lämmityslaitteen etuvastuksen kytkentä

eli 996 taaviin laitan uutta lämppärin moottoria ja samalla vastus ja kaikki piuhat uusiks, mutta miten ne johdot sinne kytketään vastukselle? Kun sieltä puuttui suurin osa johdoista ni ei ollu mistä katella mallia

perus sääntö noissa kaikissa taitaa olla että se hitain menee tehovastuksen läpi ja muut nopeudet tulee sieltä moottorin omista johdoista joka selviää kokeilemalla,mitään ei rikkikään mene,hitain puuttuu aina jos etuvastusta ei ole tai se on palanu poikki.
itsekkin aikoinaan tuota ihmetelly kunnes kaveri valotti asiaa

Alkuperäisestä sähkökaaviosta selviää, että moottorille menee kaksi johtoa.

Virtajohtoon kytketään sekä hitaan nopeuden, että keskinopeuden vastukset. (eli kahdella etuvastuksella, 3-asentoinen katkaisin)
Lisäksi virta suoraan katkaisimelta vastukset ohittaen (täysi nopeus)

Toinen moottorin johdoista on maadoitus, hytin runkoon.

Tarvitset 3-asentoisen katkaisimen ja kaksi eritehoista etuvastusta. Jos haluat puhaltimen vain kahdelle nopeudelle: tarvitset kaksiasentoisen katkaisimen ja yhden etuvastuksen. Silloin johdot katkaisimelta vastuksen kautta moottorille (nopeus 1) ja katkaisimelta suoraan moottorille (nopeus 2, täysi nopeus)
Sekä maadoitus.

Jaa että on Britti laittanu 2 etuvastusta no aina oppii uutta empä ole vielä missään tavannu...

Niin, jos on vain yksi etuvastus on moottorissa ainoastaan 2 nopeutta. Hitaampi etuvastuksen kautta ja nopeampi suoraan moottoriin. Kolmenopeuksinen puhahallin vaatii aina kaksi erisuuruista etuvastusta.

kyllä mulla autossa on 3 nopeutta ja yksi etuvastus että eipä pidä tuo teoria paikkaansa,etuvastuksen olen jopa korjannu,hitain vaihe menee vastuksen kautta kaksi muuta menee suorilla moottoriin ei ole mitään vastusta siellä.

Tessu, tutki nyt vielä sen sinun autosi lämmityslaitteen puhaltimen sähköpiiri. Suoraan moottoriin, ilman vastuksia, menevät syötöt tarkoittaa sitä, että jännite moottoriin on sama (12 V), ja siis nopeus sama. Moottorin nopeus alennetaan kytkemällä vastuksia virransyötön linjaan. Miten sinä luulet että moottorin kierrosluku voi muuttua jos vastusarvo on koko ajan sama? Mitä suurempi vastus sen alhaisempi jännite ja sen hitaampi puhallin. Se on sitten eri asia että samaan pakettiin voi olla pakattu kaksi vastusta. Sanoit "kaksi muuta menee suorilla moottoriin". Tarkoittaa siis sitä että toinen virransyöttö menee suoraan moottoriin ja toinen linjassa olevan vastuksen kautta. Moottoriin saattaa olla sisäänrakennettu yksi vastus.

Voi se olla siellä moottorissakin sisällä empä ole niitä purkanu koskaan kun ei ole olu tarvis,no oli miten oli pääasia että pelaa,tuo isompivastus mikä on hyvin näkösällä on kyllä rikki ollu.
Ja on mulla tuolla moottoreita missä on erinopeuksia eikä ulkopuolella ole mitään muuta kuin nippu johtoja ja niistä saa erinopeudet,on sitten erijännitteisiäkin moneen lähtöön,lie sitten sisälle tehty... kuten kaverikin mulle sano että se hitain menee sen läpi mikä näkyy siinä jäähdytyksessä,lie sitten moottorin sisälle tehty muut missä ei suurta jäähdytystä tarvitse,tai on kaksi vastusta tehty yhteen osaan niin luulee että onkin vain yksi? voit olla aivan oikeassa en kiistä heh!
Siksi tuota itsekkin kysyin kun tekevät millon mitenkin....

