AD4/30 sylinteriputket ja Agriline

Koiranpaska tuli kammen takapäähän vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Tiivisteen virkaa hoitaa tosiaan ruuvi, joka lappaa rakosesta öljyn kohti öljypohjaa. Kun paikat väljistyy niin vuotoa alkaa herkästi ilmenemään varsinkin jos kone huohottaa jo reippaasti ja jos huohottimessa on liikaa virtausvastusta. Tietääkseni noita kierrejuttuja on korvattu koiranpaskalla jälkikäteen mutta omaa kokemusta ei ole että miten se käytännössä kannattaa tehdä. Palstalaisilla on kyllä kokemusta operaatiosta kunhan ehtivät kertomaan miten ovat tuon tehneet.

Noniin, veivi löysi paikalleen. Mutta grande problem. Asensin uudet runkoliuskat ja kampiakseli menee nihkeähksi. Pyörii kyllä käsivoimin, mutta ei "hurua" kun antaa alkuvauhtia. Uusilla päittäislaakereilla meni tiukkaan eikä pyörinyt mitenkään. Käytetyillä pyöriminen helpottui aika paljonkin, mutta kampi on silti nihkeä vaikka on kiinni ainoastaan päimmäisillä laakereilla kiinni. Lohko on hitsattu kyljestä ja jäätynyt putkien välistä halki. Mikä avuksi, lohkon aarporaus? Kammen suoruuden tarkastus? Laittaakko lohkon puolelle käytetyt liuskat ja kansiin uudet, koska lohkon puoleisissa valkometalli on vielä tallessa?

Juuri noin kuten Jusape kertoili,jäätyminen voinu painaa mutkalle saapi nähdä kuinka käy...

Kampiakselin kierous keskimmäisestä laakeripinnasta mitaten päimmäisten ollessa momentissa on 1/100mm.

Kampi on käytännössä suora. On hiukan vaikea uskoa lohkon vääntyneen hitsauksen takia, mutta jos löytyy ehyt lohko, niin ilman muuta sen kanssa kannattaa jatkaa remppaa.

Tuskin lohko on vääntynyt hitsauksesta, mutta eikös aika todennäköinen syy voisi olla lohkon murtuminen putken alipäästä?

Putkien kannakset on aika ohuet ja ne on herkkiä katkeamaan jos pääsee paikat jäätymään. Niitä on paljon katkennut ja paljon korjattu ilman että lohkoa olisi tarvinnut mistään koneistaa.  Minulla ei ole ehyttä lohkoa tarjota, mutta kyllä niitä maakunnissa kuuluu olevan. Usein on vaan vaikea tavoittaa häntä, jolla sellainen on unohtunut verstaan nurkkaan.

Tuo, että uusilla päittäislaakereilla kampi menee jumiin, on hiukan sellaisen katkuinen havainto, että mahtaako laakerit olla toleranssissa? Jos päittäislaakerin paksuus on liikaa plussalla niin silloin saattaa epäillä muidenkin laakereiden toleransseja. Nykyään varaosia vanhoihin koneisiin valmistetaan vaikka missä ja kun osia ei toimiteta enää tehtaalle, on tuotteiden laadunvalvonta erilaista kuin ennen, jolloin alihankkijalla oli heti toimitussopimus katkolla jos laatu ei vastannut vaatimuksia.

Vika löytyi laakereista. Uudet laakerit olivat 1mm korkeemmat ja ottivat laakerikaulan reunapyöristykseen. Kun veivin veti momenttiin uusilla hiluilla niin alkoi pyörimään oikein nätisti.

Seuraavaks tarvis kaksi kannen pinnapulttia. Ne ei kestäneet moottorin nostoa vaan vääntyivät

En ole ihan varma, mutta arvaukseni on, että pinnapultit käyvät ristiin aika laajasti DB:n vuosimallien ja moottorityyppien kesken. Turbokoneissa saattaa olla järeämpää pulttia, mutta vapareiden pultit on todennäköisesti samat kaikissa.

erkki kirjoitti:En ole ihan varma, mutta arvaukseni on, että pinnapultit käyvät ristiin aika laajasti DB:n vuosimallien ja moottorityyppien kesken. Turbokoneissa saattaa olla järeämpää pulttia, mutta vapareiden pultit on todennäköisesti samat kaikissa.

Taitaa olla BSF/BSW-kierteellä pultit 900 ja 950 koneissa vielä, joten uudemmista ei taida käydä.

