1394 laatikon halkeama.

Tuossa laatikon imusihtiä takasin laittaessa huomasin siellä n.20cm mittaisen koneen suuntaisen halkeaman. Onko vakavaa, mistä mahtaa johtua, vai onko noi yleensäkkin halki? Halkeama ei siis ole ulkokuoressa, vaan näkyy siitä mihin se imusihdin paise pultataan.

Ulkokuorihan on vain ulkokuori, ja vaihteisto itsessään on oma pakettinsa siellä rungon sisässä noissa(kin) ?
Enpä oo kuullut moisesta ..... Onko oikeasti halkeama, vaiko vain valumuottien jättämä, koneen pituussuuntainen röpöjälki ?

Ihan on rehti halkeama, ei valuröpö. Laittasin kuvan jos osaisin...

Oikeastaan en suoranaisesti epäillytkään tuota sanomaasi ..... Kunhan varmistin .....

Etukuormaintöissä HS-laatikon runkoja on rikottu.
Ilman takapainoa ja paino etuakselilla,kauha täynnä pakilla ryntäytetään.

Jossain vaiheessa Hs-laatikon runkoa vahavistettiin tehtaan toimesta mutta en tiedä mistä valmistenumeroista eteenpäin.

Etukuormain käytössä tämäkin on. Kovalla laatikolla, ilman takapainoa... Välillä kyllä paukauttaa löysät pois kun pakittamaan lähtee ja takapyörä lyö tyhjää.

Kyllä siellä on kuoressa taitaa nyt olla väsymismurtuma. Se kasvaa lisää pituutta hissukseen ja aiheuttaa aikaa myöden kuoren lopullisen halkeamisen.

Kuori on teräsvalua, joten noin periaatteessa sen pitäisi pystyä hitsaamalla korjaamaan kun sen ensin ottaa pöydälle selälleen. Käytännössä on kuitenkin niin, että hitsit aiheuttavat vetelyitä, joiden seurauksena laakerilinjaukset saattaa mennä ohi toleranssien.

Taitaa helpoin rakaisu olla purkuosan käyttö. Jos vaihteisto on muuten ehyt, niin riittää kun löytää ehyen valun.

Käytännössä tämä siis tarkottaa että halkeama saa olla. Ei ole oikein mahollisuuksia ruveta noin isoa remppaa tekemään.

Jos ei traktorilla aja niin railo ei kasva, mutta jos ajelee, niin noin iso halkeama etenee nopeasti ja loota voi haljeta milloin tahansa.

nämä ei oo mukavia uutisia, tulee aina sellainen "pitääkin omistaa näitä" olo... mielellään pitää kunnossa ja huoltaa, mutta joskus ne vaan hajoaa käsiin.

Ja mitä seuraa kun laatikko halkee, rattaat lyö yli? Loota menee jumiin? Millanen homma tuon laatikon uloskaivamiseksi vaaditaan?

Oletus, jos vähänkään sama kuin 1410, hytti pois, perämunkki irti, katkaista ? ja ehkä ronkatkin pois, laatikon kansi irti ja sitten arparasia irti.
Toki monenlaista muuta moniin "pikkkuasioihin" liittyvää, pientä oheisnypläystä, joita ei ollut edellä selostettuna....

Eiköhän laatikon saa esiin kuten kuusipyttyisissäkin koppia nostamatta. Perämunkki pois ja sieltä tasauspyörästön laakeripukit auki (pidä pukkien säätö kohdillaan). Kopin etukiinnitykset auki ja koppi tuetaan lankkutolpilla. Sähköt poikki kopin oik. alareunan liittimestä. Rattiakseli ylös. Hydrauliikkaputket poikki.Pa-letkut irti.Ulosotonkytkimen ja nelivedon vaijerit irti.Kytkin-ja jarruletkut irti. Vipuset irti. Vaihdekepit irti. Lämmitysletkut irti.Auotaan pultit takasillan ja vaihteiston välistä.Sitten ihmetellään mitä vielä on irrottamatta. Vedetään etuosa vaihteistoineen pois kopin alta.Kutosissa voi polttoainetankitkin jättää paikoilleen.Takaisin laitossa on hankalinta ollut saada vaihteiston voiteluputki takaisin yhteen, pitää olla melkein millilleen kohdillaan.
Mikäli tasauspyörästönkin haluaa pihalle on ronkat irrotettava, silloin ei laakeripukkeja tarvi avata.
Tuossa noita jippoja ulkomuistista, pariin vuoteen ei ole hommaa tarvinut tehdä (kop,kop)

Teollisuudessa käytetään jonkin verran sellaista kikkaa, jolla särön kasvu saadaan pysähtymään, joskus vieläpä huomattavan pitkäksi aikaa: Porataan täsmälleen halkeaman päättymispisteeseen pyöreä reikä, mitä isompi sen parempi. Reikä pitää tulla niin, että halkeamaa on vain yhdessä kohtaa reiän seinämää. Jos halkeamaa on vastakkaisella seinämällä niin työ meni hukkaan.

Taitaa olla, ettei DB:n alaluukussa ole tilaa porausoperaatiolle, mutta oikein viitteliäs seppä poraa reiän ulkokuoreeen ja sen läpi sisäkuoreen. Sitten pitää vääntää kierre ulkokuoren reikään ja tulpata se että öljyt pysyy sisällä. Ulkokuori on kyllä tanakkaa tavaraa, joten ilman magneettiporaa reiän tekoon menee aika tovi.

En tiedä kenenkään tuollaista tehneen traktorille, mutta kone se on siinä kuin tehtaan koneet tai lentokoneetkin.

