990 projekti

Tuli sitten käytyä tekemäsä analyysi 990 projektille, joka on jo vuoden odotellu. Puotettiin pohja pois ja sieltä se vika löyty. Ykkösen kiertokangen laakeri oli menny. Osa laakerimetallista oli öljypohjassa, osa vielä paikallaan. Alapuolen liuskan runko oli vielä siellä, mutta ylempi, mitä oli jäljellä oli kaksinkerroin. Kaula on aika hurjan näkönen mutta ehkä suuri osa on hitsautunutta laakeriainetta, toivottavasti. Ajateltiin ainakin aluksi kokeilla tuota mirkelinauhakonstia.

Päätettiin sitten avata yläpää myöskin ja hyvä niin. Oli kakkospyttyyn päässy pakoventtiilin kautta vesi pesään. Oli ruostetta, mutta noin päällisin puolin katselemalla ei ollut ehtinyt pahemmin syöpymään. Ja tämä sitten oli satamillisillä männillä eli suoraan lohkoon poratut on reiät (1968 tehty).

Elikkäs kaulan käsivaraista sievistelyä, uudet liuskat, yläpäässä venttiilit irti ja toivottavasti tahnalla ja imukupilla selviää (ainakin se kakkosen pakonen pitää tutkia tarkemmin, mutta muuten vaikutti asialliselle). Sitten vielä pyttyihin hoonikiveä ja uudet renkaat. Ja kasaan. Ehkä tästä vielä harrastekone tulee.

Se ei vielä selvinny miksi tämä oli käyny. Kannen takapäässä oli pari vesireikää tukossa, mutta ei sen pitäisi vaikuttaa tuolla tavalla.

Mitenkäs traktor se sinun projekti etenee? Tämä kuulostaa aikalailla samanlaiselle ukselle.

Lisää analyysiä. Ne takapään tukossa olevat vesireiät oli saaneet aikaseksi, että 3-4 pytyt ja pakokanavat oli suht siistit, ykkönen kakkonen taas ei, oli aikalailla mustaa kökköä melkein tukossa. Olivat käyneet viileämpinä. On se vaan aika raskaasti rakennettu tuo taavetin kansi. Ei mikään ihme että ei säry helposti. Samaten laakerointi on jämäkkää jos vaikka vertaa suunnilleen samantehoiseen englannin intikan moottoriin.

Oli vaan hassu juttu käyny. Mikähän oli lohkaissut raudasta yhden suuttimen reiän ympäriltä kaksi pikkukynnen kokoista palaa, siis sylinterin puolelta. Samaten puuttui pikkanen pala myös kakkospytyn pakonokan sivusta. Venttiileissä oli parin millin levyiset tiivistyspinnat ja pakosissa niitä mustia pisteitä, mutta suht pitävät vielä olivat. Lautaset oli muuten kuosissaan.

Osia on tulossa. Jos siitä kampiraudasta tulee kalua niin ensi viikolla voidaan yrittää savua.

Ai niin ja siinä on se selectamaticin normaali oire "nostolaite ei toimi". Pitää samalla pikkase tutkia sitä. Vaikkapa alottaa nostoventtiilin puhdistuksella, ohjausventtiilin katselulla ja imusuodattimen vaihdolla, on se pata siellä mahan alla eikä tietoa onko sitä koskaan avattu.

Oisko käytetty joskus pilottia käynnistykseen kun on palasia lähtenyt
Sieltä vaihteiston "öljykattilan" alta voi paljastua alkuperäinen öljynsuodatin niihinkin on törmätty.

Onkos kukaan törmänny ysiysikympin öljypumpun kanssa tämmöseen. Oli hammasvälys 0.7mm (saisi olla kirjan mukaan max 0.6) ja ryntöön tulevat kyljet on pinnanlaadultaan kuin rälläkän jäljiltä. Viilakokeella sain juuri ja juuri jäljen aikaiseksi eli ei ihan lasinkovaa ole mutta ei kyllä meltorautaakaan. Muuten pumppu näyttääolevan ihan tikissä.

Tiedän, että kuutoskoneiden kanssa on ollut pumppuongelmaa, mutta että 990. Vai onkohan tällä pumputtu öljy-hiekkaseosta.

Taidampa käyttää kampiraudan keskilaakerin varmuuden vuoksi auki ennen kasausta, kun näyttää sille, että konerikko on öljystä johtuva. Vai olisiko viisaampaa jättää avaamatta ettei remontti valtaudu...

Öljypumppuja (käytetty) varmaan löytyy sopuhintaan purkaamoilta ,Kultavuori,Pihlajaniemi. Ei varmaan hinnnakiroissa.
En ole kuullut että muita kuin 6-koneen pumppuja olis moitittu kestävyydestä.

Jos runkolaakeri huonolta näyttää niin multa löytyy uusia alkuperäislaakereita ystävähintaan, siis std kokoa.

Joko kk-kaula tuli hiotuksi kuntoon

Joo, tuli hiottua. Ei siitä ihan priima tullut, öljyreiän jättöpuolelle jäi naarmuja, mutta kaikki ylimääräinen metalli ja patit on pois. Oli muuten muutkin kiertokangen laakerit sen verran väljiä, että lotisivat, ehkä kymppi löysää. Muut kaulat kyllä oli ok.

Kun seuraavan kerran menen paikalle, niin ennen kasausta varmaan kuikkaan sen petilaakerin, sormet ristiin...

