David Brown 950

Öljynpaineanturin johto on paikoillaan ja valo toimii. Ja tosiaan lämpömittari ei tarvitse sähköä. Etuvalojen kaksi johtoa kulkee samassa nipussa, mutta konepellissä ei mielestäni ole tälle paikkaa. Torvihan tässä on ilmeisesti uutena ollut, mutta sen paikan kuvittelisi olevan tankin sivussa. Toisaalta ei tuossa taida olla juuri muita sähkölaitteita valojen lisäksi kuin se torvi.

Jauhepaikkausaineella ite kyllä lähtisin tiivistystä tekemään / hakemaan ensalkuun.
Yhtä 996 lohkoa joka vähän vuosi, joskus aloin hitsaamalla .....
No, ekan yriyksen jälkeen vuoto oli vain tuplat alkuperäisestä, toisella korjuu hitsuulla ei lisääntynyt enää kuin ehkä 25% ja jne ...
Useita tunteja siinä meni, et se vuoto oli edes 50% lähtökohtaisesta vuodosta .... Saati että pääsi about 10% luokkaan, lähtökohtaan verrattuna ....

Noin minäkin pelkään että käy, jos moottoria lähtee hitsailemaan. Vaikka se onnistuessaan onkin varmasti paras korjaustapa. Koska vaurio on tainnut ainakin viimeiset 20 vuotta olla noin, niin laitoin nyt purkkapaikan päälle ja katsotaan vuotaako vielä. Purkka ei ottanut kunnolla kiinni, niin kuin täällä oli oletuksenakin. Seuraavaksi sitten jauhoa, jos vielä vuotaa.


Se oli yllättävää, että ruosteiselta vaikuttaneet pakkasnesteet olivatkin vatiin laskettuna aivan kirkkaat ja hyvännäköiset, tosin punaiset. Eikä nesteen seassa vaikuta olevan mitään vuodontukkimisainetta.

Vaihdelaatikosta tuntuu kuuluvan ylimääräisiä ääniä. Ääni kuuluu nopealla puolella vapaalla kytkin ylhäällä. Hitaalla puolella ja vasen keppi vapaalla ääni on hiljaisempi.
Onko laakereiden vaihto näihin kuinka iso homma? En ajatellut pihakoneessa niin huolestua tuosta. Tosin Taavetille tekisi varmasti hyvää joutua pariksi päiväksi äkeen eteen.

Sain paperit koneeseen. Taavetti on niiden mukaan vuosimallia 1961. Paperit on moottorikoodilla. Ilmankos en löytänyt valmistenumeroa käsijarrun vierestä.

Pitkästä aikaa käyttelin Taavia ja laitoin ensimmäisen kerran jotain nostolaitteisiin. Ei ollut kovin iso yllätys, että Taavin nostolaitteet ei toimi kuin unelma. Tuntuu olevan jonkin verran voimaton, nostovarret valuvat kuorman kanssa alas, kun kytkimen painaa alas. Muutenkaan nostovarret eivät pysy kovin kauaa ylhäällä, kun oli perälevy painona.

Täällä suurin osa kysymyksistä koskee Taavin nostolaitteita, joten varmasti kaikki viat on käyty läpi moneen kertaan. Minulla on myös hydrauliikkajärjestelmän huolto-ohje. Ajattelin tarkistella muutamat perussäädöt sen avulla.

Siihen kysymykseen en ole löytänyt haulla foorumilta vastausta, että mikä todennäköisesti saa nostovarret laskemaan, kun kytkimen painaa alas? Kytkin ylhäällä nostolaite laskee alkuun hitaasti, mutta nostovarsien alaspäin tullessa vauhti kiihtyy. Voiko tähän vaikuttaa jokin muu kuin nostosylinterin naarmut? Voiko rotanloukun väärä säätö vaikuttaa alas valumiseen?

Havaintoja hydrauliikkajärjestelmästä.

1. Pumppu tai pumpulle menevä akselin laakeri/t ääntää.

2. Kuvien perusteella nostolaitteen käyttövivun alapuolella pitäisi olla TCU:n käsipyörä. Sellaista ei kuitenkaan näy. Siitä oikean säären takana olevassa kotelossa on useampi kuusiokolopultti ja sitten yksi katkennut pultti. Ilmeisesti tämä katkennut pultti voisi olla käsipyörän akseli? Vaikuttaako käsipyörä alas valumiseen?

