1490t -81 hyytyy mäessä, ei jaksa vetää

terve,

Löytyisikö tältä palstalta vinkkiä mikä voisi olla pielessä kun juuri huollettu 1490 ei jaksa enää vetää entiseen malliin. Traktoriin tehtiin tänä keväänä iso remontti jossa uusittiin mm. molemmat tankit ja huollettiin syöttöpumppu ja suuttimet jne. (mm. uudet öljyt, suodattimet). Siirtopumppun vaihdettiin uuteen viime kesänä.

Huollon jälkeen väännössä on selvä ero, huonompaan suuntaan. Samat mäet jotka viime kesänä mentiin tyhjän kärrin kanssa kevyesti ylös, niin nyt niissä pitää nyt vaihtaa hyvissä ajoin pienemmälle.

Käyntiääni ei ehkä ole niin terävä kuin mitä pitäisi olla. Olen kääntänyt syöttöpumppua merkistä kumpaankin suuntaan (noin +/-3mm) ja testaillut, ei vaikutusta.



t:Matti

Mitkäköhän kärjet sinne lie laitettu / avautumispaineet ? N
Ei kai pumppuu ropatessa ole menty syötönsäätölevyn asemointiin koskemaan, jne....

Jokin 2-3 mm kääntö pumppua suhteessa jakopään koteloon, tekee ennakossa jo aika rajun paljon.
Kun huomioi että pumppu pyörii puolet moottorin kierroksista, niin parin asteen kääntö pumpussa tekee jo 4 astetta ennakossa.
Mitä ite noit pumppuja joutunut orkkismerkeistään kääntämään, niin yleensä on puhuttu max 1 - 1.5mm merkkien liikkeestä.

Saako pakoputken puskemaan sauhua ylämäessä? Turbolliset koneethan ei tavallisesti kovin sankasti savuta, mutta jos syötön määrä on kohdillaan, niin kyllä pakokaasu mustuu kun ajetaan viimeiset hevoset tallista. Jos ahtopaine on syystä tai toisesta matala, niin savua kyllä riittää vaikka vääntö olisi alamitassa.

Jos pumpun ajoitusmerkit on tallessa niin ne kannattaa pitää kohdakkain. Syötön määrä riippuu pääasiassa korkeapainepään mäntien iskunpituuden säädöstä, mutta kuvasta ei oikein osaa arvata onko pumpun kyljessä näkyvä rautalangalla sinetöity liitos tehtaan jäljiltä vai onko pumppuremontissa kajottu määrän säätöön. Minusta kannattaisi keskustella pumppuhuollon tehneen asentaja kanssa asiasta.

Kiitokset vastauksista.
Ei ole tietoa kärjistä eikä paineista, mutta koetan saada pumppuhuoltajan kiinni. Minusta savu ei oikein mustene, enempi sinistä. Jossain CAV keskusteluissa on puhuttu pumpun alapuolisesta ennakonsäätöruuvista... meidän pumpussa sitä ei taida olla?

Tuossa pumpputyypissä sitä ei ole

tervehdys kaikille,

Laitampa päivitettyä tietoa palstalaisille tästä tapauksesta.

Viime syksynä taavetti kävi uudelleen pumppusepällä, jolloin syötöt kuulemma laitettiin maksimiin. Pyysin vielä erikseen että koeajavat vehkeen säätöjen jälkeen, no sitä ei kuulemma ehditty tekemään. Remontin jälkeen en huomannut mitään muutosta. Kun itse asun toisella paikkakunnalla en päässyt mukaan jututtamaan näitä seppiä...
Viime talvena otettiin turbo irti ja teetettiin sille täyshuolto. Lisäksi asennettiin ahtopainemittari. Ei muutosta, ahtopainetta ei mittarin mukaan juuri ollenkaan. Monenlaista muutakin testiä tehtiin ilmanpuhdistajien ja pakoputken kanssa, ei vaikutusta.

Nyt viime keväänä syöttöpumppu vietiin kolmannen kerran huoltoon, tällä kertaa eri sepälle. Havaittiin että syystä tai toisesta syötöt oli säädetty minimiin, ei maksimiin. Syötöt asetettiin sinne tehdasasetusten ylärajoille. Tämän huollon jälkeen käyntiääni muuttui hieman terävämmäksi, savutus palasi normaaliksi ja nyt tehojakin löytyy entiseen malliin.

Eli tälläinen tapaus. Aikaa ja rahaa meni että saatiin vanhat tehot takaisin. Motonetin halpa ahtopainemittari näyttää nyt noin 0,4-05bar lukemia mäessä. Onko muilla kokemuksia/ mittauksia mitä luokkaa vastaavanlaisissa laitteissa on ahtopaineet?

t:Matti

Ei tuo ahtopaine varmaankaan ole pahasti pielessä tehtaan säädöstä. Monissa moottoreissa se on kuitenkin luokkaa 0.7 bar. Mahtaako siinä olla hukkaporttia laisinkaan? Jos ei ole niin isommalla kuormalla pakokaasun määrä ja paine kasvaa ja nostaa samalla ahtopainetta.