Tuota reiänporausta olen tehnyt ite noihin GM 6.2D moottorien runkopukkien pulttien reikien poreille, on vähän noiden moottorien tyyppivika .....

itteä tuossa aina vähän hirvittäny nuo kauha viritykset traktoreihin (varsinkin pieniin) monesti ovat kovilla jos ei ole kunnolla tuettuja ja oikein se tehty,jos semmosen hankkis niin pitäs kunnolla katella onko kunnossa,monesti jää arvattavaksi sen kaiken mudan/saven alta.
Samahan se on mitä perässäkin on vedelty? joskus monilla ollu ylipainoa jne ja on paikat väsyneet,vastatuossa yksi kaverikin sai repästyä toiselta puolen Taavettia pultteja siitä paksusta levystä irti,toki osat myös väsyy mutta monesti on joutunu kovillekkin!

Ymmärrän sen, että ylimääräinen voimankäyttö on saanut tuon särön alulle ja kuormanvaihtelut nyt edistää sitä, mutta onko kuoressa jotain (muotoja, kertyykö voimat tuohon kohtaan tms.), mistä llähtenyt liikkeelle. Ihan mielenkiinnosta tätä kyselen. Ylivoimaisesti suurin osa konevaurioista johtuu väsymisestä ja särö saa alkunsa, ns. ydintyy johonkin epäjatkuvuuskohtaan. Aiheesta tietysti voisi tarinoida vaikka kuinka mutta olkoon.

Oliko Facebookissa kuva juuri tästä halkeamasta?

Oli juu tämä halkeama kuvassa. Oisin sen tännekkin laittanu jos oisin osannu

jusape kirjoitti:Tuota reiänporausta olen tehnyt ite noihin GM 6.2D moottorien runkopukkien pulttien reikien poreille, on vähän noiden moottorien tyyppivika .....

Juur meni iteltä lokakuussa vanista kampiakseli poikki, syynä varmaan juur nuo.

Tuohon Mattkaun postaukseen sen verran kommenttia, että vaihteistokuoren halkeaman syy on aika vaikea löytää koskapa pienemmissä malleissa tuota kuorta ei ole lainkaan vaan vaihteisto on rakennettu päätylappujen varaan joita pitää yhdessä neljä vankkaa pulttia. Umpikuorinen vaihteisto tuli eka kerran 1200 - malliin, koska tehtaalla oltiin sitä mieltä, että tuo kevyempi versio ei ole riittävän jäykkä. Se siis jousti liian herkästi kieroon pituusakselin suuntaisessa väännössä, jolloin laakerissa meni kosketuspisteet huonoiksi. Noiden tietojen perusteella tuntuu, että kai laatikko pelaa ihan hyvin vaikka siellä tuo ratkeama onkin. Asiaa mutkistaa kuitenkin nelivetoa varten asennettu drop box jonka kautta etuakseli saa käyttövoimansa. Sen kautta tulee sellaisia kuormia laatikkoon, joita takavetomalleissa ei synny. Minulla itsellä ei ole tullut tutkittua että kiinnittyykö tuo drop box vaihteiston kuoreen vai pelkästään runkovaluun, joten en oikein osaa arvioida miten laatikko oikeasti kuormittuu etuvedon käytöstä.

ikilika kirjoitti:

jusape kirjoitti:Tuota reiänporausta olen tehnyt ite noihin GM 6.2D moottorien runkopukkien pulttien reikien poreille, on vähän noiden moottorien tyyppivika .....

Juur meni iteltä lokakuussa vanista kampiakseli poikki, syynä varmaan juur nuo.

Kas, en olekkaan huomannut että asut noinkin liki ..... Yläneelle kovin pitkälti ole ....
Joo tuohon vaniin, hyvin mahdollista, koska poreet kun syntyvät ulompien pukin pulttien reikäporauksen kylkeen ( 4-pulttiset runkopukit ) , se valu ei ole reiän kohdalla kuin n.5mm per puoli.
Olen nähnyt koneita, joissa kampura katki, 4-runkopukki nokka-akselin laakerireikää myöten alas ja samoin 3.pukki, 2.pukki osittain ratkennut, ja kampura kolmena pätkänä....
On tuos pihas yks purkuvani ehjällä 6.2 koneella, joskus sillä vähän ajoin ja tuntui aika terveeltä koneelta, ja hallin takana yks -84 piku, josta akseli poikki, purkuauto siis

Olikohan niin, että jonkun koestuksen (Vakola?) lopputarkastuksessa olivat löytäneet yhden tämmöisen sidepultin poikkinaisena. Saatan kyllä muistaa väärinkin.

Sitten ikilika, toivottavasti en tee niin paljon syntiä tässä, että panet virkavallan haalarimiehet minun perään. Nimittäin kopsaan sen sinun kuvan tänne.

Hienoa, kiitos!

No juu, aika selkeä raju pore ...... Ei se tuosta ainakaan paremmaksi muutu millään, muutakuin sen kuoren vaihtamalla.....
Voi muutoin tulla viel isompi vahinko, kun kunnolla porsii.... ( laakerien kosketuspinnat ketullaan, samoin rattaiden hammaskosketus ... )

Aloinkin just tuumimaan että onkohan mun kone ehjänä, välillä sontaa tulee naapurista ajettua ja ihan lumikauhalla mätän sonninkakkaa kyytiin.. Syksyllä ajelin 1494 ja apollo 11 lantakärryllä päivän, kun 1594 perässä ollut tempo hajosi, piti laittaa kyntöhommiin se. Lantakärry oli suurempi kuin taavetti Hitaalla 1 vaan mentiin aluksi