Hydrauliikan turvallisuus vanhoissa koneissa

Arvelin aloitella keskustelua tästä hyvinkin tärkestä aiheesta, monessa harraste/kakkoskoneessakin on tänä päivänä ulkopuolista jälkiasenteista hydrauliikkaa. Monesti turvallisuuskysymykset ym. on jääneet vähälle huomiolle. Koneviestissä on joskus ollut juttua hydrauliikan vaaratekijöistä. Tässä viestissä esitetyt mielipiteet ovat vain mielipiteitä eikä ohjeita.

Minun mielestä koneen kuljettajan/käyttäjän lähellä olevat hydrauliletkut on tärkeää suojata asianmukaisella suojasukalla.(Estää painesuihkun letkun pettäessä.) Hydraulilohkot, letkut ym. mieluummin mahdollisen hytin ulkopuolelle, jos tämä ei ole mahdollista tai toteutus on jo tehty, ite laittasin paksun metallisuojuksen lohkolle. Esim. nostolaitekoteloon tulevat teräsputkien banjoliitokset ym. omasta koneesta myös suojaisin metallilevystä tehdyllä suojuksella, jos kulkevat ohjaamossa. Nykyään taitaa olla säädös, että puolen metrin päässä koneen käyttäjästä olevat letkut ym. on suojattava suojasukalla. Sukka kait  laitetaan virallisesti puristusholkin päälle klemmarilla. Tässä herää kysymys, miten on metsäperävaunun venttiilipöydän ja letkuston laita?

Jos asennetaan painelinjaan jälkiasenteisia käsihallintaventtiileitä ym. pitää varmistua tuleeko tehdä sarjaankytkentää vai kestääkö venttiili paineen paluupuolella.
Metallisen hydrauliputken käytöstä ei ole kokemusta, mutta olen puuautomiehiltä ym. kuullut että osaa pettää nekin.

70-luvun lopulla taisi konevalmistajat ruveta panostamaan hydrauliikan- ja muuhun turvallisuuteen enempi. Teknisen työn opettaja kouluaikaan varoitteli ja kertoi esimerkkitapauksen: Mies työskenteli vanhalla metsäkoneella päivän, eikä huomannut pientä hytissä kulkevaan hydrauliletkuun tullutta reikää. Illalla kotona alkoi jalkaa pakotella ja mies hakeutui päivystykseen: huomasivat painesuihkun menneen ihon läpi ja ainut keino ehkäistä vahingon leviäminen oli jalan amputaatio. Toki radikaali esimerkki mutta pääsääntö kait on että öljy ei poistu lihaksesta.

Kertokaa miten ootte hydrauliikkaa suojanneet ja niin voidaan täällä jakaa vinkkejä aiheesta.

Tietääkseni minkäänlaista hydrauliikkaa ei saa olla kopissa suojaamattomana. Esiohjausletkuja saattaa jossain olla vähän näkyvissä. 
Esiohjauspaine on kuitenkin niin pieni, että jos vuoto tulee pruuttaus on kuin pissapojan pruuttaus ehkä sitäkin heikompi.

Jälkiasennus virityksiä näkee kyllä moneen lähtöön, mut ne lienee käyttäjän omalla vastuulla. 

Hytraaliletkut kestää kyllä hyvällä tuurilla pitkään, kun esim yli 14000 tuntia ajetussa Vammas Magnumissa on vielä alkuperäisiä letkuja. 
Kaivupuomin letkut joku vuosi sitten laitoin uusiksi, kun oli jo niin rispaantuneita. 

Rautaputki yleensä kestää paremmin kun letku, mut joutuu niitäkin joskus hitsooman

Hitsaamalla korjattu hydrauliikan rautaputken halkeama kestää kaivinkoneessakin reilusti yli 600 tuntia. Kokeiltu on, mutta sitä en tiedä missä vaiheessa 
petti uudelleen jos petti, kun kyseinen kone meni vaihdossa. 

En tietenkään kehota ketään hitsailemaan mitään hydrauliikan liittyvää. Hitsauksen kestävyys, kun on suuresti riippuvainen hitsauksen suorittajasta

1690 metsä kirjoitti:Tietääkseni minkäänlaista hydrauliikkaa ei saa olla kopissa suojaamattomana.

Totisinta totta, onneks vähänkin uudemmissa traktoreissa esim. vuosmallin -77 1410:ssäin on lohkot ja kaikki hytin lattian alla. Valmet 500:ssa on alunperinkin rautaputkilla tuotu paine-, ja imulinjat nostolaitesysteemiin. Letkuilla tehty nyt eri tavalla, menee mahan alla paineletku ja nousee penkin takaa vasemmalle puolen josta menee nostolaitteeseen. Banjoliitokseen tein peltisuojan ja pitää tilata puolituumaselle letkulle sopivaa suojasukkaa. Nää hommat on hyvä huomioida muissakin koneissa, esim omavalmiste hydraulihalkoja on hyvä esimerkki. Joskus näissä on vaarana myös se, että letkuliitoksesta nippa halkeaa tai letkun pää räjähtää ja tulee naamalle. Tätä varten ainakin työpaikoilla työntekijöitten läheisyydessä olevissa hydraulikoneikoissa pitää olla letkujen päät kiinni vaijerilla koneessa, eivät pääse räpsähtelemään. Ja toki, aina kun muistaa löysätä paineet venttiileistä ym. ja laskea nostolaitteet ennen koneen letkujen kytkentää tai remontteja.

Sukulaisilta kuulin tapauksen kun poika oli kesätöissä kaivinkoneurakoitsijalla,olipa siinä alkanu urakoitsija kiristämään paineenalaista liitosta kun tulikin vuoto ja suihku osui apupoikaa naamaan!
Lääkäri totesi että ainoa mikä pelasti pojan sokeutumiselta oli silmälasit joita käytti ja ihmetteli urakoitsijan työtapoja.
Että noinkin voi käydä vaikka hommia olis tehty kuinka ja paljon ja yleensähän se on juuri se sivusta seuraaja joka kärsii enemmän onnettomuuksissa.
ihan hyvä asia että noista puhutaan ja varoitellaan,meillä ei ole lisälaitteita traktoreissa mutta vahinko voi käydä sen omillakin.