case 1390 Nostolaite ei laske

Terve.

Nostolaitteet pelanneet aiemmin. Lasku on tosin ollut verkkainen mutta niillä on tullut toimeen. Tänään tein lumitöitä ja vedin lingolla lunta pellolle. Kun peretin sieltä pois niin linko hyppäsi jonkin verran ylös. Siis vauhtia oli liikaa ja lingon tekemä töntyrä aiheutti hypyn. Edellisen jälkeen vetovarret eivät suostu laskemaan kuin hieman yläasennosta. Pudotusventtiilikään ei auta. Linko on perässä niin että siellä on painoa. Neuvoja ?

Kaksi veikkausta on itselläni eli ensimmäinen että nostolaitetta käyttävä ikään kuin sirppiä muistuttava vääntörauta on naksahtanu poikkivikaan ja jumittaa nyt sylinteriin ja toinen se jumittava kara nostoventtiilissä,lukkoahan siinä mallissa ei enää ilmeisesti ole joten se ei voi olla päällä.

Jos olis minun kone niin irrottaisin lingon ja löysäisinekana vasemmalta puolen sylinterin päästä sen koppurakotelon pois ja tutkisin onko vääntötangonalapuolella murtuma noita nimittäin on tapahtunu näille.

Nostolaitteen lukko on napsahtanut kiinni. Etsi ohjaamosta vipu, jota vetämällä lukon saa aukeamaan. Ensin painta nostovipua ihan taakse ja sitten vedät nupista.

Tuo kuvailu, että kaikki pelasi siihen saakka kunnes linko hiukan hypähti, on aikas varma merkki siitä, että siellä on lukko ollut "kiinni" asennossa ja kun nostolaite kävi normaalia ylempänä niin lukko pääsi napsahtamaan kiinni.

Terve.

Otin vasemmalta puolen sylinterin kotelon pois. Ei siellä mitään vikaa näyttänyt olevan. Kapsautin mäntää kahtapuolen nylokki levy suojana. Ei näyttänyt mitään tapahtuvan. Kiipesin sitten hyttiin ja käänsin nostovipua laskusuuntaan. Ja vetovarret näytti laskevan. Menin sitten seisomaan vetovarren päälle ja käänsin nostovipua laskusuuntaan niin vetovarret laskivat alas niin kuin pitää. Kun vetovarret olivat ylhäällä oli sylinterin mäntä noin sentin pari ulkona sylinterikotelosta. Lieneekö normaali tilanne.
En löytänyt Erkin mainitsemaa lukitusvipua. case 1390 vm 84.

Nyt sitten jumppaamaan kotelo takaisin. Ja sitten vika taas uudemman kerran päällä.... saas nährä on herra Myrphy paikalla vai ei.

Terve.

Olihan siellä vikaa. Se männän varren päähän vastaava vääntövarsi on poikki. Näyttää olevan jotain valua. Kannattaako sitä korjata hitsaamalla?

Se on sitten 94-sarjalaista jätetty lukko pois varustevalikoimasta.

Vipu on valettua terästä, joten sitä pystyy kyllä hitsaamaan.

Oikeaoppisesti se tehdään niin, että halkeama viistetään ja osat heftataan paikoilleen. Esilmmitystä varmuuden vuoksi kaasutöhöllä semmoiset pari sataa ja sitten hitsataan railo huolellisesti umpeen. Annetaan jäähtyä hissukseen ja viimeisenä vaiheena hitsien kuvut hiotaan pois niin tarkkaan, ettei paljaalla silmällä erota missä perusaine päättyy ja hitsi alkaa.

Tuolla tavalla vivusta tulee toimiva peli, mutta ei yhtä kantava kuin alkuperäinen. Se kestää nostaa täydet kuormat, mutta kun raskaita nostoja tulee paljon, sanotaan luokkaa 10 000 ja sillee, niin hitsattuun alkaa tulla väymissäröjä.

Siellä ei ole mahdottomasti tilaa vahvikkeille, mutta  jos on aikaa sommitella vipuun lisää rautaa, niin vahvempi siitä sitten tulee.

Otan nyt tämän kuvan esille. Muutaman kerran kuullut, että vääntiö pettää taavetista.. Erikoista ?

Terve.

