Raideleveyden muutos 4wd

Voiko nelivedon etupään vanteita kääntää toisinpäin, toisin sanoen tarkoitus ei ole muuttaa vanteen keskiötä toisin päin vaan pelkän vanteen paikkaa.
Ohjekirjahan antaa mahdollisuuden pieniin muutoksiin, mutta on tarkoitettu takapyöriin, päteekö sama nelivedon etupyöriin.
Tarkoitus olisi muuttaa hiukan ulkonäköä ja saada noita etuvanteen keskiöiden "patit" hiukan paremmin silmään istuvaksi.

Toki etupäätäkin saa muuttaa.Ulkonäkökin paranee.

Joo,itsekin aikoinaan käännin vanteet toisinpäin DB nelivetoakselista ,niin sai ne pollipäät vähän piiloon,sitten myöhemmin ostin siihen uudet leveät renkaat kaulusvanteineen,vähän samaan tyyllin kun tuolla galleriassa on se Ulvilan neliveto,jossa sama akseli kun sinun 996 taavetissa.

Kyntöhommissa pitää vaan suhteessa takapää pitää mukana muutoksissa

Niitä levyjä siihen DB akseliin oli hajottamoilla hurumycket,ihmettelin,että mistä,kuulemma pikkuverkun vanteet,ja oliko dextassaki samat.,minula repeili niitä jonkunverran kovissa hommissa..

Tosin täytyy varmaan vaihtaa renkaat päikseen, jotta pyörimissuunta pysyy samana, kun noissa omissa vanteissa taitaa olla jo max leveydessä.
Venttiilithän siinä menee sisäpuolelle, mutta haitanneeko mitään.

Kesällä käänsin eturenkaiden pyörimissuunnan 1594 väärinpäin, kuluivat niin epätasaisesti ja ravisti kovalla alustalla mateluvauhtia ajettaessa. Ei tuossa mitään kummempaa, saahan niitä vanteita ja renkaita käännellä miten tykkää ja tarvitsee. Olikohan se 6 eri raideleveyttä noilla vanteilla.

olen aina lähteny vanne muutoksis siitä jotta sisä reuna pitää pysyä alakuperääses kohoras tuli tehtyä ennen leveetä vantehia jenkki autoohinki näis raktorin vantehis voi sallia millinki heiton nämä mun vanne muutokset ei pitääsi väännättää kauhiasti olokatappeja

Minä puolestaan olen sitä mieltä että autoissa ET jos pysyy samana mitä on ollut, eli vanteen keskikohta on samassa kohtaa ennen ja jälkeen muutosten, ajo-ominaisuudet huononee vähinten, levennettäyssä renkaita.

Traktorissa ei mielestäni ole juuri virkaa käytännössä, teoriassa paras olisi mitä lähempänä vanteen keskohta on olkatappia, mutta kun se ei ole uutenakaan lähelläkään, niin jos ratti vain kääntyy, antaa mennä vaan, pikku siirroilla ei ole niin merkitystä. Uusissa koneissa (esim. new holland TM, case IH MXM) käytetään samaa carraroa mitä 80-luvulla fiatissa, hyväksi havaittu akseli, on nykyään vähän isommilla renkailla tehdasasennuksena mitä 80-luvulla, ja raideväliäkin on reilusti. Ihan uusimmissa on lisätty jarrulevy navan sisään case erimallinen malja kuin TM, kuitenkin samat laakerit ja stefat käy, vähän vanhemmissa on jo ohjauksen asennon potikka lisätty oikean yläolkatapin alle, muuten samat kilkkeet löytyy sisältä ja päältä.

Tähän perustan väitteen että kunhan ratti kääntyy, antaa mennä vain.

Tuohon DB etuakseliin palatakseni,meillä meni aikanaan kääntökotelon maljat sellaisesta poikki,se ei ole älyttömän paksu se holkki siinä,mihin planeetta on laakeroitu,varaosina tulleet kääntökotelot ei särkyny sitten enää millään,ilmeisesti oli karkaistu vielä älähäkämmäksi.

Betoniperustuksen purkuhommissa se rikkoontu,saatiin homma tehtyä,niin seuraavana päivänä lautanippua nostaissa meni erispoikki,molemmat maljat oli sitten uudet.

Sen alkuperäisen kotelon pystyy korjaamaan hitsaamalla,on se senverran kunnollista valua sekin,muutamat korjasi niitä noinki,ja kestivät.

