Turve, Kaartinen täällä

Min oon Harry Kaartinen, nyt jo toista kuukautta kaupunkilainen, täältä Lohjan kaupunkin Karjalohjan kaupunginosasta.

Itse olen vähän yli viisikymppinen omenanviljelijä, mutta tuo db tauti on vaivannut perhettämme jo vuodesta 1955.
Isäni Onni Kaartinen (rip) osti Solmu hevosen auttajaksi 25D:een. "Länsi traktorien" saaminen ei ollut itsestäänselvyys. Veho toi dbtä maahan ja tuontimäärät littyi jotenkin myytyihin autoihin. En tentannut isää tarkemmin, mutta zetoria ja pikku velimattia sai kaupasta, mutta dbtä piti jonotta.

Olen tuon 25D nähnyt, mutten muista mittään..

1962 se vaihdettiin 880:seen. Veholla oli harjoittelijana tuolloin muuan Börje Löfberg (myöhemmin tunnettu Löbbenä tai suomenkielisessä piirissä Lööperinä). Meille ei ollut aurattu tietä auki (oli siis helmikuun loppu). Maitotonkat vietiin vesikelkalla maitolaiturille, joka 600 metrin päässä..
Oli erikoinen talvi. Paljon lunta - suojaa välillä. Vaihtoon menevä 25D (oliko ne kaikkia Cropmastereita?) oli ajettu hankea pitkin tielle - eli maitolaiturille.
Uusi 880 as (kai?) tuotiin myös hankea pitkin - kunnes putosi "läpi" hangen..
No se oli siellä sitten uusi raktori hangessa.. nähän punasta pilkotti. Takarenkaat koetti liikuttaa, mutta lumi juoksi alta pois.
Joskus 90-luvun alussa, kun olin laittanut "nimen paperiin", Löbbe kertoi - ettei koskaan ole hikoillut yhtäkovin, kuin lapiodessaan tietä tuolle 880:lle.

Se vaihtui 990:een implematiciin 1972. Rakkineeseen oli laitettu "hytti". Räminäloota myöhemmin ajatellen. Eteenpäin 11 hidasta vaihdetta ja yksi nopea. Saman ajan Fordien (4000 ja 5000) laatikot olivat paljon toimivampia.
Kovasti ruostuvaisia oli noi valkoiset lokasuojat.

Vuonna 1982 minä olin kokenut "herätyksen" ja pääsyt Mustialaan. Tuon kunniaksi isä päivitti 990:sen 1390:een takapotkuun, eli Sekura-hytti, tasalattia, rariro-- kuin Taivas sen mölytoosan jälkeen.-..
Se palveli (välillä kiukutellen) joulukuulle 2005, kunnes vaihdoin sen 865:een Valmettin.. Pääsinpä siitäTCAsta, jota en koskaan oppinut/osannut Kapeampi, nopeampi ja punaisempi. Noi tärkeitä omenatarhassa.

Tiedättekö muuten - montako V - kirjaimella alkavaa traktorimerkkiä Suomessa on?

Kuusi.

Valmetti, Volvo. Viiatti, Voortti, Ventti ja Verkussonni.

Viime vuodetmeitä on palvellet pari MF:ään ja tuo VM:ä

Nyt ympyrä on sulkeutunut.

Sairaus/ tunne oli niin voimakas, että katoksessa lepäilee Case 1490 - punarunkoinen Ålön kuormaajalla..

Se eli Hän savuttaa hirveästi startatessa.. Eli jaksaa hyvin pyörittää, muttei käynnisty. Ja haju oli melkoinen.. (lämpötila -1aste C)

KYSYMYS:

Kuka eteläisessä Suomessa osaa nämä moottorit ja koneet?

Ystävällisesti

kaarha-7

1490 on turbokone ja sen kylmäkäynnistäminen vaatii yleensä toimivan imusarjahehkun. Ei se sitten muuta oikeastaan vaadikaan.
Se, että tulee harmaata dieselin hajuista usvaa putkesta kun starttaa, on pelkästään iloinen asia. Ainakin polttoaine tulee sylinteriin saakka.