Mitenkä saa sen traktorin toiselle puolen menevän akselin pois paikoiltaan. Pitääkö oikealla puolella oleva kotelo irrottaa kokonaan? Akselin oikean puoleisessa päässä näkyy olevan laippa joka on parilla pultilla kiinni akselissa. Sen kyllä joutuu irrottamaan mutta mitä muuta?

Juuri näin se asia menee ja ei kestä hitsaamalla,vaihda suosiolla koko poikittaisaksila kyllä se jostain romulasta ehkä löytyy,uuttakin sirppiäsai vuosi sitten jonninverran alle tonnin,vaatii koko nostolaitteen purkamisen nosto venttiiliä myöten,jos kumminki vaihdat pelkän uuden sirpin niin merkkaa asento ja se on tosi tiukassa.lukkoa ei ole enää -90 sarjassakaan

Ulosoton päällä olevan työntövarren korvakkeen kun otat pois niin helpottaa ,olikohan se 6:lla pultilla kiinni.Ja sieltä oikeasta päästä juuri ne asennonsäätöhärpäkkeet jotka mainitsit.
1210:n nostoakseli taitais löytyä nurkista.

Tuossa kuvassa näkyy, miten vipuun on kasvanut kolmanneksen syvyyteen asti väsymissärö ja sen kärjestä on sitten tuon lingon nytkähdyksen seurauksena lähtenyt liikkeelle loppumurtuma.

Onko tuollainen vika miten yleinen DB;ssä, omassa taloudessa ollut 10 taavettia eikä vastaan ole tullut vaikka ajettu paljonkin mm. takakuormaimen kanssa. ?

Käyttövirhe vai valmistusvirhe. ?

Taitaa juu jonkin verran purkauttaa että saa mutkaraudan vaihdettua.Siitä akselin oikean pään laipasta asento merkattava se säätää nostolaitteen korkeusasemaa. Pudotusventtiili pois yläkautta.Venttiilin koihdalla valussa oikealla sivulla vaihteistonvoitelupukiston kiinnitypultti löysättävä  ja otettava putkitalteen ettei tipu akselin sisään. Oikealla akselin etupuolella nostolaitevivuston luukku auki (kuusiokolopultti vähän piilossa) ja sieltä kierretangosta mutteri pois ja aukasussa kierrokset muistiin että tulee samalle hollille. Luukusta myös paineputken kiinnityspultit auki.
Tälläisiä tuli mieleen ulkomuistista, vuosia jo siitä kun homman olen tehnyt.

EDIT: Kovaa ajoahan se vaatii että raudan poikki saa. Pikkasen hepponen Suomen olosuhteisiin. Kourakuormaimen nostolaitesovituksella helppo särkeä kaikki akselissa olevat valuosat

Metsaman kirjoitti:Onko tuollainen vika miten yleinen DB;ssä, omassa taloudessa ollut 10 taavettia eikä vastaan ole tullut vaikka ajettu paljonkin mm. takakuormaimen kanssa. ?

Käyttövirhe vai valmistusvirhe. ?

Samat on minullakin kokemukset 50-luvulta lähtien.Ei ole moista vikaa sattunut kohdalle.
On ollut perässä niinkin isoja vehkeitä mitä nostolaite jaksaa nostaa.Varsinkin 996 oli kovissa töissä kokoonsa nähden.
Vaatii varmaan huonoa tuuriakin kuten Hentellä että noin käy.

otsoni kirjoitti:Taitaa juu jonkin verran purkauttaa että saa mutkaraudan vaihdettua.Siitä akselin oikean pään laipasta asento merkattava se säätää nostolaitteen korkeusasemaa. Pudotusventtiili pois yläkautta.Venttiilin koihdalla valussa oikealla sivulla vaihteistonvoitelupukiston kiinnitypultti löysättävä  ja otettava putkitalteen ettei tipu akselin sisään. Oikealla akselin etupuolella nostolaitevivuston luukku auki (kuusiokolopultti vähän piilossa) ja sieltä kierretangosta mutteri pois ja aukasussa kierrokset muistiin että tulee samalle hollille. Luukusta myös paineputken kiinnityspultit auki.
Tälläisiä tuli mieleen ulkomuistista, vuosia jo siitä kun homman olen tehnyt.

