David Brown 25D

Tulipa ostettua kaksi otsikon mukaista 25D taavettia. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa.




Vuosimallista ei ole tietoa mutta silmämääräisesti veikkaisin -56 tai -57? Löytyy TCU ja hydrauliikan ulosotto kipille. Kone on ollut käynnissä viimeeksi tässä joitain vuosia sitten mutta sotkee vedet ja öljyt sekaisin. Sen lisäksi lohko vuotaa ulospäin kahdesta paikkaus/hitsaus saumasta. Otin tänään öljypohjan pois ja "alakerran puoli" näytti ihmeen hyvältä, seuraavaksi sitten kansi pois ja ihmettelemään. Peräpuoli eli nostolaitteet, vaihteisto ym on myyjän mukaan kunnossa. Mittatikun puoleen väliin saakka vesi/öljy seosta.. Toivottavasti vesi ei ole hajottanut pumppua. Tehdään varmaan uusia ennätyksiä veden määrässä vaihteistossa jahka kerkiä öljyjä valuttelemaan. Mutta tosiaan, kone vuotaa nestettä ulospäin reilusti ja sotkee nesteitä myös moottoriöljyihin.




Tämä on sitten vuosimallia -54. Lohko on päällepäin hitsaamaton ja pitää vedet sisällä ainakin ulospäin. Pitää tuostakin napata öljypohja ja kansi pois, kone on ruostunut jumiin. Suunnitelmissa olisi napata tuosta lohko josta kasaisi käyntikuntoisen moottorin joko toisen kaksvitosen putkilla ja männillä tai sitten kokonaan uusilla osilla.

Tästä tulee sitten pidemmän ajan projekti eikä edistyminen johdu (välttämättä ) sitten tekijän laiskuudesta vaan siitä että ajattelin tehdä moottorin kunnostamisen opinnäytetyönä talvella 2013-2014. Sitä ennne lähinnä remontin laajuuden arviointia ja osien liottelua.

Tuohan on opinnäytetyöksi varsin mukava projekti. Kuvista päätelen peltiosat on hyvässä kunnossa, mikä helpottaa fixaamista paljon.

Tietääkseni 25:een sopii 850:n moottori suoraan heittämällä, jollon periaatteessa siihen pitäisi mahtua mikä tahansa DB:n nelonen varsin pienellä vaivalla. Alkuperäinen on tietenkin aina se ykkösvaihtoehto.

Noniin tuo toinen lohko vuotaa sitten myös sisäänpäin reilunlaisesti, pitää erilaisia nesteitä sisällään yhtä hyvin kuin pärekori

Laitoin puolipuristuksen päälle ja löysäsin imuventtiilin säätöä sen verran että kaikki imut olivat kiinni ja kaadoin pakosarjaan löpöä, mukavasti valuttaa pöllöt kampikammioon

Alunperin ajatuksena oli saada männän päälle löpöä joka liottaisi ruostetta. Eipä pysyny liemet sisällä. Mutta yllätys yllätys, tuossa -54 mallin raadossa kestää löpöt männän päällä, ei siis vuoda palotilasta eikä vesitilasta näillä näkymin. Ainoastaan pientä tiputusta oli havaittavissa imusarjaan mutta venttiilien vuodot ovat pikkujuttuja tälläisissä tapauksissa. Onkoha tuo lohko jonkin sortin taruolento, ovat meinaan aika harvassa pakkasvauriottomat kaksvitosen lohkot. Voa tumppi ja hihnapyörä sekä pyörän navat ja vaihekepit ovat totaalisen jumissa tuossa mutta hurjankin ulkonäön alta voi näköjään löytyä positiivisia yllätyksiä. Moottorin päällä oli pressu kun menin konetta metsästä hakemaan joka voi osaltaan selittää asiaa.

Nakkasin tuosta vanhemmasta raadosta öljypohjan pois, pientä korroosiota näyttäisi olevan putkissa mäntien alapuolella joten löpöliuotus ei ole pahitteeksi ennen purkamista. Jos lukijoilla on tiedossa jokin maata mullistava ruosteenpoistoaine niin saapi ilmoitella.

