märkäkorva ja 25d

Ja kyseltävää tullee kenties riittämään....

Minusta 25:n pulttijako on sama kuin Cropmasterissa, 30:ssä, 900:ssa, 950:ssä ja mahdollisesti 990;ssakin. Jos olet ostelemassa pyöriä niin mittaa pulttikehän halkaisija ja napaolakkeen halkaisija. Siitähän ne on helppo tunnistaa. Alkuperäiset takarenkaat taitaa olla 28-11/12.4. Jenkahommaa en tiedä miten se mahtaa 25:ssä mennä, mutta Taaveissa muistaakseni muuttui systeemi BS:stä tuumaiseen ISO -kierteeseen jossain vaiheessa. Eikös valuissa näkyvä U -merkki tainnut olla niissä koneissa, joissa on tavalliset UNC tai UNF -kierteet. Jos U-merkkiä ei ole niin siinä taitaa olla BS -standardin mukaiset kierteet. En muista ulkoa miten iso ero niissä on nousuissa tavallisen tuumakierteeseen verrattuna.

Ennenkuin hommaat mahdottomasti uutta tavaraa ympärille niin ota selvää onko moottori vielä herätettävissä. Noin vanhoissa koneissa on lohkovauriot yleisiä, siis on halkeamia tai syöpymiä jotka vuotaa nesteet öljytilaan. Ehyttä 25D:n moottoria ei löydy purkaamolta kuin hyvin harvoin, ne on jo niin vanhoja vehkeitä ettei niitä taidetta ottaa purettaviksi ollenkaan. Huhu kertoo, että Suomeenkin on tullut joitakin ihan viimeisiä 25:ia jakajapumpulla, joten moottori pitää tunnistaa jostain muualta. Siihen taitaa sopia heittämällä moottori samoista traktoreista kuin takapyörät ja lisäksi 850:stä.

Jos moottori on kunnossa niin kaikki muu on sitten helopmpaa siitä eteenpäin. Tosin onhan noihin vaihdettu pikku dieselkoneita autoista, korviin on tullut ainakin Mersun, Hiacen ja Isuzun konesovitukset ja itse olen nähnyt yhden jossa oli Peugeotista napattu mylly.

Käytyetyillä osilla on nykyään kysyntää, joten jos menee moottori vaihtoon niin vanhan osat kannattaa myyskennellä eteenpäin tarvitsijalle.

25:ssä on hydrauliikassa TCU -toiminto, joka sinun traktorista on nähtävästi otettu pois pelistä jos käyttövipuja on vain yksi. Itte en ole tuollaisen hydeä tutkinut, mutta kirjatietojen perusteella se on varsin yksinkertainen. Pumppu painaa öljyä aina kun moottori käy ja kytkin ei ole pohjassa. Kun nostovipua käännetään nostolle niin pumpulta voitelukanavaan menevä reitti sulkeutuu, jolloin paine ajaa öljyn takaiskuventtiilin kautta sylinteriin. Jos nostolaite ei pysy ylhäällä niin takaiskuventtiili ei pidä, putkisto vuotaa tai nostomännän tiiviste on rikki. Vetovastusäätöä siinä ei ole koskaan ollutkaan, mutta TCU painonsiirrolla saa lisää pitoa takapyöriin kyntöpellolla. TCU venttiili on se sormipyörä oikean kantapään takana ja tavallisesti sen kuuluu olla auki ruuvattuna.

Vaihdelaatikko ja perä noissa on lujia, laatikko mouruaa varsinkin isommalla puolella ja se kuuluu asiaan.

Jos tulevaisuudessa nostolaitteelle on paljon käyttöä niin kannattaa suunnitella ulkopuolisella apusylinterillä, yksikaraisella venttiilillä ja vaikka hihnapyöräkäyttöön kytkettävällä pumpulla toimivan yksinkertaisen nosto-pito-lasku systeemi. Alkuperäisenä nostovoimaa on ollut vajaan tonnin verran, mutta
kun pumppu on vanha ja nostomännässä on todennäköisesti metallinen rengas joka vuotaa niin kovin tehokasta siitä on vaikea enää saada. Ainakin nosto sylinterin kunto kannataa tarkistaa jos vaikka mäntään kannattaisi sovittaa nykyaikainen nylon tiiviste.

No sehän on mukava jos saa yllytettyä hyvän harrastevermeen kimppuun.....

Jos voimansiirto suorastaan jyrisee niin siellä voi olla laakereita väljänä. Jos tarkoitus on huuhtoa laatikko ennen uuden öljyn laittoa niin huuhteluun sopii polttoöljy ihan hyvin. Se on halvempaa ja irrottaa tehokkaasti vanhoja kerrostumia. Jos traktorilla ei vedä mitään raskaampaa niin sillä voi ihan hyvin ajella huvia polttoöljyt laatikossa.

TCU -venttiili kuristaa öljyn virtausta sylinterin tyhjennyslinjassa. TCU painonsiirto toimii niin, että pumppu painaa koko ajan uutta öljyä sylinterilinjaan ja samanaikaisesti sieltä päästetää toisesta päästä paineista öljyä sopivasti ulos. Kun TCU säätöpyörä on sopivasti säädetty niin nostolaitteeseen kiinnitetyn kyntöauran paino on nostolaitteella mutta nostovoimaa ei kuitenkaan ole niin paljoa että aura nousisi maasta.
Systeemi oli aikoinaan patentoitu ja sitä mainostettiin markkinoiden tehokkaimpana hydraulisena painonsiirtona.

5/16UNF 24 kierrettä tuumalle, eli 0,94488 mm kierros, 8mm std pultti nousu 1mm/kierros.
Halkaisija 5/16UNF/C= 7.94 vs. 8mm

Joups, ne kierteet (Bsf-british fine?-Bsc, course?) on erit kuin unc/unf jengat

Miinusmaa taisi tulla vasta implematikki-aikana. Starttimoottori on rakenteeltaan sellainen että se pyörii aina samaan suuntaan, oli maa kumpi hyvänsä. Tasavirtalaturin napaisuus pitää magnetoida uudelleen jos vaihtaa miinusmaan. Sähkökäyttöisten mittareiden sielunelämää en tunne niin tarkasti. Valot pelaa ihan yhtä hyvin kummalla tahansa maatolla. Ongelmia ei nähtävästi ole tulossa.

Vanhassa traktorissa saattaa olla paljonkin sellaisia piuhoja, joista on eristeen sisältä puolet tai kaikki karvat korroosio syönyt pois. Koska sähköjä on noin vähän niin eihän kaikkien johdotusten uusiminen pitäisi olla ylivoimainen homma.

Juu, startti pyörii aina samoinpäin, napaisuudesta riippumatta.
Ja laturin kohdalta, pidemmän päälle, vois vaihtaa vaihtovirtasen jollei alkuperäisyys ole päällimmäisenä tekijänä, saa puhtiakin lisää lataukseen