3. Öljyt on tikussa kirkkaat, sylinterin luukun kautta katsottuna likaiset, mutta ei kermaiset. Arvioisin että öljyillä ei ole kovin montaa tuntia ajettu. Ja konetta on säilytetty katoksessa ainakin viimeiset 20 vuotta. Siitä syystä ei taida kermaakaan näkyä.

4. Kolmitieventtiiliä ei ole.

950:ssä on muistaakseni nostomännässä vielä metalliset renkaat ja jos ne ovat kuluneet ja sylinteri naarmuinen niin vuoto taitaa tulla sieltä. Venttiililohkossa oleva yksisuuntaventtiili, eli takaiskuventtiili voi myös kulua sellaiseen kuntoon, että e alkaa vuotaa. Niitä on aikojen saatossa kunnostettu hiomalla vähän samaan tapaan kuin mitä moottorin venttiilit hiotaan. Samassa lohkossa olevan pito/laskuventtiilin vuoto aiheuttaa myös tuon varsien laskun.

TCU-venttiilille menevä öljykanava on kiinni silloin kun vetovastussäädön tunnistelijan vaijeri on löysällä. Jos vaijeri on jumiin ruostunut ja jäänyt hiukan kantamaan niin vuoto TCU -venttiilin kautta on mahdollinen. Jos ja kun traktorin TCU- tai vetovastussäätö eivät ole tarpeen, niin sille venttiilille menevän putken voi tulpata kokonaan. Se ehkä käy helpoiten niin, että käyttää nostoakselia irrallaan ja sen takana, oikeassa päässä näkyvän banjopultin porauksen juottaa umpeen.

Rotanloukku kytkee ohivirtausventtiilin ohikierrolle. Silloin pitäisi olla niin, että kytkimen painaminen ei saisi vaikuttaa tuohon laskeutumiseen mitään. Vasta sitten kun nostolaite on valunut alas jonkin verran, rotanloukku kytkee noston uudelleen päälle ja nostolaite nousee kunnes rotanloukku napsauttaa ohivirtausventtiilin uudelleen auki. Onko nostoakselin päässä vielä jäljellä pieni vipu? Jos se vipu on oikealle vedettynä noin vajaan sentin pohja-asennostaan, niin rotanloukku on kytkettynä pois käytöstä. Normaalikäytössä sen vivun pitää olla pohjan painettuna vasemmalle niin, että se kääntyy nostoakselin mukana.

Tarkista vielä sekin, että nostovivun alapäässä taka-akselikotelin lävitse menevä tappi liikkuu hyvin ees taas porauksessaan kun vipua liikuttaa. se tappi kääntää sisällä olevan vivuston kautta venttiililohkossa olevaa haarukkaa, joka nostaa ja laskee ohivirtausventtiiliä ja pito/laskuventtiiliä. Ajan saatossa sen tapin poraukseen saattaa tulla väljää niin paljon, että tappi ei kulje enää suoraan, vaan alkaa kiilautua niin että se tarkertelee. Jos tappi ei pullahda kunnolla ulos, niin siellä saattaa jäädä laskuventtiili raolleen eikä ohivirtausventtiili sulkeudu kunnolla. Noiden venttiilien säätö tehdään tarpeen tullessa ulosottovaihteen yläpinnassa olevan tulpan alta. Tässä on vaan viime aikoina tullut vastaan sellaisia tapauksia, että T-muotoinen kappale, joka liikuttaa noita venttiilejä, on kärsinyt kovasta käsittelystä ja vaurioitunut siinä määrin että venttiilien toiminta on heikentynyt ratkaisevasti.

Myös putkituksessa pystyy olemaan pieni halkeama, joka aiheuttaa ongelman. Vika on harvinainen mutta ei tuntematon. Se voi olla vaikea paikallistaa avaamatta paikkoja.

Vaijeri näyttäisi menneen poikki, mutta siihen on laitettu uusi nippa päähän ja vaijeri tuntui liikkuvan. Nyt vaijeri on ollut irrallaan ja vähän löysää olen työntänyt vaijeriin. Ainakaan siis vaijeri ei kanna. Vaijerin vetäminen tuntui vaikuttavan nostolaitteeseen.