Erkki tuossa mainitsikin hehkun käytön 20-30 sekuntia hehkutusta niin että hehkutulpasta kuuluu pössäys.
Lohkolämmitintäkin vois suositella.

Sitten vois kysyä että minkäverran ajettu ? huollettu?
Tarvittaessa suutinkärkien uusiminen ja pumpun huolto.

Pikku hommia ennen noita vois olla tankkien tyhjäys alapropusta,suodattimien vaihto ja tietenkin tuon hehkutulpan toiminta.
Polttoaineen sekaan voi laittaa myös "vedenpoisto"-ainetta, lianpoisto-ainetta, esim CRC:llä on sellaisia aineita.

Iso kysymys myös:onko kesä-vai talvilaadun dieseliä tankissa,taavi ei syö kesälaatua talvella.

Perannon Esko, DBTCF:n pj, sieltä Lohjalta vois tietää Etelä-Suomen DB-osaajat.

Tervetuloa kerhon jäseneksi ja taavetti-tallin käyttäjäksi

Kiitos arvoisat vanhemmat veljet.

Eikös se imusarjahehku toimi thermo-malja periaatteella. Eli hehkutulppa on vastus jonka päälle lorahta polttoöljyä, kun vastus on riittävän kuuma. Polttoöljy palaa, josta jottuu tuo pössähdys? Palaminen lämmittää imusarjassa olevan ilman ja sylinterit saavat lämmitettyä ilmaa..
Millainen venttiili sen thermo-maljan alla on? Miten se osaa lorottaa oikeaan aikaan?

Kyseinen Case nökötti Forssassa Agrikoski Oy:n pihalla. Mittarissa 3700 tuntia. Määrä tuntuu uskottavalta. Sisältä ja ulkoa siisti. Takaikkunassa on joku omatoiminen raamiratkaisu huonekaluprofiilista. Eli vaihtamani uudet kaasujouset ei jaksa pitää ikkunaa auki.
Huollettu mielestäni on asiallisesti. Suutinkärjet ja pumpunhuolto varmaan tehdään keväällä.

Voa:n kytkin tosi jäykkä - eikä voa:n kytkin irroita kunnolla (eli ruma ääni kun laittaa vaihdetta päälle). Onko kytkin loppu vai säätö väärä?
Siinä edellisessä 1390 kutkin toimi hyvin ja vipu kevyt käyttää..

Niin ja vielä se - että oliko ne kaikki 25:et Cropmastereita?

Hyvää viikonloppua.

Harry

Siis tuota, vastaus viimeiseen kysymykseen. Kaksviitoset on kaksviitosia, kolmekympit on kolmekymppejä ja Cropmasterit Cropmastereita, jotka kylläkin ovat edelliseten vanhempia sukulaisia.

Cropmaster oli erinomainen traktori, jota valmistettiin vuosina 1947 - 54. Ajan kuluessa, kilpailijoiden kehittyessä ja kilpailun kiristyessä se kuitenkin alkoi käymään liian kalliiksi valmistaa ja myydä. Niinpä DB päätyi tänä päivänä niin tuttuun ilmiöön nimeltä cost reduction eli tekemään riisutun säästömallisarjan, joka sitten sai nimet 25 ja 30 moottorien mukaan. Näihin kerättiin kehitystyön tuloksia ja Cropmasteriin verrattuna mm. erilaiset lokasuojat, polvisuoja poistettiin, kahden istuttava soffa korvattiin niittokoneen istuimella ja kytkin siirrettiin nykyiselle paikalle vasemmalle puolelle (Cropmasterissa se oli oikealla jarrun kanssa). Vaikka olivatkin säästömalleja, ne olivat mainioita traktoreita joista ihmiset pitivät (omaa kokemusta muutaman tuhannen tunnin verran 25D:stä).

Kiitos tiedosta, ja otan osaa noista muutamasta tuhannesta tunnista.

