Muuta keskustelua

Meni yllättäen 1490 "uudesta" starttimoottorista yksi hammas poikki pendixin päästä. Tuo startti on ollut käytössä jokusen vuoden vasta. Nyt sitten tässä alkoi yhtäkkiä kuulumaan metallinen rapina käynnistettäessä. Otin sitten käynnistimen irti ja huomasin sitten yhden hampaan menneen poikki. Se, että sitten mikä tuon on aiheuttanut, onkin mysteeri. Liekkö sitten moottorin käynnissä ollessa, polvi ottanut käynnistysavaimeen kiinni ja startti napsahtanut käynnissä olleen moottorin vauhtipyörän hammskehään.

Kerran aiemmin meni pyöräkuormaajasta startin hampaat sileäksi starttiremontin jäljiltä, kun hammaspyörä ei mennytkään enää tarpeeksi pitkälle hammaskehän päälle, vaan ne hampaat ottivatkin kärjillään kiinni. Ja ilmeisesti sitten kuormitus hampaisiin tuli niin suureksi, että ne menivät tyystin poikki.

Mielenkiintoista. Uskaltaisin kuitenkin epäillä, että se startin päällemeno käydessä ei olisi sitä katkaissut. Jonkin sortin väsähtämisen tulos katkeaminen oli. Nyt tietenkin kiinnostaisi tietää, menikö poikki ihan tyvestä vai jostain puolivälistä ja koko hampaan leveydeltä tasaisesti. Onko murtopinta enään katseltavissa (suomukuviota tai haurasmurtuma) vai hakkasiko hammaskehä siitä jo "rikoksen jäljet" olemattomiin? Harvinaistahan tuo tietysti on, mutta saattaa olla vaikkapa jonkinlaista tekovikaa tullut koneistaissa tai lämpökäsitellessä tahi sitten aineessa rehellinen materiaalivika "oksankohta".

Se hammas meni poikki sieltä kärjestä, viistosti nousi katkeamakohta keskivaiheille hampaan leveydelle. Eli tyvestä hampaan ulkopintaan oli katkenneen palan mitta. Murtopinta oli yllättävänkin puhtaan näköinen. Tuolla startilla kun vielä sai hyvinkin moottorin käyntiin, eli se hammas piti vielä kuitenkin pikkusen sillä lopouosuudellaan kiinni vauhtipyörän hammaskehästä.
Kuvaa ei ole nyt laittaa tähän siitä pendixpyörästä, kun osa on toisaalla.
Onneksi oli varastartti hyllyssä, niin ei ollut muutakuin vaihtaa toinen tilalle ja jatkaa ajoja. Tuon startin kunnostelen tässä jossain vaiheessa kuntoon.

Mystistä niinkuin kirjoitit. Eipä moista ole tullut vastaan. No, eihän tietysti kaikkea ole ehtinyt näkemäänkään.

Kyllä ittellä tulee ekanan mieleen lämpökäsittelyvirhe bendixin hammaspyörässä. Siis on jäänyt päästö väliin tai tehty joko liian kylmässä tai liian nopeasti. Korkealla hiiliptoisuudella hammas saattaa jäädä viilamaisen kovaksi ja silloin se kestää huonosti iskuja, joita starttia päälle väännettäessä siihen väistämättä tulee.

Kokeile pukata viilalla sitä katkennutta hammasta, että lähteekö siitä metallijauhoa normaaliin tapaan.

Satuinpas sitten käymäänkin hallilla, niin näpsäsin kuvat siitä bendixistä.

Hyvää Taavetin nimipäivää

Saattaa tulla ennätystalvi tänne hämeenmaillekin pitkästä aikaa. -30 on jo käyty ja luntakin jo liki puolimetriä. Tätä herkkua on keskimäärin vain joka 7 vuosi näillä main.

Väillä tulee mieleen kultainen 60-luku kun meillä päin ajettiin maitotonkat traktorivehkeillä 15 kilometrin päähän meijerille ja paluukyydillä kurrit takaisin. Jotku hurjat ajoi avopeleillä, toisilla oli rättikopin tapaisia tuulisuojia. Se on 30 asteen pakkasessa tomeran pojan hommaa alkumatkassa siirtää traktoria kilometri tai pari ja sitten käydä heittelemässä tonkat kyytiin jos ei ollut apupoikaa. Täyden lastin kanssa saikin sitten uruttaa kymppikilometrin ja yrittää pysyä sulana. Jollakin konstilla saivat kuitenkin ne vanhat traktorit aamulla käymään tai jossakin ne saattoi tietenkin käydä nakuttaa yötä päivää kovimpien pakkasten aikana.

Ne on ollu melkoisia jääkäreitä jotka on ajanu kopittomilla 30 asteen pakkasella.

On sitä talvea täs Hämeen ja Uudenmaan läänin rajoillakin. 27 on toistaiseksi kovin pakkaslukema, mut lumentulo vähän yllätti. Tuo aurauslenki jota olen sahannu tän vustuhannen on tähänsaakka pysyny auki pahemmillaki pyryillä kun on ajanu kolme kertaa vuorokaudessa. Viime viikolla torstaina piti kuitenkin aurata neljä kertaa vuorokaudessa. Aamuyöllä lunta painatti niin että ajoin kahdesti samalta istumamta

Niin sitä muistellaan että miehet oli rautaa ennen mutta olen yrittänyt muistella ensimmäistä savottaani rahdinajossa 55 vuotta sitten naapurin hevosrahtari pyysi avukseen isoon urakkaan ja minä poika läksin avorattorilla tietty. En muista että pakkasen takia olisi pidetty rokulia kuumeisen infulenssan kuitenkin oltiin kotosalla. 15 km märissä ryysyissä kun iltasella körötteli takaisin oli paikat aika kankeina. Haalarin kun sai päältä jotenkin niin se seisoi nurkassa kuin haarniska ennen kuin suli. Kyllä polvet ja reidet tuntee nuo kylmänvihat vielä luita myöten.

