990 selecta nostolaite täristää

Nostolaitteen pilkkiminen, eli asennonkorjaus voi johtua kuluneesta männän tiivisteestä, vuotavasta pudotusventtiilistä tai kuluneesta ohjausventtiilistä itse venttiilipesässä. Jos nostolaite pitää kun kolmitieventtiili on napsautettuna vasemmalle niin männän tiiviste on kunnossa. Laskiessa ravistus ei liity mihinkään edellä mainittuun tekijään. Joskain syystä siinä pyrkii joko ohjausventtiili tai pito/laskuventtiili värähtelemään laskun aikana. Molemmissa tapauksissa laskeutumisnopeuden säädö pitäisi vaikuttaa laskeutumisnopeuteen ja tärinään koska sylinteristä purkautuva öljy kulkee kaikki tuon laskeutumisnopeussäätö- venttiilin kautta. Kun laskeutumisnopeus on hyvin hitaalle säädetty niin varret pitäisi laskeutua raskaankin työkoneen kanssa matelemalla. Siitä minulla ei ole kokemusta, että jos laskeutumisnopeuden säätöventtiilistä katkeaa jousi niin miten se mahtaa vaikuttaa tuohon.

Venttiilipesän uloskaivaminen vaatii jonkin verran vaivannäköä. Työntövarren korvakkeen tunnistinvaijeri pois, työntövarren korvakkeen koko lohko pois, nostoakselin oikeasta päästä nokkalevy pois (merkkaa asento), nostoakselin vasemman pään kansi pois, nostoakseli pois, oikealta taka-akselin edestä peltiluukku pois ja takaa nostovivun alapään nylock -mutteri pois (laske kierrokset tai merkkaa asento), käsijarrua ja nostovipua kannatteleva lohko pois, lähtö- ja tuloputket irti, lokasuojan ja taka-akseli olakkeen välistä löysätään pulttia, joka painaa paluuputkea venttiilipesän nippaa vasten, sitten vaan nostoakselon oikean pään laakeripukki pois niin venttiili tulee sieltä mukana ulos.

Kokeile kuitenkin ensin varmuuden vuoksi puhdistaa pito/laskuventtiili että se liukuu vapaasti porauksessaan. Samaten voit kokeilla ruuvimensselin päällä painaa ohjausventtiiliä kun lasket työkonetta, että yrittääkö se värähdellä. Ohjausventtiilin yläpää näkyy notoventtiilin tulpan takana pienen luukun alla joka on nostovivun takana. Luukussa törröttää ylös todennäköisesti pudotusventtiili koska se tuli selectoihin vuonna 1968.

Jos laskunopeuden säätö ei ole toiminut ennenkään niin on hieman vaikea kuvitella, että siihen olisi kehittynyt sellainen vika, joka aiheuttaa ravistuksen. Sellaisia tapauksia tunnetaan, että laskunopeuden säätötangon päässä oleva kartio on katkennut ja jäänyt jumiin venttiilin karan puristukseen, mutta silloin laskunopeus pitäisi olla hyvin hidas.

Tietysti jos harrastusta riittää venttiilin irrottamiseen niin tuleepa sekin katsottua sitten oiken perusteellisesti. Antero osaa sen säätää ja laittaa jos osan lähettää Ylistaroon tutkittavaksi.

Nostolaitevivun takapuolella on taka-akselkotelossa pienoinen luukku kahdella ruuvilla kiinni. Luukun kannesta saattaa törröttää ylöspäin pudotusventtiili (todennäköisesti) Kierrä pudotusventtiili pois, avaa luukun ruuvit ja ota luukku pois. Pudotusventtiilin alla pitäisi oleman jousi ja jousen alla on pito-laskuventtiilin kara porauksessaan. Karan saa ongittua ylös sopivan kartiolla puutapilla, joka mahtuu tiukasti karan sisään. Tarkista, että kara liikkuu porauksessaan kevyesti, sen pitää mennä pohjaan sormella painamalla. Kun öljyt on pyyhitty pinnoilta niin kara menee pohjaan lähes omalla painollaan. Jos se tuntuu panevan hanttiin niin karan ulkopinnan voi kiillottaa hyvin hienolla vesihiomapaperilla, jos on vaikka joskus joutunut kova murunen väliin ja tullut nöölejä. Samoin porauksen voi kiillottaa jos on tarvetta.
 