Niin ja laskin tuosta uudemmasta 25:sta päälle 30 litraa vettä vaihteistosta ennenkuin alkoi väri vaihtumaan enempi öljyä muistuttavaksi Laittakaa vaihdekeppien päälle vaikka ämpäri jos jätätte koneen sateeseen!

taavettimies kirjoitti:


Nakkasin tuosta vanhemmasta raadosta öljypohjan pois, pientä korroosiota näyttäisi olevan putkissa mäntien alapuolella joten löpöliuotus ei ole pahitteeksi ennen purkamista. Jos lukijoilla on tiedossa jokin maata mullistava ruosteenpoistoaine niin saapi ilmoitella.

Sitruunahappo syö mukavasti ruostetta.

On vähän työt haitanneet harrastuksia, vasta tänään työnsin taavetin talliin ja nappasin kannen pois. Odotin kyllä pahempaakin jälkeä mutta eihän tuossa ole kuin pientä pintaruostetta   Kyseessä on siis tuon ns varaosa kaksvitosen moottori, siinä tuntuu olevan ehyt lohko joten aloitin purkutyöt siitä.

Pikku pakkasvaurio taitaa yleensä olla putkien alapään tasossa olevissa kannaksissa, jotka ovat ohuenlaiset. Näiden korjaamisesta erilaisilla massoilla on kuulemma aika paljon onnistumiskertomuksia, mutta itse en tiedä mainita mikä siellä pelittää parhaiten. Hitsaamalla se korjaaminen tuskin onnistuu jos halkeama löytyy.

Kyselit tuossa aiemmin ruosteenpoistajaa ja käyttäjä mainitsi sitruunahapon. Joo, se on hyvä aine, mutta voisin vihjaista mistä sitä saa edullisesti, jos ei satu olemaan jo tiedossa. Maatalouskaupassa myydään kolmen (?) kilon muoviämpäreissä (hinta kaks-kolmekymppiä) ripulinestoainetta joka on pelkkää sitruunahappoa. Siitä saa minusta edullisimmin ruosteensyöjän. Vielä hellävaraisempi ruosteenmuuntotapa varsinkin pienille esineille on uittaa niitä pesusoodaliuoksessa, johon on johdettu sähköä vaikkapa akkulaturista. Puhdistettava kappale kiinnitetään miinukseen ja anodi tehdään mieluusti rosterista ja tietysti plus ja miinus ei saa koskea toisiinsa ja astia

Muuten, tuon sinun projektin valmistusvuoden saa selville runkonumeron avulla. Minusta se on vanhempaa tekoa kuin -57. Tuohon aikaan oli takapyörien keskilevy umpinainen eikä tuollainen piparkakku, kuin kuvassa. Ainakin meidän -57 kaksviitosessa oli.

mattkau kirjoitti:Kyselit tuossa aiemmin ruosteenpoistajaa ja käyttäjä mainitsi sitruunahapon. Joo, se on hyvä aine, mutta voisin vihjaista mistä sitä saa edullisesti, jos ei satu olemaan jo tiedossa. Maatalouskaupassa myydään kolmen (?) kilon muoviämpäreissä (hinta kaks-kolmekymppiä) ripulinestoainetta joka on pelkkää sitruunahappoa. Siitä saa minusta edullisimmin ruosteensyöjän. Vielä hellävaraisempi ruosteenmuuntotapa varsinkin pienille esineille on uittaa niitä pesusoodaliuoksessa, johon on johdettu sähköä vaikkapa akkulaturista. Puhdistettava kappale kiinnitetään miinukseen ja anodi tehdään mieluusti rosterista ja tietysti plus ja miinus ei saa koskea toisiinsa ja astia

Juu sirtuunahappoa kaatelin mäntien päälle talven mittaan, nyt olen suihkinut ihan crc:tä, jos kohtapuolin uskaltaisi alkaa varovasti irroittelemaan mäntiä.

mattkau kirjoitti:Muuten, tuon sinun projektin valmistusvuoden saa selville runkonumeron avulla. Minusta se on vanhempaa tekoa kuin -57. Tuohon aikaan oli takapyörien keskilevy umpinainen eikä tuollainen piparkakku, kuin kuvassa. Ainakin meidän -57 kaksviitosessa oli.