Jos on erityisen raskasta käyttöä,niin älyttömästi ei kannata levittää mielestäni raideväliä niistä,mutta tuo Ulvilan homman verran kyllä kestää.

Itsellä oli niin leveät vanteet siinä että planeetta oli suunilleen peitossa ja tuon Ulvilan systeemin mukaan sisäreuna samassa kohti,taavetissa sitä ei voi juuri viedä sisään,tahtoo alkaa ottamaan runkoon muuten.

Kuormaaja oli se isompi MP-LIFT,taisi olla 17 tyyppinumero siihen aikaan.

Kyllähän autojen ET-lukema on eri juttu mielestäni verrattuna traktoriin, kyllähän auton vanteen offsetiä voi muuttaa muutaman millin vaikuttamatta suuremmin auton ominaisuuksiin.
Uskoisin että kun vaihdan vanteiden paikkaa traktorissa, keskiö tulee pysymään entisellään, ainoastaan vanne käännetään toisin päin ja toiselle puolelle renkaan pyörimissuunnan säilyttämiseksi, kyllä ohjaus toimii vielä normaalisti, ei kait tuo tehostettu ohjaus niin ronkeli ole.
Jos tuosta tullee ongelmaa, ei ole suurikaan homma palauttaa vanne alkuperäiselle paikalla, kaikkea kokeillaan

Minulla oli kaverin kanssa ennen neliveto yhdistelmäkaivuri, "lusikkhaarukka". Siinä oli kiinteät keskiölevyt ja siinä käännettiin etupyörät toisin päin ojanpäällä pysymisen parantamiseksi, eli levitettiin etupään raideväliä tuntuvasti. Eikä se levitys ainakaan siinä vaikuttanut käyttäytymiseen mitenkään ja kulki se tiellä mielestäni yhtä lujaa kuin mun taavetit. Case 845 käytän keväisin levikkeitä edessäkin, kun siinä on kuormaaja ja pidän kauhaa kiinni äestyksllä mihin keräisen kiviä pellolta äestyksen yhteydessä. Siinä muuttuu ohjeus hieman raskaammaksi koska levikkeet ovat hyvin saman korkeiset kuin varsinaisetkin renkaat. Etupyörissä on painetta noin 2,0 kp ja levikkeissä 0,8 kp se vähän auttaa tilannetta.

tarkoitin sillä millillä sitä kun leikattuja vanteen siivuja hitsaa toisiinsa. ja vielä jos vannetta vain siirtää ulospäin,niin käyhän se laakerinkin päälle. minun projekti 1390 on tullut kallis naparemontti,ed. omistajalla, kun vanteet oli siirretty mahdollisimman ulos, vissiin koska pyörät oli ottanut etukuormaajaan metsätöissä.

Nämä asiat tahtoo olla henkilökohtasia ja niistä on monella omia kokemuksia, mutta pitää muistaa että jollain muulla voi olla samasta asiasta ihan erilaiset tiedot mitä itellä, perustuen ihan eri argumentteihin ja tapahtumiin.

Monetkaan asiat ei ole niin mustavalkosia, miltä tuntuisi. Jos samassa talossa on monta samanlaista konetta samoissa töissä, yksi särkyy vaikka etuakselista, muut ei, ei sen yhden perustella romuksi nimetä koko kaartia. Jos talossa taas on yksi kone, se särkyy jossain tietyssä kohtaa, siitä tehdään heti totuus, ettei kestä sitä ja sitä. Tämähän se käytäntö on normaalisti.

Alla pari kuvaa, lainattu konedata.net sivulta. Sama napahan se siellä pollottaa, on vaan hiukka eri ET ja rengaskoko muutenkin, tätä tarkoitin.

Jos tuohon fiiuun laittaisi samat renkaat kuin casessa, voisi jollain tulla mieleen että konkohan tuo kestävä juttu, kohta taitaa porsia. Siihen hentaarikokoinen etukuormain päälle. Tuossa kylällä noilla alemman kuvan koneilla esim. hiekoittavat, kuution hiekoituskauha keulassa ajellaan, täynnä hiekkaa, hiekat painaa 1600kg, hiekoituskauha, jotain lähelle tonnia mennään. Yhteensä siis reilusti yli 2000kg.

http://www.konedata.net/Traktorit/Kuvat/90FiatagriWinner.jpg

http://www.konedata.net/Traktorit/Kuvat/02CaseIHMXM.jpg


Edit: ja olen pahoillani Casen miesten puolesta, että pitää tätä totuutta tuoda esille, oikein kuvien kans...
Edit2: kuvat linkeissä nyt, tuli jotain häveriä