Nostoakselin päässä on vipu. Luukku on auki siitä oikealta takaata ja pystyin tarkistamaan vivun liikkeen ja mekanismin lukittumisen niin, että rotanloukku lähtee mukaan. Kun vivun akselin kampeaa ulos, jolloin rotanloukku ei ole käytössä, tuntuu nostovarret pysyvän hieman paremmin ylhäällä, mutta edelleen ne tulevat liian nopeasti alas. Sitä en kokeillut mitä kytkimen painaminen tuolloin vaikuttaa laskunopeuteen. En tiedä pitäisikö rotanloukun nimensä mukaisesti naksahtaa jotenkin, mutta nyt se liikkuu mekanismin mukana. Sen säätö ei varmastikaan ole ihan kohdallaan. Säätöä vähän kääntelinkin, kun tutkin mekanismin toimintaa. Tangossa oleva mutteri oli kiristetty käytännössä pohjaan asti, mikä tuntui ainakin osittain avaavan ohivirtauskanavaa. Kun nostovarsia painoi käynnissä ja ne alkoivat laskemaan hieman, niin varret lähtivät itse nousemaan ylöspäin. Nostovarret sai testikäytössä myös herkästi nypyttämään, mutta koeajossa ja -käytössä en kertaakaan huomannut nypytystä. Minulla oli perälevy perässä, niin siinä on pitkä runko-osa ja sen runko-osan heilahdus ylös sai nypytyksen käynnistymään ja takapyörät osallistuivat liikkeeseen.

Täytyy tuo taka-akselikotelon läpi menevä tappi tarkistaa. Sen huomioin ja näin eilen. Minun säätöohjekirjassa oli ohje tarkistaa, että haarukan alla oleva aluslevy liikkuu nihkeästi. Ajattelin sen haarukan ja aluslevyn tarkistaa. Taisi olla niin, että rotanloukun tanko piti löysätä ennen haarukan aluslevyn liikkeen tarkistamista.

Jos vielä mietitään tarkemmin tuota oiretta, että nostovarret laskevat nopeammin, kun kytkimen painaa pohjaan ja mielestäni näin nostovipu pitoasennossakin, niin olisiko se takaiskuventtiili ja laskuventtiili, jotka pitäisi ottaa ensimmäisenä syyniin, jos alkaa purkamaan paikkoja? Pystyykö mistään raosta näkemään pito- ja laskuventtiilin mahdollisen ohivuodon, vai pitääkö lohko irroittaa ja alkaa etsimään mekaanisia vaurioita tiivistyspinnoilta?

Onko kellään tietoa minkä arvoinen on nostosylinterin männänrengassarja?

Kiitos vinkeistä! Varmasti välillä turhauttavaakin käydä samoja juttuja uudestaan ja uudestaan läpi.

Kun nostovipu on kohdassa "draught control" eli vetovastussäätö, vaikuttaa vaijerista nyppäisy niin, että nostolaite laskee. Se efekti tulee siitä, että kun työntövarren puristus pienenee, niin systeemi päästää automaattisesti kyntöauran laskeutumaan syvemmälle. Tuo vetovastussäätö on käytössä noin nostokaaren puolenvälin paikkeilla. Se siis toimii niin, että kun halutaan kyntää syvemmälle, se onnistuu kun työntää vipua hiukan eteenpäin, jolloin vetovastus kasvaa, kunnes haluttu syvyys on saavutettu ja aura pysyy sitten automaattisesti siinä.

Laita PM:nä sähköpostiosoitteesi niin laitan kopion ohjeesta, joka on julkaistu DBTCF:n klubilehdessä "Traktoriposti". Siinä on neuvottu sekä rotanloukun että venttiilien nostopultin säätö.

Se, että nostolaite pitää paremmin kun rotanloukku on kytketty pois käytöstä, on jokseenkin varma merkki siitä, että systeemissä on isohko vuoto jossain. Takaiskuventtiilin tai pito/laskuventtiilin vuotoa ei pysty näkemään ulospäin. Nostosylinterin vuodosta voi saada jonkin käsityksen jos onnistuu tekemään jollain niksillä seuraavan kokeen: Nosta nostolaite ylös ja tue se ylös jollain sopivalla tunkilla tms. Irrota sylinterin etupäästä sylinterille menevä banjopultti ja tulppaa se jollain tilapäisellä kikalla: vuole vaikka puusta banjopultin poikittaisreikiin tiukasti sopiva puutappi ja kierrä pultti paikalleen. Poista tuenta nostolaitteen alta ja katso mitä tapahtuu: Jos varret valuvat suht nopeasti alas, on vika löydettävä nostosylinteristä, mutta jos systeemi pitää hyvin, vaikkapa minuuttikausia, esim. 10 minuuttia, on sylinterissä asiat aika hyvällä malilla. Anna sylinterin vuotaa paineettomaksi ennekuin avaat banjopultin tukkeen poistamista varten. Tuo on oikeastaan ainoa temppu jolla voi jotain saada selville ilman, että kaivaa pumpun ja venttiilipesän näkyviin. Sekään ei ole paha rasti.