Hyvä juttu, mistäs muuten löytyy varsinainen runkonumero?  On meinaan tuon ns parempikuntoisen kaksvitosen kojelaudasta kadonnut se metallikilpi missä on liuta numeroita. Tuosta "raadosta" löytyy ihmekyllä kyseinen kilpi jossa seisoo luku PD/12177.

https://www.taavetti-talli.net/t1330-db-mallien-valmistenumeroja Tuolta kun katsoo niin olisi joko -54 tai -55?

Mitenhän mahtaa vaikuttaa vuosimalliin nuo vanteet, keskiöt ovat molemmissa samanlaiset. Vanteiden korvakot ovat tuossa toisessa pelkät latta malliset ja toisessa taas erilaiset, sekä etu että takavanteissa sama juttu.

Mun 1950 vuoden cropmasterissa on ylemmän kuvan mukaiset vanteet.
1956 vuoden 25:ssa takavanteet on isommalla keskiöllä,yltää vannekehään saakka .

Ohjausvaihde, kytkinkoppaa ja vaihteiston kansi poistuivat paikoiltaan, seuraavaksi sitten lohkon pois nosto. Olisi varmaan juu ollut helpompi laittaa poikki mutta ko vehkeessä ei ole vanteita alla ja takapää on pölkkyjen päällä.

Vaihdelaatikosta paljastui odotettavissa olevia "korhosen" aikaansaannoksia, mutta eipä tätä laatikkoa ole ajateltukaan käyttöön laittaa. Voisihan tuon uittaa sitruuna hapossa ja laittaa lasikaappiin pajan nurkkaan.



Pari asiaa pisti ihmetyttämään, vaihteiston toinen etummainen kiinnitys pultti oli löysällä, onkohan jäänyt edellisiltä remontti reiskoilta muutaman kymmenen vuoden takaa kenties, en jaksa uskoa että tärisi itsekseen auki. Toinen mielenkiintoinen seikka oli kytkimen hyvä kunto ulospäin, samoin vauhtipyörän kehä näytti miltei uudelta.

Yhdenkään pultin kanssa ei ole tarvinnut tapella, olen käyttänyt ruosteenirroitus ainetta joka pikajäähdyttää kohteen -40 asteeseen.

Hieman hitaasti edistyy projekti, työt haittaa harrastuksia

Eilen illalla töiden jälkeen kävin nostamassa moottorin pois 25:sen nokalta



Tämän illan hommia:

Lohkon kyljestä kaikki irtoavat osaset/apulaitteet irti, syöttöpumppu ym.

Rujon ulkokuoren alta voi myös paljastua jotain hyvää, kuten uudenveroinen kytkinasetelma.



Kampiakselin kiilahihnapyörän mutteri oli sen verran harvinaista kokoa että siihen sopiva hylsy olisi kustantanut kevyet 70€. Niimpä päätin tehdä 46mm perus hylsyyn "shimmin" eli tynnyrin kannesta palanen peltiä jonka taittelin hylsyn sisään. Jo vain sopii ja eikä muuten jäänyt väljäksi  Hintaakin hommalle tuli varmaan useita kymmeniä senttejä..





Näkymää alakerran puolelta, kauloissa pientä pintaruostetta mutta kun pyyhepaperilla hankaa niin näyttävät varsin hyväkuntoisilta.



Seuraavaksi otin kampiakselin ("vääränraudan") irti, jonka jälkeen naputtelin koivuklapilla 2. sylinterin männän irti Lähti varsin kivuttomasti, syy lienee monen kuukauden sitruunahappo kylpy.



Ja kuten kuvista huomaa paja on kuin pommin jäljiltä.  

Ensi viikolla pyrin pesemään kaikki osat huolellisesti ja jos aikaa jää niin voisi aloittaa yhteudenpidon tuonne rapakon taakse varaosia ajatellen. Sen jälkeen tämä projekti jää hieman vähemmälle huomiolle, puintityöt alkavat lähiaikoina ja volvo 850t5 merkkinen traktori pitäisi laitella ajokuntoon maalaamo keikan jälkeen.