Ja sitten pumpun metsästykseen. Minulla on teoria vauriosta. Öljy on saanut sekaan ylimääräistä (ehkä puuttuneen öljykorkin kautta) ja kuluttanut pumppua. Se sama töhkä on aikanaan tukkinut suodattimen ja varoventtiili sitten päästänyt suodattamattoman öljyn koneeseen. Että se siitä. Öljypohjassa ja suodatinkotelossa oli tunnistamatonta ainetta kuin kuraa.

Tuo analyysi on hyvin todennäköisesti paikkansapitävä.

Jonkun vuosimalin selectoissa on huohotinputki vedetty venttiilikopan kannesta ilmanputsariiin niin, että jos putki siitä välistä rikkoutuu niin kone alkaa huohottamaan ulos ja imusarjaan menee suodattamatonta tavaraa pikkupillistä jatkuvasti. Jos öljyjä ei vaihdeta koskaan, lisätään vaan välillä niin siellä pyörii ennemmin tai myöhemmin sellainen seos joka hioo kaikki paikat väljiksi. Tuohan on juuri sitä vanhan traktorin saattohoitoa, eli ajetaan vaan niin kauan kun se pörisee.

Niin
Monet vanhojen koneiden käyttäjät, varsinkin automiehet on sitä mieltä, ettei öljyjä kannata vaihtaa kun se kulumalla uusiutuu kuitenkin, näin oon kuullu. Minusta se asia on just toisinpäin, varsinkin vanhoihin koneisiin kannattaa vaihtaa öljyt ja ennen kaikkea vaihtaa suodatin huolto-ohjelman mukaisesti. Suodatinhan kerää nimensä mukaisesti itseensä kaiken ylimääräisen ja se toimii vain niin kauan aikaa kuin se päästää oljyä läpi.

Oli koneessa muuten joskus käyny venttiilivahinko. Nelosen imuventtiilin varren jälki näkyi männänpäässä. Sunnuntaina pitäis käydä pistään kone kasaan vaikka sanotaan ettei pyhätyöllä ole siunausta. Tähän hätään en saanut uutta pumppua. Meinasin kääntää rattaat sileät kyljet ryntöön (tiedä onko vastaavaa hyötyä) ja sitten koekäytössä mitata paineet. Öljypohjan joutuu joka tapauksessa käyttään auki jonkun ajan päästä ja tarkastaan ja vaihtaan ykkösen liuskat uudelleen niin panee sitten uuden pumpun kans. Taavissahan vannan irrottaminen on aivan olematon vaiva verrattuna moneen muuhun vaikkapa Massikkaan.

Sylinterien hoonaukseen kokeillaan sitten pallohoonia, semmosta pihlajanmarjatertun näköistä värkkiä. On kuulemma hyvä.

Nonnii

Projekti käynnissä. Pienellä riskillä lähti, kun ei tuntunut öljyvalo pelaavan ja mittari ei passannut kellon paikalle. Katottiin kuitenkin, että kannellekkin alkoi tulla öljy. Mutta siististi tuntui käyvän. Kun käy tiukkaamassa kannen, niin samalla voi vilkaista ykkösen liskoja ja vaikka vaihtaa öljypumpun jos se on saapuvilla. Se keskimmäinen petilaakeri ei ollut ihan tehtaan kuosissa. Jos joskus tekee remonttia, niin pitää varmaan nostaa pata paikaltaan ja kunnostaa kampirauta kans ja vaihtaa petit.

Se pallohooni oli hyvä peli, suosittelen lämpimästi, vaikka onkin hassun näköinen, kuin tosimiehen kukkapuska.

Siihen nostolaitteeseen jäi hassu vika. On ikäänkuin TCU päällä, vaikka sitä valintavipua pyöritteli mihin asentoon vain. Mutta se nyt jäi sille puheelle, että vaihtelee nyt ensin öljyt ja suotimen ja huuhtelee. Näkyi olevan käyttövipukin poikki sun muuta pientä laittoa.

Valitsimen haarukka on muovia ja tosimies vääntää siitä sorkat poikki jos ei osaa painaa nostovipua ihan taakse ennen kääntöyritystä. Saattaa siitä kuulemma katketa myös sokkatappi. Jonnin verran pitää purkaa että pääsee vaihtamaan osat.

Nostolaitteen oikeasta päästä kun aukaisee sen pikkuluukun niin saa valitsimen kohilleen.Korkeusasennollahan parjää normihommissa hyvin.

Samanoloiseen päätelmään minäkin tulin sen nostolaitteen kanssa - erinäisistä syistä. Ei vaan ehtinyt sen kummemmin perehtyyn siihen. Tämänkertainen aihe oli saada kone kasaan ja käyntiin. Puolenkymmentä tuntia siinä meni, kun rauhalliseen tahtiin pistettiin kasaan.

Sen tuntimittari oli kiertänyt yhden täyden kierroksen ympäri. Ensimmäisten vuosien aikaan se oli maataloustöiden lisäksi tehnyt kiertävän myllärin myllynpyöritystä. Toisin sanoen tunteja oli kertynyt hyvin. Ensin tien päällä suuria mutta keveitä kierroksia, sitten muutama tunti myllytystä ja taas tielle. Nyt sitten viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kelloon oli kertynyt korkeintaan muutama kymmenen tuntia vuosittain.