Takaa kasottuna nosto/pitoventtiilin oikealla puolella on nostoventtiilin tulppa. Sitä ei ole tarvetta aukoa jos nosto tuntuu pelittävän. Kun katsot takaviistoon notoventtiilin taakse, näkyy pienessä kierteessä tuplamutterit. Se on ohjausventtiilin yläpää. Kun nostovivun vetää ihan taakse niin mutterit on venttiilin pintaa vasten ja nostolaite nostaa, kun vipu on edessä niin mutterit on noin 2,5 mm irti alustastaan ja silloin nostolaite laskee, puolessa välissä nostolaite pitää. Jos ohjausventtiili takertelee niin se voi tehdä sitä, että kun nostovivun työntää eteen niin kara nousee, mutta kun varret on laskeutuneet halutuun korkeuteen niin kara ei laskeudukaan heti pitoasentoon vaan varret menee liian alas ja kun kara putoaa ihan pohja-asentoon niin nostolaite korjaa tietenkin varsien asennon asetetulle tasolle.
 
Kun kierrät pudotusventtiilin paikalleen mutta jätät luukun irralleen niin voit käynnistää traktorin ja seurata miten tuo ohjausventtiili liikkuu. Sitä voi avittaa alaspäin vaikka ruuvimensselin kärjellä painamalla ja kokeilla, että vaikuttaako se mitään laskeutumisen tärähtelyyn.
Jos laskun saa rauhoittumaan esim tuolla ruuvimensselitempulla niin varsinainen vika on likainen venttiili. Se saattaa lutviutua itsekseenkin kun venttiiliä räpsyttä ees taas, mutta likaa sieltä on vaikea saada pois venttiiliä purkamatta.

Nostomännän tiviste kannattaa vaihtaa. Se ei ole kuin tunnin homma.
Jos täristys loppuu kun ohjausventtiiliä avittaa niin kannattaa kokeilla herkistää ohjausventtiiliä ihan vaan räpsyttelemällä. Ota auki nostoakselin oikean pään luukku. Lähellä luukun alareunaa näkyy valistsimen akselin alapäässä oleva haarukka, jossa on ns. keinuvipu haarukan välissä. Kun valitsin on keskellä, moottori sammuksissa, nostolaite alhaalla ja nostovipu takana, siis nostoasennossa, niin työnnä ruuvimensseli haarukkaan keinuvivun yläpuolelle ja kampea sillä keinuvivun päätä alaspäin niin että keinuvivun vastakkainen pää nostaa ohjausventtiiliä. Siitä pystyy nitkuttelemaan ohjausventtiiliä ylös-alas vaivattomasti. Lutviutumista voi auttaa sekin, että avaat pito-laskuventtiilin tulpan ja etsit läheltä porauksen yläreunaa takaviistoon lähtevän kanavan. Kanavaan voi spruutata irrotusöljyä pillisuuttimella. Se kulkeutuu sieltä omalla painollaan ohjausventtiilin poraukseen ja saattaa avittaa venttiilin herkistämisessä. Takertumiset saattaa olla joskus todella vähästä kiinni, joten venttiilin purkuun ei kannata alkaa ihan suosista.

Vastikään ostin tiivisteet 880:aan Ylistarosta ja vaihdoin ne.

Käännä valitsin TCU:lle, avaa nostoakselin oikean pään peltiluukku ja kiilaa jollakin keinolla nostoakselin päässä olevan nokkalevyn rullaseuraaja niin alas ettei se kosketa nokkalevyä. Avaa vasemmasta päästä nostoakselin laakeripesän pultit, 6 kappaletta. Kaksi niistä on taka-akselikotelon läpi meneviä pitkiä pultteja. Poista kansi ja käännä nostoakselia niin, että saat mäntään painavan koranluun pullautetua pois sylinteristä. Irrota kolmitieventtiili ja työnnä joko paineilmalla tai pitkällä teräspuikolla mäntä ulos kolmitieventtiilin takaa paljastuvan kanavan kautta. Vaihda 0-rengas. Jos vaihdat myös 0-renkaan takana olevan nahkaisen tukirenkaan niin liota sitä ensin öljyssä tovin aikaa, että se pehmenee ja muuttuu joustavaksi.