Harry

Jos voimanoton kytkin irrottaa kuitenkin osittain niin levy ei ainakaan ole liimautunut vauhtipyörään. Säätö voi auttaa tilannetta. Sellaistakin kuulemma on sattunut, että on kytkinlevyn napa ottanut soviteruostetta akselin kaulalle ja levy ei meinaa liikkua spooreilla. Sellaisen kyllä luulisin väljistyvän ahkerassa käytössä. Tuosta hehkusta sen verran, etten ole kyllä koskaan kuullut omissa koneissa tuota syttymispössähdystä, lieneekö sitten kuulossa vikaa. Polttoaineampulli on hieman ylempänä putken päässä ja hehkussa olevan venttiilin pitäisi avutuman lämpötilan nousun vaikutuksesta, eli sitten kun lanka on oranssihehkussa. Noin puolen minuutin hehkutus on yleensä riittänyt. Tarvikehehkut tehdään jossain kaukana ja niiden laatu vaihtelee hurjasti. On kuulemma paljon tapauksia, että kaupasta on annettu mukaan toimimaton yksilö. Saattaa olla ettei polttoaineventtiili avaudu tai sitten se vuotaa hissukseen jatkuvasti yms.

Cropmaster bensa-petrooli tosiaan lähti tulemaan linjalta -47, jolloin traktoreista ei ollut mitään ylitarjontaa millään markkinoilla. Diesel tuli kuvioihin vuonna -49. Kaikkiaan noita tehtiin muistaakseni noin 60 000 kappaletta ja varsinkin Englannissa ja Oseanian suunnalla niitä on hengissä ja liikenteessä vielä aika runsaasti, mutta ovat jo tietenkin muuttuneet harraste-esineiksi.

Ne hehkut on jollain lailla yksilöllisiä. Kaverin kolmeviitonen tömpsäyttää aivan selvästi mutta saman kaverin 165 hehkusta ei kuulu mitään.

Ei syytä ottaa osaa- Se kaksviitonen oli ihan hvä vaihtoehto pientilan kaikenlaisiin töihin. Sitäpaitsi oppi kytkimen vaihteen ja nostolaitteen yhteistoimintaa kun vain yksöiskytkin ja kääntöjarrujen käyttöä kun ei ollut lukkoa. Ja tien päällä se kulki ihan kivasti verrattuna muihin traktoreihin (paitsi Zetor 25A ja naapurin Cropmaster).

Niin sen hehkun syvin olemus on nyt meillä kateissa... keveimmillään vastus lämmittää imuilmaa, tai sitten in tuo thermomalja.. kenellä nyt vastaus olisi?

harry

Alkuperäisessä DB:n käyttämässä thermostartissa on polttoaineen syöttö. Hehkutulppa on imusarjan etupäässä ja siihen tulee yksi sähköjohto ja yksi polttoaineputki. Jos johdosta saa tulemaan sähköä ja putkesta polttoainetta, tarvitsee enää itse tulpan toiminta varmistaa.

kaarha-7 kirjoitti:Niin sen hehkun syvin olemus on nyt meillä kateissa... keveimmillään vastus lämmittää imuilmaa, tai sitten in tuo thermomalja.. kenellä nyt vastaus olisi?

harry

Tuossa Taaveteissa käytetty thermostart tulpan rakenne.

.
Kaarha-7 kirjoitti:
Se vaihtui 990:een implematiciin 1972. Rakkineeseen oli laitettu "hytti". Räminäloota myöhemmin ajatellen. Eteenpäin 11 hidasta vaihdetta ja yksi nopea. Saman ajan Fordien (4000 ja 5000) laatikot olivat paljon toimivampia.
Kovasti ruostuvaisia oli noi valkoiset lokasuojat.