Joo, puolen tuuman BSF tavaraa ovat, aiankin mutterit 1/2 BSF. Alkupään implematiceissa sama juttu. Missään ei kuitenkaan kerrota mikä kierre on lohkossa.

Oops. Niin tosiaankin on noiden kierteiden kanssa. 950:ssä ja 850:ssä sekä nelipyttyisessä 880:ssa taitaa olla vielä BSF jengat kuten 25. 30 ja 900 -malleissa. 990 implematic taitaa olla moottorinkin osalta UNC tai UNF jengoilla ja siitä eteenpäin kaikki muutkin. Jotenkin tuntuisi, että pulteissa olisi saman standardin mukainen jenka molemmissa päissä.

900:ssa BSF ,lienee sama molemmissa päissä.

Uudemmissa UNC/UNF ,alapäässä harvempi kierre

Minäpä katson löytyykö noita vanhempia kannenpultteja varastojen aarteista. Cropmasterin varaosia on jotakin.

BSF:fiä noi on. Ja huvittavaa kun tuumaset avaimet ei sovi ja milliset jollain tapaa

Ja Outsider, soitas mulle o4o-viissataa-5nolla9nolla

Niin British Standard ei listaa avainvälejä kuten UN ta metrinen, vaan avaimen "nimi" on sama kuin ruuvin koko. Esimerkiksi 1/2" ruuvin avain on merkitty 1/2 vaikka sen leukojen väli on liki 24mm. Metrisellä vastaavalla M12 ruuvillahan avainväli on 19mm tai sitten vaikka Audin alustassa 18mm.

Kerrotaan, että BS ruuvit alkuaikona tehtiin koneistamalla tietyn kokoisista kuusiotangoista ja siksi tuollaiset avainvälit. Mahtoi ruuveille silloin melkein 200 vuotta sitten tulla kilohintaa ja paljon lastua.

Mikähän mahtaa ola tuommosen pultin vetomurtolujuus? olisko tehty senkin takia tangosta...lie ollut siihen maailmanaikaan materiaalitangot toisenlaisia kuin nyt.
Entinen naapurinkin näytti mulle kierteellä olevaa tankoa ja sille joku kertonu että se olis ollu jotain ikiaikaista alkupään harjateräksen edeltäjää...
Mielenkiintosia nämä asiat kuitenkin on

Pihlajaniemeltä tilattu muutama ton kokoinen naula. Jos viikonloppuna pääsis putkittamaan ja lyömään kannen kiinni. Sovittelin eilen kiertokanget, että ovatko oikean kokoiset. Tuli olo, että olisivat hiemsn väljät, mutta Plastigauge kertoi välyksen olevan 0,05mm, kun toleranssi on 0,025-0,1mm. Ei muutakun raita pois laakereista ja paikalleen. Sitten moottori onkin il finito ja saa tuoda rungon sisälle kuivumaan.

Pulttien valmistus on ollut aika hyvällä tasolla jo viime sotaa ennen koska mm. lentomoottoreissa piti olla hyvät materiaalit. Asiaa enempää tutkimatta veikkaan, että nuo kannenpultit ovat suunnilleen lujuusluokkaa 10.9, eli myötöraja 900 N/mm2 . M12 pultille on 10.9 lujuusluokassa kiristysmomentti 12,5 Kpm, mikä viittaa vahvasti tuohon lujuusluokkaan myös tuumaisissa kannenpulteissa. Mainittakoon, että nykyisissä betoniteräksissä valtalaatu on 500-lujuusluokan materiaali, eli jos sellaista sorvaa pultteja niin suunnilleen 5.8 lujuusluokkaisia niistä tulee, eli rekiruuveja.

Kyllä vanhoillekin brittistandardin mukaisille ruuveile oli vaatimuksia niinkuin Erkki tuossa toteaa. Standardissa, joka siis on viime vuosisadan alkupuolelta, on ruuveille määritetty lujuusluokat, suunnilleen samat kuin mitä vieläkin käytetään UN ja metrisissä ruuveissa. Niitä vain siellä nimitetään gradeiksi ja merkitään kirjaimilla. Samaten sieltä löytyy tarkkuusluokat, pintakäsittelyt sun muut ruuvien ominaisuudet. Itse asiassa vielä sotien jälkeenkin kirjallisuudessa suositellaan käytettävän BS kierteitä dynaamisesti rasitetuissa paikoissa, koska kierteen harja ja pohja on pyöristetty.