EDIT: Kovaa ajoahan se vaatii että raudan poikki saa. Pikkasen hepponen Suomen olosuhteisiin. Kourakuormaimen nostolaitesovituksella helppo särkeä kaikki akselissa olevat valuosat

Eiköhän riitä että ottaa nostoakselin oikeasta päästä sen asennonsäätölevyn irti, kaksi mutteria.

Jos traktori on huollettu ja voideltu tehtaan huolto-ohjelman mukaisesti niin nostolaitteen akseli ei poistu tilastaan ilman väkipakkoa sillä oikeanpuoleinen laakeri ei ole niin väljä että akseli pääsee laakeripukkien yli,toki lekalla ja rautakangella sen varmaan pois saa mutta korjaamokirjoissa on selkeä ohje kyseisen osan irroittamiselle.

Tämä nostolaitetyyppi kestää pienemmissä takavetomalleissa mutta nelivetoiset 1390 mallit alttiita ko vian esiintymiselle ja tyypillisin rikkoja on juuri kyseinen hypähdys esim. ojan yli kun perässä on linko,lastattu juontokoura,järeämpi perälevy,nostolaitekäärijä tai rehuleikkuri.

Tuo vipu katkeaa väsymällä, ei kertaluonteisella isolla kuormalla, ennenkuin halkeama on kasvanut riittävän suureksi.

Noin lyhyesti selostettuna prosessi menee niin, että kun nostolaitetta käytetään, niin tuohon vipuun tulee jännitysykli joka nostolla. Jos taakat on isoja niin jännityssykli on iso.  Sykli on siis se kierros, että jännitys käy huipussaan ja laskeutuu taas nollaan. Jos ja kun vivussa on sisäkurvin puolella sopivasti pinnankarheutta, sinne ydintyy kasvukelpoinen särö, joka kasvaa syvyyttä oikein hitaasti kun nostokertoja tulee lisää. Kasvava särö voi olla tuossa vivussa useita vuosia, kunnes se on kasvanut niin suureksi, että ehyt loppukannas katkeaa kertarysäyksellä.  Siihen, syntyykö tuonne halkeama vai ei, vaikuttaa vivun pinnankarheus, nostosyklien raskaus ja nostosyklien lukumäärä. Pelkästään pinnankarheudella on iso merkitys siihen, miten paljon ja miten suuria jännityssyklejä osa kestää. Tuon vivun kestävyydessä on siis suuri tilastollinen vaihtelu. Tässä on myös selitys sille, miksi vipu voi katketa vasta kolmenkymmenen käyttövuoden jälkeen vaikka käyttö olisi ollut täysin samanlaista koko ajan. Todennäköisesti tuo vipu on tehtaalla mitoitettu niin, että odotettavissa olevat jännitysvaihtelut jäävät väsymisrajan alapuolelle, mutta satunnainen karhea pinta tai huokonen on tehnyt tepposen.

Kun osutte paikalle kun jostain koneesta katkeaa akseli, niin saatatte nähdä, että akselin murtopinta voi olla jopa puoliksi hapettunut, eli siellä on ollut "vanha vika". Todellisuudessa tuota vanhaa vikaa ei ollut tehtaalta lähtiessä, vaan se on tullut akseliin käytön aikana ja nimenomaan väsymällä.

Hitsatun osan väymiskestävyys ei ole milloinkaan hitsaamattoman perusaineen veroinen, joten tuon vivun korjaaminen hitsaamalla on tilapäinen apu närästykseen.

Siispä katsetta voisi kääntää tehtaan suuntaan jos se olisi enää olemassa...

Eli tuo pieni ero työstöjäljessä tekee sen että kahden samanlaisen vivun kesto voi olla kokonaan eri luokkaa. ?

Kysymyksessä on ajoneuvo joka on suunniteltu maataloustraktoriksi ja kestämään sellaista käyttöä. Valitettavasti monella Suomalaisilla on sellainen ajatusmaailma, että koneen pitää kestää kaiken maailman ylikuormitusta. Esimerkiksi ajaminen ojien yli suurella nopeudella ja raskas taakka nostolaitteessa ei ole maatalouskäyttöä, vaan mitä suuremmassa määrin väärinkäyttöä. Hyvinhän nämä laitteet kestävät jopa Suomalaisen käyttäjän erikoisia "tarpeita".