Niin taisi voorteissa olla 6+2 vaihdelaatikot.
Taavetissa 12+4 vaihteisto ,ryömintä siis vakiona ja ulosotossa 540rpm ja 1000rpm.
Minusta se on hyvä että löytyy 11 "työvaihdetta" eteen, se oli varmaan valmistajan tavoitekin.
1972 vuoden taavetti ,jos on ollut uusi niin on selectamatic eikä implematic.
Tuota lokasuojien ruostumista kyllä ihmettelen

1973 vuosimallissa olisi sitten ollutkin synkronoidut 2 ja 3-vaihteet.

Engelsmannien clubisivuilla oli hiljan kirjoittelua parhaasta taavettimallista.Monien mielestä 996 on paras.Sitä verrrattiin käyttäjien toimesta saman ajan voorteihin ja taavetti veti kyllä selvästi pitemmän korren.

Veto-ominaisuudet ,ketteryys, polttoainetalous mm nimettiin ylivoimaisiksi .

Pistän lusikkani minäkin tähän soppaan 34-vuotta Fordilla ajaneena. Ford 4000 - 5000 on 8 eteenpäin ja 2 pakkia. Vaihdelaatikko on myös synkronoimaton, mutta toimii minustakin hieman paremmin kuin tuon ajan Taaveteissa. Fordissa on helpompi vaihtaa vauhdista suuremmalle ja pienemmälle, verraten esim. omistamaani DB 885 vm.-73, minusta taavetin laatikko oli tihkiä käsitellä eli vaihdekepin käsittelyyn tarvitaan enempi voimaa kuin Fordissa. Tai sitten minun taidot ei riitä.
Samoin Ford 4000 - 5000 tuli jo vuonna 1965 märät levyjarrut jotka minusta myös todella hyvät käyttää verrattuna Taavetin kuiviin rumpujarruihin.
VOA käyttö on myös Fordissa todella helppo hydraulisesta kytkimestä johtuen. Toisaalta se hukkaa tehoa VOA jonkin verran ja vanhemmiten pyörii aina jarrupalan heikennettyä jolloin se myös vaarallinen. Sekä hieman hankalampi kytkeä nivelaksilaa traktoriin, kun aksila ei pyöri vapaasti koskaan.
Tuon Outsaidin loppukommentin allekirjoitan kyllä täysin vertaillessa Fordia ja Taavettia. Sen tunnustivat jopa todelliset paikalliset sinivalkoisten lasien läpi katselevat Fordmiehet. Olivat omistaneet aikoinaan DB 996 ja kertoivat Taavetin vetäneen kuormia huomattavasti paremmin vastamäkeen mitä Ford 5000 joka on yli 10 hv suurempi kuin Taavetti.
Samoin omakohtaisia kokemuksia Taavetin taloudellisuudesta ja voimasta verraten Ford 5000 pyöritettäessä kenttäsirkkeliä.
Näistä ei pidä kenenkään loukkaantua, ne on minun mielipiteitä. Olenhan silti "Taavettimies" ja en ole ajatellut takaisin Fordia laittaa, kun siitä erooni pääsin.
Toisaalta Fordin omistaminen on hieman helpompaa, koska kanta huomattavasti suurempi ja sitä kautta myös tietotaito yleisempää kuin Taaveteissa. Me taavettimiehet alamme olemaan jo iäkkäitä.

Ai niin jäi kirjoittamatta. Taavetin pakkien nopeudet minusta paremmat kuin Fordissa. Pikkupakki minusta Fordissa hidas ja isopakki liian nopea esim. kärryjä peruuttaessa. Dual Power hieman parantaa nopeuksia, mutta ei tee niistä vielä Taavetin pakkeja. Minusta nuo AS-mallit 4 pakia vielä paremmat kuin tuon minun B-mallin 2 pakkia.
Samoin vaihteiden jako minusta Taavetissa parempi vaikka olisi vain 6 eteenpäin. Fordissa 6-vaihteen ja seiskan väli melko suuri.