Männän tiivisteet voi löytyä tuolta: http://www.davidbrownparts.com/Hydraulic%20System.html

Kannattaa varmistaa sähköpostilla, että puhutte samoista osista. En ole varma siitä milloin metallisista männänrenkaista luovuttiin.

Kiitos tarjouksesta. Minulla on joku säätöohje hydrauliikalle. Olikohan se 1971 julkaistu huoltovihkonen. Mahtaakohan olla sama ohje kuin Traktoripostissa.

Vaikuttaa siltä, että rotanloukku ei toimi kunnolla ja se tuntuu myös vaikuttavan nostovarsien ylhäällä pysymiseen. Rotanloukun säätöohjeella ei ihan saa rotanloukkua laukeamaan yläasentoon, koska haarukassa on niin paljon väljää ja toimintahäiriö on vähän niin kuin kulumien summa. Kun rotanloukun säätömutteria avasi kierroksen lisää säätöohjeen arvosta, niin loukku laukesi yläasennossa pienellä viiveellä. Kokeilin tehdä putkesta holkin väljiä poistamaan, mutta ei se ollut oikein hyvä patentti. Pitäisi ottaa se haarukka irti ja hitsata siihen täyttöä. Ja sen irti saaminen ilmeisesti tarkoittaa koko nostoakselin irroittamista? Sieltä taitaa tulla sylinteristäkin tavarat pihalle tuolloin?

Katselin että sitä haarukan akselia ei taida saada lyötyä pois. Että olisi saanut pelkän haarukan irti. Lisäksi rotanloukkumekanismissa on sivuttaisvälystä niin paljon, että se ala-akselilla oleva haarukka mahtuu juuri ja juuri liukumaan vastatapin sivuun, jolloin nämä ei enää kohtaa. Tuo on kyllä aika helposti korjattavissa, jos tappi alkaa hyppimään haarukan ohi.

Onko erkki siinä sinun huolto-ohjeessa räjäytyskuvaa näille rotanloukun vivuille? Mietin että puuttuuko minulta jotain osia tuolta, kun haarukan sivuttaisliike on mahdollista. Lisäksi rotanloukun säätötangon jousen päässä on holkki, jossa on reikä ja samoin tangossa on reikä. Kuuluuko siinä tangossa olla sokka?

Nyt rotanloukun säätötangon mutteri on melko löysässä, kun alunperin säätö oli kiristetty kiinni. Vaikka ohjeen mukaisella säädöllä ei rotanloukkua saanut kunnolla laukeamaankaan, niin nostovarret alkoivat pysymään paremmin ylhäällä. Vieläkin ne tulevat melko nopeasti alas, mutta nyt vaikuttaisi siltä, että työkäytössä pysyvyys voisi jo riittääkin. Ja kytkimen painaminen ei enää vaikuta nostovarsien laskeutumiseen.

Jos rotanloukku ei napsahda niin pumppu jää jurraamaan painetta jatkuvasti sylinterilinjaan. Jos rotanloukku toimisi, niin varret olisivat aikansa ylhäällä ja kun varret vuotaa alas, niin rotanloukku napsahtaa auki ja pumppu alkaa työntää öljyä sylinterilinjaan. Systeemi siis alkaa pilkkiä. Kuluneen rotanloukun voi kunnostaa täytehitsaamalla. Sen irrotus ei ole kummoinenkaan operaatio ja sylinteristä valuu öljyä litra ja risat, se mahtuu pieneen paljuun. Se haarukka on ihan hyvin hitsattavaa terästä. Kokeile löysätä sitä kierretangon mutteria vielä hiukan niin rotanloukku voi alkaa sulkeutua suunnilleen samaan hetkeen kun varret tulee ylös. Se on perussäätö.
Laitan s-postilla DB- käsikirjan tulemaan kun on osoite. Siitä selviää monta asiaa.

Erkin kautta terveiset kokeneelta britti-huoltomieheltä. Yleisin syy ysiviiskympin tuollaisiin oireisiin on venttiileiltä sylinterille/TCU-venttiilille lähtevän putkiliitoksen o-rengastiivisteen hapertuminen. Paikan saa esille irrottamalla pumpun ja venttiilistön takasillasta. Sieltä löytyy putken pää ja mainittu o-rengas, jos sitä siellä enää edes on.

