltä startatessa, eli polttoainetta se ainakin saa (ja reilusti).
Sitten yhtä-äkkiä moottori saattaa tärähtää käyntiin ja jää käymään nätisti. Savutus (se vähäinen) loppuu parin minuutin kuluttua käynnistyksestä ja sittenpä ei enään savua tule muutakuin kiihdytettäessä.
Hehkun toiminnan olen tarkastanut, että se toimii varmasti, ja olen vielä tehostanut sen toimintaa pumppaamalla hehkutuksen aikana käsipumpulla painetta polttoainejärjestelmään.

Mutta mikä teidän mielestä vaikuttaisi tuohon kylmäkäynnistykseen tuolla tavalla ? Ei tämä ennen remonttiakaan ollut mikään hyvä lähtemään käyntiin kylmänä, mutta ei se minun mielestäni kyllä näin pitkään ottanut tuo moottorin käynnistyminen.
Kun moottorin saa lämpöiseksi, niin käynnistymisessä ei ole mitään ongelmaa, pikkuisen starttia käyttää päällä, niin moottori tärähtää tulillle samantien.

jusape kirjoitti:Olikos sulla suuttimet hoidossa ? ( testipumppuhan sulla ittelläs vissiin olikin ? )

Joissain tapauksissa kun kärkiä uusitaan, ja vanha vähän väljä pumppu, niin ei välttämättä kunnolla paineita tee, korostuu ehkä vielä varsinkin jakajapumpullisissa koneissa....
Ja monasti suutinpaineet jätetään 5-10bar alle ohjearvon, paremman käynnistymisen takia jollei pumppua itseään ole hoidettu....

Suuttimissahan ilmoitetaan avautumispaine valmistajan taholta, mutta itse ruiskutuspaine onkin siten jotain aivan muuta, koska säädettäessä polttoaineen virtaus on ihan minimaalista, startatessa taas on jo aivan eri syklit suutinputkessa kuin testipumpulla........

Suuttimet uusin n.~1,5 vuotta sitten, nyt tässä remontissa tarkistin/säädin suuttimet uudelleen. Jätin avautumispaineen noin 5 baria alle uuden suuttimen avautumispaine ohjeesta.
Pumppuhan kävi myöskin penkissä tarkastettavana ja säädettävänä.

Oiskohan pumppu kuitenkin ottanut nokkiinsa "vieraissa" käynnistä.

Onhan pumppu samassa ajoitusmerkissä, tuntuis että on kylmänä vähän "myöhäsellä" .

Koitappa pikkasen kääntää pumppua vastapäivään.
Muistaakseni niinpäin tulee syöttö hiukka aikaisemmalle.

outsider kirjoitti:Koitappa pikkasen kääntää pumppua vastapäivään.
Muistaakseni niinpäin tulee syöttö hiukka aikaisemmalle.

Näin oli tarkoitus kokeilla, mutta tuo virkatoimi sotki suunnitelmat tältä päivää... Pitääpä kokeilla tässä jokin ilta kääntää pumppua.

Auttasko toi myös 1210? Onkos turbokoneessa eri ajotus ku vaparis?

Turbokoneiden ajoitus on erilainen kuin vapaastihengittävissä, mutta en muista miten päin, että onko muutaman asteen aikaisempi vai myöhäisempi.

Jotkut valtran koneet on olleet herkkiä kasuvivun asennolle kylmäkäynnistyksessä, pystyy kuulemma saamaan liikaa sekin kun ruuvaan käyntiin. Kasuvuvun asentohan vaikuttaa säätimen kautta, joten sillä ei kuitenkaan liene kovin suurta merkitystä syötän määrään, koska pumpun säädin vetää sitä automaatilla täysille päin.

Jos pumpun mahapuolella on ajoituksen siipiruuvi, niin kokeile pyöräyttää se kiinni ennen starttausta.

Ilman kuormaa moottorin puhaltama pakokaasu on lähinnä lämmennyttä ilmaa, joka ei paljon jaksa pyörittää ahtimen siipiä. Vasta vedätyksessä pumppu antaa soppaa, josta tulee rutkasti enempi pakokaasua ja myös painetta, joka laittaa ahtimeen vauhtia.