Riku nimimerkin kertoilut kertoo tottuutta mitä voortin osalta on,vaihteisto on parempi käyttää kun taavetissa,kytkeytyminen molempiin suuntiin nimenommaan ja näissä koneissa on JARRUT ,loikkalaatikko on molemmissa,britit vissiin miekltyny loikkiin yläåpäässä

Yksi asia vielä vain jäi huomiotta,kestävyys voortin voimansiirto ,runkorakenne ja koko kone on totisesti kestävä ja sitä ei kukaan kyseenalaista joka sitä asiaa vähänkää tietää,mouttori noistaki pittää korjata niinkun muistai kun vanhaksi tulloo mutta kampiakselivikoja yms.romahuksie ei oo kuuluna noissa olleen.

Mökäöljytallouttahan ne noista jotkut moittii,toki sekkää ei niin mustavalakonen välttämättä oo

Summasummarun kysytty kone see on voorti maalimalle,jos ihan kovin surkia olis ei taitais ikh niitä niin hammuilla koko suomesta vientiin maalimalle,vaikka taavettimihet nuo huonoina konneina näkkööhi

kaarha-7 kirjoitti:Se eli Hän savuttaa hirveästi startatessa.. Eli jaksaa hyvin pyörittää, muttei käynnisty. Ja haju oli melkoinen.. (lämpötila -1aste C)

Pariksi tunniksi lohkonlämmittimeen niin pitäisi lähteä käyntiin ilman hehkuakin tuosta kelistä. Jos kerran savuttaa niin ei ainakaan ole sammutin osittain päällä tai muutakaan ongelmaa löpön saannissa. Ennen starttia kannattaa pumpata vähän käsipumpulla löpöä suodattimille varmuuden vuoksi jos on vaikka ilmavuotoja putkistossa.

***

Kyllähän viistonninen on kova rauta kaikin puolin mutta nostolaitteen käyttöominaisuudet jotain aivan hirveää selectamatic:iin verrattuna. Pahana tyyppivikana fordin koneessa on lohkon syöpyminen, etenkin jos omistaja ei välitä nesteiden vaihdosta. Itse en tykkää viisitonnisen koneen luonteesta niinkään, vähän sellainen laiskanpulskea veturi, ei mikään kovin kierrosherkkä moottori.

Mutta kyllä nämä on paikkansa ansainneet kaivuri alustoina ym urakointi käytössä, kestäviä pelejä ovat olleet ainakin täälläpäin.

No niin..

Käy jo - ei huolia. Lohkolämppärin avulla lähtee kuin palmun alta. Siinä tulee vaan olla työn suunnittelua parin tunnin matkalta, eikä aina ihan kaikki mene kuin suunniteltu.. Mulla on lavetin edessä tollanen MF 5470, jossa on Valmetin 4,4l ahdettu ja väli- ja muutenkin varmaan jäähdutetty turbo. Penkissä vakiona pitäisi lähteä 140 hv. Sen ongelma on se - että se lähtee liiankin kylmässä avaimesta. Tuli yllätyslähtö hinaamaan autoa. -24 astetta ja laakista ihmettelemättä kolisi käyntiin.. Liikkeelle sitä onneksi ei saa ennenkuin voimansiirron öljyt riittävästi lämmenneet.

En halunnut provosoida mitään eipäs juupas keskusteluja sinisten ja valkoisten välille. Jokainen tulkoon uskossaan autuaaksi (vaikka tiedän että voortimiehen oikea käsi "nykii" unissankin)

Niin, että 25:ssa ei olisi polvisuojia? Täytyy kaivaa tuolta perhealbumeista kuva ja skannata.. Saatte sitten kertoa mikä se meidän eka db oli?

Kuinkas kuvien käyttö näillä sivuilla? Kuva todella kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Pitääkö pakata kuinka pieneksi?

Jos on kuvia niin lähetä Galleriaan. Siellä niitä on entuudestaankin aika paljon.

Cropmasterissa oli tosiaankin tuulisuoja, joka ehkä nykyään näyttää hupaisalta keksinnöltä, mutta meille, jotka on avotraktorilla ajellut vähän monenlaisella säällä pitkiäkin päiviä, tulee suojan idea heti selväksi: kyllä se vähentää vetoa polviin ja jalkojen jähmettymistä.