Ja loppu kevennykseksi, isäukko toi ranchilta niittokoneen pajalle, pitäisi kuulemma taas hihna vaihtaa.   Hienoja vehkeitä..



Näihin kuviin ja tunnelmiin on hyvä päättää tämä ilta.

ps. Galleriaankin on näköjään tullut kuvia, kiitoksia niistä. Osa on näköjään ollut jonossa jo useamman päivän, laitan ne näkösälle huomenissa.

Oliko mutteri sitten 41mm jos 46 oli iso, vaiko siltä väliltä ? Motonetist alkukesästä ostin 55mm hylsän, maksoikin sellaisen 35 €urova......

jusape kirjoitti:Oliko mutteri sitten 41mm jos 46 oli iso, vaiko siltä väliltä ? Motonetist alkukesästä ostin 55mm hylsän, maksoikin sellaisen 35 €urova......

Siltä väliltä, oli muistaakseni jokin todella harvinainen tuumakoko. Ostin muutama vuosi sitten biltemasta pienempiä tuumakoon  avaimia aika edullisesti ja ovat vielä 10 vuoden takuulla.

Pieni kuvakollaasi, putket on aika hurjan näköiset. Lienee parasta jättää niiden irroitus ammattilaisille, vaikka meiltäkin taitaa löytyä ulosvetäjä ko hommaan.

Hep! Löydetty harvinaista DB-materiaalia pajan kätköistä.

Eli kuvassa 25D:n alkuperäiset jarrupinnat originaali pahvilaatikossa.  





Ei muuta tälläkertaa  

se 25 runkonumero kiinnostas onko sitä missään en ole lötänyt muualta ku kojelaudan lätkästä? kertokaapa te taavetti tietäjät

otsoo kirjoitti:se 25 runkonumero kiinnostas onko sitä missään en ole lötänyt muualta ku kojelaudan lätkästä? kertokaapa te taavetti tietäjät

Ei löydy muualta, edellisellä sivulla on kuva ko kilvestä.

Sain viimein lohkon vietyä koululle, ensimmäinen työ oli sylinteriputkien irroitus. Sorvasin ulosvetäjään sopivan laippan putken alapäähän, pieni vedätys päälle ja pikku napautus niin johan lähti liikkeelle putket.





Tarkaan kun katsoo niin 1. ja .2 pytyn välisen kannaksen yläpäässä on hiushalkeama.  Oli siinä kokeneen taavetti huoltomiehen ja parin muunkin opettajan kanssa puhetta että tuosta ei ole sinänsä mitään haittaa, putketkan ne paineet pitää kuitenkin. Halkeama putken alapäässä olisi suurempi murhe. Ja itse halkeamaa ei voi milläänlailla nähdä tuosta kuvasta, on sen verran pienikokoinen eikä tule edes tuohon lohkon yläpäähän asti.



"Raato" 25D:n perä erkaantui eturungosta ja joutui hallin nurkkaan odottamaan parempia aikoja. Löytyy varmasti ihan käyttökelpoista osaakin jos joku sattuu tarvitsemaan.

No nyt on kaikki putket pöydällä ja lohkoa kun tutkii tarkemmin niin alapään kannaksissa on kuitenkin halkeamia. Mietintämyssy päähän että miten nuo korjataan.

Olisiko jokin loctiten öljyn/glykolin kestävä kapillaari liima käypästä tuollaiseen paikkaan?

Kyllä noita on nykyaikaislla massoilla korjattu hyvälläkin menestyksellä. Joskus ammoin peloteltiin, että lohko saattaa elää vaakasuunnassa halkeaman kohdasta ja avata liimauksen ja olen nähnyt jopa, että lohkon läpi on kairattu pultinreikä painamaan puoliskoja yhteen. Minusta pulttaaminen on hätävarjelun liioittelua. Hitsaaminen on poissa laskuista, joten varmaan seuraavaksi kaivetaan Sika-, Lockitite- yms. massaluettelo esiin ja tutkitaan minkä tyyppinen elastinen massa siellä pärjää parhaiten. Ehjää lohkoa ei ehkä löydy joka purkaamolta, mutta ei sellaisen löytäminen varmaan ihan mahdottomuus ole jos viitsii kysellä maakunnista. Siihen taitaa passata lohkot vielä 950:stä ja 850:stäkin, niissä on vaan muistaaksein pari kannenpulttia enemmän kuin noissa vanhemmissa.