Tuli tuossa käytyä lykkimässä lumia kaprioletilla reilut kolme tuntia. Kylmää oli 20 astetta. Se on tavallaan pukeutumiskysymys paleleeko vai ei. Siirtymäajoa kertyi kilometrin verran, joka oli kaikista kylmintä puuhaa ja tietysti niskaan puista tippuva lumi. Mutta hengissä ollaan.

Kyllä ammattilaisilla oli vanerikoppeja jo melko aikaisin traktoreissaan kun piti siellä tarjeta täysiä päiviä. Pakoputkeen oli usein tehtynä sellainen ketunlenkki, joka kiersi ratin ja etulasin välistä ulos, eikä se lämpöteholtaan kai aivan huono olekaan.
Nuo maitokuskit teki sitä hommaa sivutoimena ja jos oli kotosalla niin matalia rakennuksia, ettei kopillisella traktorilla olisi sisälle mahtunutkaan, niin koppia ei käynyt laittaminen. Kyllä sitä on liina naamalle kierrettävä ettei posket palellu kun lähtee avokoneella maantielle pakkasella.

Joo, ja kaupasta sai ostaa semmosta suojaa, missä oli tuulilasi, kolmio sivulasit, kankainen polvisuoja ja kokoontaitettava takasuoja, samanlainen kuin huuva vanhoissa lastenvaunuissa. Niitä oli "merkkikohtaisia" eli värjätty siniseksi tai punaiseksi. Konepeiton päälle ja moottorin sivuille oli pressu, joka ohjasi lämpimän ilman kuskille. Oli kyllä varsinaisia surmanloukkuja jos kävi vahinko.

Naapurin miehellä on semmoinen nelosnuffissa, mutta majurin sinisenä. Kiinnitetty lokasuojiin sillä tavalla, että kippaa taaksepäin.

Juuri tuollaista Matin kuvailemaa sääsuojaa sanottiin mellä päin rättikopiksi, koska siinä on kattona pressukankasta tehty palkeen tapainen systeemi ja jalkopäässä myös pressukankaasta tehdyt liepeet. Mitähän nykyiset pykälät sanoisivat tuollaisen ohjaamon ergonomiasta? Sisään pääsi kapuamalla takaa yli nostolaitteesta ja satulasta, mikä paksusti puetulle ja pakkasen kangistamalle kuskille oli suoritus sinänsä. Ainakin housut piti olla kunnolla ylös henkselöitynä että liikerata riitti tarvittavaan akrobatiaan.
Mutta heikkouksistaan huolimatta se täytti aika monta perusvaatimusta, eli toimi sekä sateen että viiman suojana, oli sopuhintainen hankkia ja sopi useimpiin traktoreihin. Tosin onnettomuustilanteessa, jos traktori alkoi kaatua, sieltä ei kyllä poistuttu ylämäkeen hyppäämällä.

Sattui tulemaan vastaan varsin edukas kiertovesipumpulla oleva letkulämmitin Puuilosta.

https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014011303/Products/10131490

Onko kokemusta ? Voisi harraste koneeseen olla melko hyvä, kun saisi nopeasti koneen lämpimäksi lumitöihin.

Ei muuta kokemusta, kuin meinasin ostaa sellaisen pari vuotta sitten. Tilasinkin mutten sitten saanut ja tarve kerkis poistumaan. Näitä näyttää nyt ilmestyvän kauppoihin. Suomen suurimmassa kyläkaupassa samantehoinen mutta pikkaisen suurempi kooltaan 59.-. Ainut epäilys tuon kanssa on kytkentäjohto. Ilmeisesti nyt euroaikaan sen ei tarvitse olla armeerattu.

Minun mielestä tämä olisi toimiva ratkaisu autoihin, mihin saa vain näitä säteilylämmittimiä. Sen voi niissä virittää lämppärin kennon letkuun ja varmasti tehokkaampi kuin mainittu säteilyttäjä.

Eli varmaan käy myös harrastetraktoriin.
Mutta tämä siis on minun asiaa kokemattoman amatöörin mielipide.

En epäile, etteikö kiertovesipumpulla oleva letkulämppäri olisi hyvä. Tuossa vaan pistää silmään muovinen koppa (kalliimmat metallia). Kait se muuten on toimiva peli. Kytkentäjohto on myös "parantamista vailla" niinkuin Mattkau tuossa jutteli. Laittais suojaputkeen ja sitten joku "oikea" lohkolämppärin johto ja sisätilan pistoke. Silloin sais koneen kylkeen asiallisen pistokkeen eikä roikkuvia töpseleitä.

Pitänee laittaa ens kesänä tuohon vanhempaan selectaan. Virittelin siihen alkuperäisen lohkolämppärin hajottua letkulämmittimen, mutta se vaatii kolmen tunnin lämmitys ajan. Ongelma tulee kun työpäivän aikaan tuleekin lunta ja pitäis aurata iltaselle, eikä lämmitin ollut kellotettu valmiiksi...
Lämppärin kennon letkuun tuon voisi laittaa, näyttää olevan 16mm letkulle.

Maassa vallitseva kulttuuri vaikuttaa myös traktorin tekemiseen.

Kyllä elämä olis tyhjää ilman kulturia