Onko se sitten fifty-sixty tehtaan ja käyttäjien vika. : )

Kyllähän meitä käyttäjiä on moneksi.... Kun selailee käytettyjä samanikäisiä ja yhtä paljon ajettuja koneita niin toiset näyttää jo ihan loppuunajetuilta kun toisesta yksilöstä ei vielä paljoa käytönjälkiäkään näy..

Pitää lisätä vielä sellainen asia, että nostoliike ei ole suinkaan ainoa jännitysvaihtelua aiheuttava tekijä, vaan jos nostolaitteissa on jatkuvasti kiinni jotain raskasta ja ajetaan paljon kuoppaisella alustalla, niin siitä tulee noita kuormituskertoja nopeasti. Nelivetoisessa traktorissa on painavampi etupää, jolloin se ei niin helposti myötää nousemalla heitossa hiukan irti maasta heitoissa kuin takavetoisen etupää, joten tuo komponentti kuormittuu enemmän. Samaten tuo huippukuorma ei tule sylinterin nostovoimasta, vaan esim. siitä, että on raskasta tavaraa kiinni takapäässä ja ajetaan esim. sarkaojan yli, jolloin shokkiventtiili ei ehdi paineenpäästöllä vaimentaa koko iskua. Normaalikäyttöä nuo vipuset kestää ihan hyvin. Raskaassa käytössä on apusylinteri ihan hyvä keksintö, silloin nuo jännitykset vivussa suunnilleen puoliintuvat.

erkki kirjoitti:Tuossa kuvassa näkyy, miten vipuun on kasvanut kolmanneksen syvyyteen asti väsymissärö ja sen kärjestä on sitten tuon lingon nytkähdyksen seurauksena lähtenyt liikkeelle loppumurtuma.

Tarkennan senverran, että tuo laittamani kuva ei ole aiheen aloittajan koneesta otettu, vaan netin syövereistä talteen ottamani kuva. Kuvan vääntiö oli jossain ulkomailla kuvattu, ei kuitenkaan Suomessa.

outsider kirjoitti:

otsoni kirjoitti:Taitaa juu jonkin verran purkauttaa että saa mutkaraudan vaihdettua.Siitä akselin oikean pään laipasta asento merkattava se säätää nostolaitteen korkeusasemaa. Pudotusventtiili pois yläkautta.Venttiilin koihdalla valussa oikealla sivulla vaihteistonvoitelupukiston kiinnitypultti löysättävä  ja otettava putkitalteen ettei tipu akselin sisään. Oikealla akselin etupuolella nostolaitevivuston luukku auki (kuusiokolopultti vähän piilossa) ja sieltä kierretangosta mutteri pois ja aukasussa kierrokset muistiin että tulee samalle hollille. Luukusta myös paineputken kiinnityspultit auki.
Tälläisiä tuli mieleen ulkomuistista, vuosia jo siitä kun homman olen tehnyt.

EDIT: Kovaa ajoahan se vaatii että raudan poikki saa. Pikkasen hepponen Suomen olosuhteisiin. Kourakuormaimen nostolaitesovituksella helppo särkeä kaikki akselissa olevat valuosat

Eiköhän riitä että ottaa nostoakselin oikeasta päästä sen asennonsäätölevyn irti, kaksi mutteria.    

Valitettavasti ei riitä. Eli juuri noin kun otsooni tuossa ylempänä kirjoitti, ainakin 1394 piti tehdä.

Terve.

Niin se on että ei lähde pelkästään akselin päässä olevan laipan irroituksella. Tosiaan kun tälläistä remppaa tekee niin ilettää mennä vessaan kun siellä on peili ja sieltä se osasyyllinen tiiraa. Niin tai näin, näitä sattuu kun jotain tekee ja tekevälle sattuu. Onneksi aika kultaa muistot...
Puuhastelin muutaman tunnin ja nyt ollaan siinä vaiheessa että kopin oikea kiinnike pois paikoiltaan ja pudotusventtiili on näkösällä. Vaikka olen kesällä koettanut pitää konetta puhtaana niin kyllä sieltä öljytöhkää, savea ja kaikkea törkyä löytyy. Olisi kivempi kaivella jotain kuusiokolomutteria jos paika olisi puhtaat paikat, sellaista tämä harrastus on. Onneksi ei ole leipä kiinni tästä.
Jatketaan huomenna josko se akseli hellittäisi otteensa.
Nyt sitten lenkille Kössin ja Kasperin kanssa.