DB 880 Selectamatic jarru remontti (valkonen) vm. 69

Morjens!!

Tuli ongelmia jarruremontissa.
Toinen jarru on muuttunut niin sanotusti märkä jarruksi, kun akselin tiivisteet vuotaneet laatikko öljyä ulos.
En oikeen löytänyt neuvoja miten vaihtaa ne tiivisteet ja mistä löytää uudet.

Osaisko täällä joku neuvoa?

Siellä on holkin sisällä kaksi kappaletta stefoja (https://www.konekorjaamo.fi/traktorit/traktorin-osat/david-brown/880-selectamatic-65-71/jarruakselin-stefa-44-4x81x12-7.html). Holkki lähtee pois ulosvetäjällä. Holkissa on kierteet kahta ulosvetäjän pulttia varten. En muista mikä kierteen koko on.

Nii just...
Luulin et oli vaan roska kasat mut oli siellä kaks reikää. Tais uppoo normi M5 tai 6 sisälle. Sinänsä outoo ku on tuuma härveli muuten...
Onks kovin kiinni yleensä vai joutuuko lämmittää?
Ja ulosvetäjä varmaan on sen tyylinen kun ite meinasin tehä ni et joku tanko reikien päältä ja pulttaa kiinni ja pultit päihin et saa vedettyä ulos? Olisko mitään?

Kyllä brittikoneessa on pääsääntöisesti tuumaiset kierteet. Tässä tapauksessa jos reikä on kierteen päältä mitattuna vajaan 8 mm niin kierre on todennäköisesti 5/16".
Lähinnä pienempi on 1/4".

Takasillan tiivistepesässä on kaksi kierteistettyä reikää, kooltaan 1/4 BSF. Katso oheinen lnkii , sivu 11 https://drive.google.com/drive/folders/0B9-7bn5CX9NDUERrOUJUbVlIXzA

Juuri niinkuin Olle kirjoittaa. Se M6 sinne saattaa jotenkin mennä, mutta ei kyllä tee pitävää liitosta. Tuo varttituuman BSF on ehkä hankalasti löydettävä ruuvi. Jos en ihan muista väärin, niin sopivia kandidaatteja lainata ovat kaihtimen suojaputken kiinnitysruuvit ja kytkinkopan yläluukun ruuvit.

Olen lisännyt linkin aikaisempaan viestiini ja siinä on linkki kirjaan missä on kuva työäkalusta ja sen käytöstä. Katso kirjan ensimmäisen osan loppupaastä sivulla 11. Älkää missään nimessä käyttkö niitä 1/4UNF pultteja puskupultteina, tiivistelaippa on valurautaa ja se lohkeaa.

Jep...
Eli kiitos kaikille vastanneille.
Kyllä ne irti lähti. Toinen lähti just tämän ulosvetäjän kanssa. Lattarauta ja neljä reikää.
Mut toisesta sain jengat niin nätisti sileäksi että pinta oikeen kiiltää.
No, se lähti sitten hakkaamalla, kiilaamalla ja vääntämällä.
Tein sit molempiin  M8 pultin paikat vanhojen viereen, jos joskus tarvii saada vielä auki.
Huomenna saan uudet stefat ni talveks vois saada viel härvelin kansaan.

Hyvä että lähti. Ihan uteliaisuutta vain, millaiset ruuvit sinulla oli niihin vetoreikiin. Jostain syystä ne on tehty niin pieniksi ja vielä säilytetty BSF kierre, että pitää olla varovainen, käyttää juuri oikeita ruuveja eikä vedättää niillä yhtään. Muutenhan traktori on pistetty kasaan ruuveilla joista pienimmät on 8mm luokkaa eli 5/16".

Yritin käyttää mitä traktorista irti lähti. Luultavasti paras sopivuus.
Olihan kerrotu mikä sinne parhaten sopii mut en jaksanu perehtyä paremmin asiaan.
UNF ja BSF pultit on mulle vielä vähän hepreaa.
Saa kertoo mitä tarkottaa mut ei ol pakko.

Niin Taavetit on kasattu erikoisilla jengoilla/pulteilla ei käy milliset sekottaa,sama kannoilla tuumakantoja ovat normi työkalut ei käy joko väljiä tai tiukkoja,väljillä saa kulmat pyöreeksi!

Tessu kirjoitti:Niin Taavetit on kasattu erikoisilla jengoilla/pulteilla ei käy milliset sekottaa,sama kannoilla tuumakantoja ovat normi työkalut ei käy joko väljiä tai tiukkoja,väljillä saa kulmat pyöreeksi!

Näinhän se on. Tuumasia ei mun mielestä olis tarvinnu keksii ollenkaan.