Niin onhan minulla toinenkin kaksvitosen lohko, ei vuoda kuin kolmesta kohtaa ulospäin Pitää nyt perehtyä tuon vanhan korjaamiseen huolella, säästetään ne muutamat yksittäiset ehjät lokit niille jotka niitä oikeasti tarvitsee.  Olen kuullut paljon mielenkiintoisia tarinoita aiheesta miten paikataan vuotavat putkien o-renkaat hyvinkin pikaisesti  ja jopa toimivasti, että eiköhän tästäkin vielä kalu tehdä!!

taavettimies kirjoitti:Niin onhan minulla toinenkin kaksvitosen lohko, ei vuoda kuin kolmesta kohtaa ulospäin

Pieni korjaus noihin vuotokohtien määrään, otin äskettäin joutessani kannen irti ajatuksella että selvittäisi onko tämän toisen lohkon alapään kannaksissa hiusmurtumia, ei tarvinnut alkaa nykimään putkia pois.   




  

Hyvä verkonpaino tulee kun ottaa kaasupillit kouraan, prkl Mikähän tuon lie särkenyt? Jokatapauksessa, kyllä maailma olisi aika paljon parempi paikka jos 50-60 luvulla olisi ollut vesien seassa edes pieni luraus glykoa

OHHOH   Hyvin on halkki, joo...

Olipa huono tuuri kun molemmat lohkot kipeitä.
Kyllä ehjiäkin varmaan on monen kuusen alla mutta vaatii salapoliisityötä löytää.

Raudasta takavuosina maksettu kova hinta on tosin vienyt monta taavettia sulattoon.

Ainakin noita alapään hiushalkeamia kuuluu korjatun massoilla menestyksellä. Itellä ei ole siitä kokemusta.

Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

Tiedä vaikka olisi ehjiä lohkoja tässä ihan lähistölläkin.





Moni kone on peitetty pressulla tai putken/pakosarjan päällä on hattu estämässä veden pääsyn koneeseen. Eli on kuitenkin vähän ajateltu vaikka tuolla metsässä lojuvatkin. Lohkojen kunnosta ei ole mitään tietoa mutta tuolta voi löytyä vaikka minkälaisia aarteita. Sitä en tiedä ovatko nuo myynnissä, voi olla jonkinlainen työmaa käydä tuolta jotain pelastamassa (paikasta X)   

Yhteensä parikymmentä taavettia, pääasiasssa implejä ja selectoja mutta seassa myös vanhempia.

Tavoitteena on kuitenkin tehdä tuosta lohkosta kalu. Tämä tulee kuitenkin aika vähäiseen käyttöön. Williamsin Peterille laitoin taannoin viestiä moottorinkorjaussarjasta, pikkuhiljaa etenee.

Lohkon vesitila on aika hyvin ruostunut, rapsuttelin enimmät pois ja laitoin lokin koulun korjaamon osapesuriin. Seuraavaksi sitten CRC Rust Removeria kokeiluun josko saisi ihan valuakin näkyviin sieltä ruosteen alta. Sitruunahappo ei ole mielestäni tarpeeksi väkevää ainetta tuohon hommaan.

Kuvan traktoreista tuon 25:n lohkon pitäisi passata tietenkin heittämällä, mutta mielestäni myös 900:sta. Cropmasterista en ole varma, olen kuullut jotain vihiä, että putket saattaa olla erilaiset, joten lohkon porauksissa voi olla eroa. Tuossa 990 implessä on läpihegittävä kansi ja se on märkäputkikione. Siinä on muistaakseni isompi iskunpituus kuin noissa vanhoissa moottoreissa, joten saattaa olla eroa petilaakereiden mitoissa.