Kiitos vastauksista, asia tuli selväksi
Nyt on kaikki valot, vilkut, sähköhärpäkkeet ja jokaikinen johto uusittu:idea: ! N.35 metriä meni piuhaa tähän projektiin, mutta kyllä on mukava kun kaikki toimii ja samalla tuli eristettyä ohjaamoa ens kesän ajojen varalle!

Oikeessa Olle olet kyllä siellä se toinenkin vastus ON on vaan jemmattu toisen sisälle! eipä tienny tuota edesmenny kaverikaan kun väitti mulle että se hitain vaan menee,no vahingosta viisastuu ja kiitos että tuli selvitettyä jälleen kerran asiat.

Tessu kirjoitti:Oikeessa Olle olet kyllä siellä se toinenkin vastus ON on vaan jemmattu toisen sisälle! eipä tienny tuota edesmenny kaverikaan kun väitti mulle että se hitain vaan menee,no vahingosta viisastuu ja kiitos että tuli selvitettyä jälleen kerran asiat.

Tämähän se foorumin tarkoitus osaltaan on, eli jakaa tietoa. Ei tarvitse kantapään kautta opetella!

Tähän voi vain lisätä, että henkilö joka on siinä uskossa että sähkömoottoriin saadaan kolme kierrosnopeutta yhdellä esivastuksella, on vielä paljon opittavaa sähköopin perusteista.

En ole väittänytkään että sadaan 3 nopeutta yhdellä vastuksella mutta tiedätkö että on myös moottoreita jossa ON eri käämitykset tai itse säädöt siellä sisällä näkymättömissä? tuolla niitä moottoreita mulla on useita kappaleita ja monia erijännitteisiä eikä ole ulkopuolella yhtään tehovastuksia.
Siksihän minä tässä juurikin kyselen kun en ole sähköasentaja en edes autosähkön,putkihommia on tullut ammatikseen aikoinaan tehtyä ja yhden ainoan etuvastuksen kanssa olen kokoelämäni aikana korjannut (ikä kohta 52v) ja alkaa se muistikin hämärtyä näissä asioissa kun en kulkimien kanssa pelaa enää kokoaikaa.
Onkos muuten noissa uusissa kulkimissa ollenkaan enää tehovastuksia? väittävät foorumeissa että ihan digi digi piireillä homma toimii,tietääkö tuota nyt sitten kukaan? itse en tiedä.

Tietoa minulla ei ole, mutta voisiko uusissa autoissa tietokone ohjata virransyöttöä puhaltimelle (moottorille vastuksien kautta, joita voi olla useitakin) ja näin se automaatio toimii. Toisaalta tämä kaikki digijuttu menee niin yli hilseen, että en edes jaksaisi asiaa opiskella jos jotain hajoaa. Näiden vanhempien koneiden kanssa on helppoa, kun järki riittää ymmärtämään ja kädet korjaamaan.

Noin mäkin olen lukenu ja samahommahan se on pesukoneissa em ole niissä koskaan nähny mitään tehovastuksia vaikka nopeuksia on monia ja kumpaankin suuntaan,juurikin siksi itsekkin luulin autopuhaltimistakin väärin,mutta hieno homma että osattiin kertoa miten asiat ihan oikein ovat.
Oma tietotaito jää sinne -90 luvun alkuipuolelle uudet digivermeet ei enää innosta harrastamaan,on kallista ja vaikeaa ekä laitteet enää kestä ja monet korjauskelvottomia

Kysymyksessä on digitaalinen toiminta jonka englanninkielinen nimi on PWM, eli Pulse Width Modulation, suomeksi pulssileveys modulaatio. Samainen tekniikka käytetään esimerkiksi voimansiirtojen elektronisesti ohjattujen märkien monilevykytkimien kytkentä- ja irrotus aikojen määrittämiseen. Pulssit ovat koko ajan jännitteeltään sama, mutta jännitteellisten pulssien ja niiden välinen nollajännitteiden aika muutetaan. Tällä tavalla saadaan aikaan muuttuva keskijännite, ja sähkömoottori tai solenoidi seuraa tämän keskijännitteen muutosta.