Kaikenlaisia korjaamoita sitä näyttää olevan olemassa. Tekevät säätöjä pahasti pieleen eivätkä edes koeaja. Ei jatkoon.

Ei ole hukkaporttia tässä mallissa, alla kuvan turbon kilvestä. Schwitzer

Traktori taitaa olla aika hyvin kuosissaan kaiken seikkailun jälkeen. Töihin vaan, ne on siihen tarkoitukseen tehty.

Tuo 1494 ahtoi ennen vakiona n.0.5 , ja pienen syötönlisäyksen jälkeen 0.7 ( tarttis vieläkin pikkasen lisätä )

Missään Taavetin ahdetuissa moottoreissa ei ole hukkaportti turbo. 1490 (1494) ahtopaine on noin 0,5 bar ja vanhemman 1410 mallin (91 hv moottori) ahtopaine on noin 0,8 bar. En suosittele 0,5 bar ahtopaineen ylittämistä 1490 mallissa. Syy on se että, jakajapumpun mäntien halkaisija on sen verran pieni että syötön lisäys pidentää ruiskutusaikaa liian paljon, saaden aikaan pakokaasujen lämpötilan nousun ja mahdollisen vaurion pakoventtiilieihin. 1410 moottorissa oli rivipumppu suuremmalla elementtihalkaisijalla.

Jakajapumpussa syötön lisäys tapahtuu ruiskutushetken alkamisen aikaistamisella ja ruoskutushetken loppu pysyy entisellään.
Eli ruiskutusennakko kasvaa.

Rivipumpuissa ruiskutuksen alkuajankohta ei muutu syötön lisäyksen myötä, vaan ruiskutusaika lisääntyy ruiskutuksen loppupäästä.

Kokonaisruiskutusaika taitaa rivipumpulla jäädä kokonaisuutena pienemmäksi koska jo DB 1200:ssa otettiin käyttöön rivipumppu, jolla saatiin 3.6 litran koneesta päälle 70 heppaa vähemmällä savulla kuin mitä rivipumpulla onnistui siihen aikaan. Tosin välipaineella toimivalla ennakonsäätimellä jakajapumpullinenkin saadaan toimimaan aika vähillä savuilla kun tyydytään hiukan matalampaan tehoon. Se, että turbokoneissa on pienempi ruiskutusennakko kuin vaparissa on jäänyt minulle hiukan mysteeriksi, mutta onko kysymys siitä, että ahdetun koneen puristuksen lämpötila on niin paljon korkeampi että syttymisviive on pienempi ja liian suurella ennakolla saavutetaan suuri loppupaine liian lähellä yläkuolokohtaa?

Asiaan vaikuttaa hyvinkin paljon se ruiskutuselementtikoko.
Yleisesti n.70hv koneissa joissa on rivipumppu, on jotain 7.5 tai ehkä 8mm elementit.
Tehokkaammissa on joko 8.5 tai 9 tai jopa 9.5mm elementit, jolloin saadaan sama ruokamäärä huomattavasti lyhyemmässä ajassa sylinteriin, ja täten monasti myös perusennakko on myöhäisempi.
Sama juttu jakajapumppupuolella ( nestepään elementit about puolen millin välein kooltaan 6-10mm ), siis isompaa nestepäätä, niin rajumpi polttoainemäärä saadaan jopa vakiopumppua lyhyemmässä ajassa ruiskutettua.

Joissain esmes Valmetin 702 koneissa on jokin 8mm tappi Minimecissä , kun taas jokin 903 turbokone, likimain täysin sama moottori, on elementtikoko 8.5 tai 9mm, jollei jopa 9.5mm.

Turbokoneissa tosiaan on monasti puristussuhde pienempi, jotta ahdon alaisena ollessa puristuspaine ja lämpökuorma ei nousisi ihan tolkuttomiin.
Esim vaparissa saattaa olla esim 17.5:1 puristussuhde, ja vastaavan peruskoneen turbomallissa voi olla 16:1.

Isoilla elementeillä voi tulla isoilla ruskutusennakoilla vastaan se, että kone alkaa "potkimaan vastaan" eli polttoaine pyrkii syttymään liian aikaisin sylinterissä vielä puristusvaiheessa.
Eli ei välttämättä jaksa edes pyörähtää puristuksen yli - varsinkin noissa virikoneissa.....

Omakin kisakone on startattava sammutin päällä ja sitten sammutin pois rauhallisesti, muutoin ei välttämättä mene edes eka puristuksen yli ( 13mm elementit ja 25ast ennakkoa )