Ei ne tuumaiset kierteet ole niin erikoisia. Suomessakin oli koneenrakennuksessa ensin käytössä Englantilaisia kierteitä (Whitworth). Suomi siirtyi 1900 luvun alkupuolella millisiin kierteisiin Ranskan ja Saksan vanavedessä ja siirtymistä tuumista millisiin vastustettiin meillä yleisesti. Millisiä kierteitä otettiin siis meillä (ja Euroopass) käyttöön vasta tuumaisten käyttöönoton jälkeen. Millisiin siirtyminen oli osittain poliittinen päätös, Ranska halusi kaikin tavoin erottautua Englannista. Siirtyminen tuumiisita millisiin tai päinvastoin ei ole ainosataan kiinni kierteistä. Suurempi remontti tulee koko rakennettavan koneen mitoituksesta, valumuotista alkaen, ja siitä johtuva valmistuksessa käytettävien koneiden uusimistarve. Amerikka jäi käyttämään tuumaisia pultteja kun Europpa siirtyi millisiin. UNF tarkoittaa United Nations Fine (Yhdistyneiden kansakuntien hienokierteet) BSF tarkoittaa British Standard Fine (Englannin standardin hienokierteet).

Kierrejärjestelmät ovat kehityksen tuotteita niinkuin monet muutkin historiasta tulleet jutut. Niinkuin Olle kirjoittaa tuumaiset kierteet ovat vanhempaa perua kuin metriset. Muutenkin tuumamittoja käyttävät USA ja Britannia kehittivät omat systeeminsä suunnilleen samoihin aikoihin eli 1800-luvun puolivälin tienoilla. Metrinen kierrejärjestelmä sitten julkistettiin 50 vuotta myöhemmin Ranaskan, Saksan, Sveitsin ja jostain syystä myös Italian yhteistyön tuloksena, joka sinällään on ihme kun katsoo osallistujia.

Toisen maailmansodan jälkeen voittajavaltiot, pääasiassa USA ja Britannia päättivät yhteisestä kierrejärjestelmästä, joka sai nimen UTS. Olivat sodassa saaneet käytännön kokemusta ongelmista mitä seuraa, kun yhteisissä sotakoneissa on erilaista yhteensopimatonta ruuvitavaraa.

Tästä aiheesta on kerholehdessä, Traktoriposti 1/2019 kahdeksan sivua juttua ja lisää 1/2020 lehdessä kolmen sivun verran, jossa on myös käyty läpi Taaveteissa käytettyjä kiinnitystarpeita ja miten niiden kehitys on kehittynyt siinä tarkkuudessa kuin sitä oli järkevää käsitellä työmäärään ja jutun pituuteen nähden. Kummankin jutun kirjoittajan tunnen varsin hyvin.

Vielä 1964 painoksessa Hjalmar Strömmin Teknillisiä taulukoita-kirjasessa UNC/UNF kierteet otsikoidaan "uusi tuumakierre"

Se, että brittiläisissä koneissa on tuumaisia kierteitä, ei ole yllättävää, mutta aikoja päiviä sitten kun tein anoppilan Valmet 602:een etupainotelineen ja pyysin tehtaalta keulapalan pulttisarjasta tiedot niin kiinnitysruuveiksi siihen passasi 5/8" UNC. Kyseessä on kuitenkin suomalainen traktori 1980 -luvulta.

Ja ruåttalaisissa Volvo merkkisissä henkilöautoissa oli moottorien kierteet pitkään tuumaista vaikka muu auto läpeensä M-ruuveilla kasattu. Veikkaisin, että tälläkin on jotain tekemistä varaosien hallinnan ja tuotantokoneiden ja -laitteiden kanssa. Niin ja tietysti myös testauksen ja kaikenlaisen muun moottorinvalmistuksen tekniikan kanssa.

Japanilaiset muuten säästää metallia. M8 ruuvin avainväli on 12mm

Joo, japsit säästää metallia tekemällä 8mm pulttien 12mm kannan. Ja vastaavasti laadukkaasta japanilaisesta 1/4 tuuman hylsysarjasta puuttu 12mm hylsy. 
Varmaanki metalinsäästö sylistä sekin. 

Pensasneuvostolitolasissa työkoneissa on myös harrastettu sitä, että pultinkanta on 1mm vakiokokoa pienempi ja mutteri vakiokokoa. 
Tämä vissiin syystä, että laaja maan ankarissa oloissa pärjää mahdollisimman pitkälle yhdellä kiintoavain sarjalla. 

Tämä nyt taas meni asiasta sivuun

Kiina säästää vielä enemmän,jos omaa jonkin sen maan tuotteen niin aika pehmosia on ruuvit/mutterit ja avainvälit voi olla ihan mitä vaan,6m pultissa 7-10mm avain ja 8mm pultissa 11-14mm avain,siellä lie semmonen standardi että kuka vaan keksii minkäkin...
Monet laitteet purkaneena heitän ne pehmopultit pois ja laitan oikeat että kestää edes kiristää,samaa kauraa on ns.markettipultit joita myydään millo missäkin,kerran sellasia jostain sain niin eihän ne kestäny kiristellä vaan jengat katos jos edes monessa niitä paljoa olikaan!
Entisajan Japseissa oli vaan niin että eipä aina mahdukkaan se 13mm kantanen mutteri joka paikkaan,esim, kaasuttimet kiinni niin ahtaasti että ei mahdu oikeen millään kääntelee ja jos olis13 niin ei onnistu ollenkaan,kokemusta on.