Ensin tietysti pitää pudottaa ulosottovaihde irti, joka painoa lukuun ottamatta ei tuossa ole kovinkaan paha rasti. Öljythän sieltä tietysti myös valutetaan pois.

Kiitos taas tiedoista teille ja erkille sähköpostista!

Samalla jos tuon O-renkaan tarkistaisi, niin pitäisi käsissä oleva pumppu ja venttiililohko tarkistaa ja varmasti nekin vaatisivat kunnostusta. Lisäksi sylinteri olisi esillä, jos rotanloukkua alkaa kunnostamaan. Kun nostolaite nyt selkeästi jo säädöllä virkosi, niin taidan hetken aikaa seurailla sen toimintaa ennen kuin alan enempää purkamaan. Joku vuoto siellä selkeästi on, kun varret laskevat ehjää nostolaitetta nopeammin, mutta testikäytössä tuo ei enää häirinnyt yhtään. Toki voi olla, että kun laittaa enemmän painoa nostovarsiin, niin tulee taas ongelmia.

Onko kukaan kunnostuttanut pumppua tai venttiileitä, että osaisi hintaluokkaa kertoa? Oletuksella että osat on kunnostettavissa.

On niitä Ylistarossa laitettu jos on ollut kunnostuskelpoinen pumppu. Jos pesä on pahoin kulunut niin sitä ei pysty elvyttämää. Satalappusella ei nykyään saa paljon huoltopalvelua, mutta joka tapauksessa korjaus ei maksa kuin murto-osan uudesta pumpusta riippuen tietenkin paljonko tarvii uusia osia.

Tuo vuotava 0-rengas on hyvin todennäköinen syy vuotoon, kertoi mies joka on Englannissa työkseen huoltanut ja korjannut DB:tä vuosikymmenet. Sanoi ettei naarmuuntunut sylinteri tavallisesti vuoda juurikaan, mutta männänrenkaat kannattaa vaihtaa jos ne näyttää kuluneilta.

Onko se pumpun kunnostus samanlainen operaatio kuin Nuffieldin pumpun kanssa, että koneistetaan siltä osin kuin pystytään naarmuuntuneet pinnat tasaisiksi, vai saako näihin jotain irto-osiakin varaosina?

Belarukseen kun uusin pumpun, niin taisi maksaa vähän laadukkaampi pumppu 80e. Ihmeen paljon hintaeroa näiden osissa, kun saman verran varmaankin maksaa sen pumpun valmistaminen.

En tunne yksityiskohtia, mutta implematicit ovat maailmanlaajuisesti jo sen verran vanhoja (56 - 62vuotta)että varaosien toimittajien
kiinnostus on hiipumaan päin. Joka tekee vielä osia ei ole kadehdittu vaikka saisi hyvä hinnan per pumppu. Belkkuja on valmistettu valtavat määrät ja niitä möyrii isoilla alueilla edelleen tosi paljon, joten varaosapolitiikka on toisenlainen kuin näillä ns. kuolleilla merkeillä.

erkki kirjoitti:En tunne yksityiskohtia, mutta implematicit ovat maailmanlaajuisesti jo sen verran vanhoja (56 - 62vuotta)että varaosien toimittajien
kiinnostus on hiipumaan päin. Joka tekee vielä osia ei ole kadehdittu vaikka saisi hyvä hinnan per pumppu. Belkkuja on valmistettu valtavat määrät ja niitä möyrii isoilla alueilla edelleen tosi paljon, joten varaosapolitiikka on toisenlainen kuin näillä ns. kuolleilla merkeillä.

Ja melko pienillä "marginaalimerkeillä " joilla mallistot on uusiutuneet 3-10 välein, kun Belkkua on samalla kaavalla teknikaltaan tehty 50+ vuotta ja satoja tuhansia kpl määräisesti, tolleen vähän karrikoiden.

Tähän voisi todeta, että mitäpä sitä hyvää muuttamaan

Onko jusape tutustunut 950:n pumpun kunnostusprosessiin?

Onko se mainitsemanne O-rengas tuo, joka paljastuu pumpun alta, tuosta paineputken tapista?

https://youtu.be/2piazrR4occ?t=16

On

En ole kunnostushommiin perehtynyt. Mut teoriassa se ei ole älyttömän paha homma, periaatteessa, riippuen toki vaurioiden laajuudesta.