Kustannusten karsimiseksi tuulisuoja jätettiin 25:stä pois ja leveät lokasuojat vaihdettiin norsunkorva -mallisiin yms. pientä karsintaa.
Sitä en muista sata varmasti, että tehtiinkö 30 C ja 30 D sitten Super Cropmasterista, jossa on hieman isommat putket ja männät, enempi tehoa ja isompi rengasvarustus. Tuohin aikaan numerosymbolilla tarkoitettiin yleisesti moottoritehoa, mutta koska 25:ssä oli reippaasti päälle 25 hepoa ja 30:ssä myös lähes 38 niin tehtaalla koettiin kilpailutilanne huonoksi kun samaan aikaan markkinoilla oli traktoreita, joissa tehoa oli tuota merkintää vähemmän ja ostajat mielellään vertasivat hintaa tuon konepellin numeron mukaan eri merkkien kesken. Siitä tuli sitten päätös, että kun seuraava uutukainen malli tulee linjalta niin siihen laitetaan sellainen numero, jota ei pysty yhdistämään tehoon tms. suorituskykynumeroon oikein millään. Niin syntyi DB 900. Ruotsissa tuo tehosymboliikka istui kuitenkin niin lujasti, että siellä taidettiin 900:kin myydä ainakin aluksi tyyppimerkillä DB 40. 25 oli siellä ollut koko ajan DB 31.

Kuvia vaan galleriaan. Etusivulla Galleria linkin kohdilla on sähköposti osoite kuvien lähettämistä varten. Eiköhän muutaman megatavun kuvat sinne ilmesty. Jos sähköpostin liitteenä vaan saa menemään.

Hehkun pössäyksestä sen verran, että ainakin tuossa omassa koneessa pitkän hehkun päätteeksi pamahtaa kun kone kerran pyörähtää ympäri.

Sen verran vielä tuulisuojasta ja leveämmistä lokasuojista että first series 30c ja 30d taisivat olla noilla varustettuja.

Terve Paulig..

Eikö se pössäys pitäisi tulla hehkutuksen aikana, eikä vasta kun kampiakseli kiertää? Voin olla väärässäkin..

Kuvat löytyi ja skannasin. Muistin väärin. 25D se on ja ilman polvisuojia. Mutta kuvat on niin hienoja, että laitan kuitenkin.. Kesältä 1955. Kun tuli ensimmäinen traktori taloon niin hommattiin oikein valokuvaaja.

tietääkö kukaan miksi sähköpostini ei hyväksy vastaanottajaksi taavetti-talli@hotmail.com

Voisiko sivun ylläpitäjä laittaa minulle vaikka tyhjän sähköpostin, niin voin vastata.. kuvat valmiina täällä--

Turve taas..

Mää luulen, että sain kuvat lähtemään toisen sähköpostitilin kautta..

Eli ei hätää siitä nyt.

Harry

Onhan noissa lootissa eroo joo,meilläkin 275 natikassa kyllä pykältää vaikkei kytkinkää aina irrota kunnolla, mut taas 850 Taavissa pitää kyllä valita vaihde ennenkun alkaa tositoimiin,no vanhoja vermeitäkin ovat mutta silti.
Taavin loota on kyllä kestäny sillon aikoinaa 900 ja tuo 850,kin,mun mielestä myös kepin pituus,lootan jäykkyys ja operaatio eli kulma mistä sitä hämmennellään vaikuttaa myös?
Ihan autoissakin olen huomannu et toisia ajaa ihan mielellään ja toiset ei käy käteen ei sitten millään
Voipi noissa kokemuksissa perääkin olla ja ollaanhan me ihmisetkin yksilöitä toisilta kaikki käy heti ja toiset ei opi koskaan,mulla kans hankala oppia jotai jos on kymmeniä vuosia jo toiminu toisella tavalla,noo nuoremmilla on helpompaa sitte kait?