Omaa 880:aan ei juuri silloin ollut nahkaista tukirengasta myyjän hyllyssä, joten laitoin siihen yleismallin muovisen tukirenkaan. Se oli muuten hyvä, mutta ulkohalkaisijasta piti vuolla aivan ohut lastu pois, että rengas ei ahdista sylinterissä. Kannen paperitiiviste oli huono, joten laitoin kannen kiinni tiivistemassan kanssa ja näyttää se pitävän.

Sitten vaan peli kokoon ja käyttöön. Systeemin voi ilmata ilmausnipoista, mutta sieltä kyllä ilmat häipyy kun nostolaitetta on käyttänyt hetkosen.

Kun katsot tarkkaan taka-akselin päällä olevan pikkuluukun takareunan aluetta niin kotelossa saattaa olla matoruuvilla tulpattu reikä juuri ohjausventtiilin karan yläpuolella. Jos venttiili ei lutviudu niin tilapäisapuna voisi onnistua sellainen kikka, että siihen pikku reikään kiertää hiukan pitemmän ruuvin, joka yltäisi vähän matkaa kotelon sisäpuolelle. Silloin voisi olla mahdollista asentaa ylimääräinen kierrejousi painamaan karaa alaspäin kun jousen sisään saisi ylhäältä tuon ruuvin pään ja alhaalta karan yläpään kierretangon.

Olen kyllä melko varma siitä, että kara alkaa liikkua ihan hyvin kun se saa ensin tarpeeksi liikuntaa.

Kanava venttiilille löytyy avaamalla lasku- ja pitoventtiilin tulppa, siis sen luukun alla oleva vasemmanpuolimmainen tulppa. Kun otat tulpan pois ja katsot poraukseen takaviistoon niin siitä lähtee kanava ohjausventtiilille. Kanava menee alaviistoon ja siihen pystyy työntämään irrotusspraypullon pillisuuttimen. Irrotusöljyn taika ei ole niinkään minkään ruosteen irrotus, mutta jos ohjausventtiilissä on vanhoja likakerrostumia niin ne saattaa liueta irrotusöljyyn ja toiminta palautua kun venttiilä jaksaa räpsyttää.

En usko, että venttiilissä on yksittäinen roska. Sinne on vuosien saatossa saattanut keräytyä liejua, joka hidastaa ohjausventtiilin palautumista jousivoimalla. Kun lasku muuttuu normaaliksi ilman ruuvimensselillä avustamista niin ohjausventtiili on lutviutunut entiselle mallille. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä, että ruuvimensselillä ohajusventtiilä avustamalla työlaite laskeutuu normaalisti.

Oikeanpuolimmainen tulppa peittää alleen nostoventtiilin. Sen voi joskus joutua puhdistamaan jos menee nostot kovin huonoiksi tai loppuu kokonaan.

Vasemmanpuoleimmainen on pito/laskuventtiili. Tulpan saa ehkä helpoiten löysättyä kun kopauttaa viistosti vasaralla ja taltalla aukeamissuuntaan. Sielläkinon alla jousi ja luisti. Ongelma ei siis ole tarkkaan ottaen, että lika tukkisi siellä kanavan, vaan että kanavan päässä olevassa venttiilissä on jotain kertymää sen verran että luisti liikkuu tahmeasti. Ei mikään estä puhaltamasta sinne paineilmaa. Ilma ei kuitenkaan mene läpi jos nostovipu ei ole samanaikaisesti edessä.

Jos on viitseliäisyyttä niin saattaahan siihen venttiilin päälle rustata ylimääräisen jousen painamaan sitä alas jos paikat ei ala muuten lutviutua.

Se ohajusventtiili on kyllä aika herkkä aparaatti, joten apujousen ei varmaankaan tarvitse olla kovinkaan jäykkä, että se pystyy estämään venttiilin nousun niin ylös että nostolaite suostuu laskeutumaan. Tuo on kuitenkin näppärä poppakonsti jos ja kun ei haluta vetää venttiiliä ulos taka-akselikotelosta. Mukavaa kun löytyi hankalaan vaivaan edes jonkunlainen lääke.