Ei näy mitään erikoista tuolla pumpulla. O-rengas on ehjä ja pumpun venttiilit näyttävät ihan asiallisilta. Hieman turhan väljältä tuo O-rengas tuntuu, mutta ei niin väljältä, että sillä olisi mitään merkitystä. Katson jos löytyy hyllystä uusi O-rengas.

Ehkä tämä turha availu ei ole kuitenkaan turhaa, kun selkeyttää ymmärtämään nostolaitteen toimintaa tai toimimattomuutta. Pumpussa on vielä se kolmas venttiili, niin koitan tutkia sitä seuraavaksi.

Jatkan vielä.

Kiinnitin huomiota siihen, että tuolla oikean ronkan sisällä olevan banjo-liittimen vieressä tasakannalla olevasta tulpasta on tullut öljyä. Tuo liittyy ilmeisesti TCU:un toimintaan. Vaijeri on ollut löysällä, niin tuolta ei kai pitäisi liiemmin mitään valutella? Kun ajoin traktorin talliin, niin nostin nostovarret ylös. Muuten traktori on seisonut taas jokusen kuukauden.

Saisikohan tuon banjopultin reikään tehtyä kierteen, niin tukkisi sen reiän katkaistulla pultilla. Juotosvehkeitä ei oikein ole.

Siinä vetovastussäätö/ TCU venttiilissä pitäisi olla seegerirenkaalla lukittuna tulppa venttiilin porauksen suulla. Mutta jos tulppaat banjopultin niin siihen venttiilin loppuu öljyntulo kokonaan. Banjopultissahan tulee öljy keskikanavaan sivuilla olevien reikien kautta, joten sen saa tulpattua niinkin, että painaa niiden sivuporausten läpi jämptin tapin.

erkki kirjoitti:Siinä vetovastussäätö/ TCU venttiilissä pitäisi olla seegerirenkaalla lukittuna tulppa venttiilin porauksen suulla. Mutta jos tulppaat banjopultin niin siihen venttiilin loppuu öljyntulo kokonaan. Banjopultissahan tulee öljy keskikanavaan sivuilla olevien reikien kautta, joten sen saa tulpattua niinkin, että painaa niiden sivuporausten läpi jämptin tapin.  

Tarkoitatko venttiilillä nyt tuota tasakannalla olevaa juttua? Puuttuuko tuosta kolosta siis tulppa?

Tuntuu siltä että kysyjä ja neuvoja eivät oikein ymmärrä toisiaan ja syy näyttää olevan kysyjän ontuva osien nimitys. Klikkaa auki kohta Hydraulic System seuraavassa lnkissä ja tutustu sivuihin 37, 38, 40, 41, 42, 44 ja 46. Mainituilla sivuilla on piirroskuvia Implematic nostolaitteen osista  https://www.mycnhistore.com/eu/en/caseih/tractors/agricultural/euaa01agr330davidbrown/david-brown-implematic-livedrive-tractor-sn-9503a400001-on/cn/83D76496-EFBE-E111-9FCE-005056875BD6

Pumppu on nyt paikoillaan ja koppa päällä. Jatkoin tutkimuksia. Tein tapin banjoliittimeen. Juuri sopi rouvan kangaspuista jokin osa siihen. -Toivottavasti ei huomaa  

Sylinteri on todella naarmuinen. Silottelin röpöjä hiomalla, mutta eihän tuosta hyvää saa millään. Taidan laittaa rojut kasaan ja ajaa tämän suohon.

Nuo näkyvillä olevat nostosylinterin naarmut ovat pääosin "ylivuoto"reikien ulkopuolella, joten siltä osin ne eivät vaikuta mihinkään. Sisempänä näkyy maksiminoston kohdalla kulumisjälkiä, jotka kyllä jonkin verran aiheuttavat nostolaitteen vajoamista, eivät juurikaan vaikuta nostovoimaan ainakaan jos antaa kierroksia samalla. Männässä lienee metalliset tiivisterenkaat. Uusien saatavuus on kysymysmerkki, tietääkö joku? Semmoisia muunnelmia on tehty, että mäntään on sorvattu sopiva ura o-rengatiivistykselle. Omaan 30D:hen tehtiin sellainen päivitys ja pito parani huomattavasti. Sylinteri on omassani huomattavan paljon pahemmilla naaarmuilla kuin sinulla kuvista päätellen.