Ei kannata menettää mielenrauhaa tällaisten keskustelujen takia kenelläkään,asioissa on aina monia eri puolia, ja yleensä keskustelu on rakentavaa,kun miettii ja tuumii asioita rauhassa ja on olemassa fysiikan lakeja,siltä kannaltaki kannattaa asiaa miettiä,miten se vaikuttaa,toisakseen uudempien koneiden etuakseleiden laakereiden kestävyyski voi olla vähän niin ja näin,jos ajatellaan käyttötuntimääriä,missä noihinki koneisiin jo remontteja tehdään,mitä todennäköisesti tarkoitit,minun mielestäni ainakaan ne ei ole kovin huimia tuntimääriä välttämättä.

Toisilla kirjoittajilla voi olla useampien kymmenien vuosien käyttökokemukset useammastaki eri konetyypistä,ja mahtaviakin ajomääriä,toisilla ne voi olla vähän vähäisempiä,silti kaikkien mielipiteet on aina rakentavia,jos ne perustuu johonki.

Itse kääntökotelo voi olla sama fyysisesti päällepäin,silti sen kestävyys voi olla moninkertainen toiseen verrattuna,sellaisiaki muutoksia niissä on, on nimittäin ero teräksellä ja vähemmän teräksellä,aikanaan Fiiatin kanssa painineet sen tietää,kun tuli 110/90 malliin vahvistettu kääntökotelo varaosina,oli pikkuisen kestävämpi kun originaali,vaikka päällepäin samat mitat.

Itse tarkoitin tuossa DB-akselia ,ja sen kestävyyttä sillä kokemuksella,mitä itsellä on.

Carraron AE3 akselista,mikä esim. 1690 koneessa on,en muista vaihdetun yhtään koteloa ja navan laakeria täällä koskaan,niissä oli isoa Vilaa ym. jo uudesta asti,silti kestivät sen,ja ovat yhä kasassa,olkatapin laakerointi ja stefaremontti on suurinta,mitä tiedän,se oli luja akseli.

Esim. Fiatin keulaan tehdään ja tehtiin paljonki mm. kääntökotelotöitä,melko helposti pyörähti rengas irti montussa.

Taas Zetor,mitä ei pidetä traktorina,en ole nähny yhtään crystallia,mistä olis kotelo murtunu.

MF ja IH zf akseleissa oli myös omat juttunsa,jokaisella jotain.

velimhan kirjoitti:
Toisilla kirjoittajilla voi olla useampien kymmenien vuosien käyttökokemukset useammastaki eri konetyypistä,ja mahtaviakin ajomääriä,toisilla ne voi olla vähän vähäisempiä,silti kaikkien mielipiteet on aina rakentavia,jos ne perustuu johonki.

Niin, siitähän tässä nimenomaan on kyse, vaikka ei joka lauseen perässä hörö hymiöitä olekaan osoittamassa että asialla ollaan ja muitakin arvostetaan kuin omia mielipiteitä.

Mulla ei ole vara väittää aina olevani oikeassa, sillä tiedän etten ole. Konehommissa ajatuksia, mielipiteitä, toimintatapoja ja vikadiagnooseja löytyy moneen lähtöön. Siinä sitä on surffailtava, ja vaikia on olla, jos kovin yksiselitteinen haluaa olla.

Sitäpaitsi jokaisen on jostain alettava, yleensä syntymävuodesta eteenpäin, ja se kokemus karttuu mitä karttuu, sitä on vaikea ostaa kaupasta. Silti voi ottaa osaa keskusteluun.

Tein pienen kokeen kääntämällä vanteen toisin päin keskiö levyssä ja yhdenpuolen leveys muuttuu 5cm, eli raideleveys muuttuu yhteensä 10cm.
Vanne keskiön pollipäät menevät näin vanteen reunan kanssa tasan ja on huomattavasti silmään istuvampi, tosin vanteen ja keskiön kiinnityspultit menevät väärin päin, pulttien mutterit tulevat ulospäin näkyviksi, mutta taitaa vain olla kosmeettinen vaikutus.
Jos keskiön laittaisi vanteen kiinnityspisteen ulkoreunaan, raideleveys kasvaisi n.10cm/puoli, aikas paljon mielestäni ja eturenkaat olisivat leveämmällä kuin takapyörät.
Tuolla edellisellä muutoksella eturenkaan ja takarenkaan linja on nyt sama, ainakin silmä määräisesti.