dblax:n 1210 taavetti

Moro tännekkin piti regata sisään kun on ollu jo 2-3 vuotta toi 1210 taavetti harrastuksena ja palax nostovarsilla roikkunu.

Mutta nyt tulis hankkia takarenkaat kun alkaa jo sisuskummi paistaa ripojen juurelta, olis tarjolla 480/80-34 "18.4-34" nokian tri2 kummit mitenköhän toi sopivuus taavettiin ja vanteille kun orggisrenkaat on 16.9-34/14 vanteet on jo tuuman kai liian kapeet.

Uskoisin että 18,4 sopii vielä kohtuu hyvin.
Rengasmyyjät joskus huolissaan vanneleveyksistä,kait heillä tarkoitus myydä uusi vannekin.
Itse laitoin aikoinaan 1394:een 16,9x34 tilalle 70 -sarjan leveämmän renkaan ja hyvin ne töissä pelasi.

Rengas ei ehkä kulu just niinkuin pitäis,jos se on liika kapealla vanteella.

Niillä tuntimäärillä, mitä näillä yleensä ajetaan, vanteen leveydellä enää niinkään merkitystä ole vaikka olis tuuman-kaks liian kapea.
Silloin eri asia jos tunteja tulee asvaltilla, tai pellolla töitä tehtäessä vaiks yhteensä jotain 2-300 vuodessa, silloin sillä alkaa olla merkitystä

Mahtuu vakio vanteelle tuo rengas. Vanteen leveys suhteessa renkaaseen on tarkempi juttu jos renkaisiin kohdistuu suuri paino. Liian kapealla vanteella renkaan runko ei kestä niin hyvin, etenkään jos rengaspaine ei ole kohdillaan. Esimerkiksi jos ajetaan maansiirtokärryn tai koneen kuljetuslavetin kanssa isoilla koukkupainoilla ihan ammattimaisesti, tälläisessä puuhastelu koneissa sillä ei ole juuri mitään merkistystä.

dblax kirjoitti:olis tarjolla 480/80-34 "18.4-34" nokian tri2 kummit

Tri2, palapinta renkaat? En kyllä laittaisi palapinta nokialaisia, etenkään takaveto taavettiin. Olen kuullut että noiden tri2 talvipito ei ole kovin kummoinen, tietyn merkkisillä riparenkailla pitää talvella lähes yhtä hyvin. Huhujen mukaan alliancen palarenkaissa olisi paras kumiseos talvipitoa ajatellen. Palarenkaiden kanssa ei sitten ajellakkkaan pehmeämmissä paikoissa. Olen kuullut urakkamiehiltä sellaisiakin puheita että tri2 "sulavat alle" melko vikkelään maantieajossa, ei kovinkaan suurta eroa perinteiseen riparenkaaseen (merkistä riippuen). Michelin agribib taitaa olla kulutuskestävimpiä renkaita maantieajoon, tiedän muutamankin koneen jossa on ajotunteja lähemmäs 10t ja alla alkuperäiset misukat. Riippuu toki kuinka paljon ajetaan asfaltilla mutta väittäisin että misukka on kestävimmästä päästä. Talvipito misukoissa on sitten todella huono. Eikä nuo tauruksetkaan kovin häävisti pidä talvella, 1690 ei liiku yhtään mihinkään takaveto päällä nuo taurukset alla, GoodYear tai Continental ovat sitten parempia vaihtoehtoja talviajoon ilman ketjuja. Tiedä sitten minkälaiset renkaat nämä mitakset on, paljon näkee vaihtokoneissa ko kummeja.

Näillä asioilla ei tietysti ole mitään merkitystä jos renkaat laittaa taavettiin jolla pyöritetään klapikonetta

Itse laittaisin kuitenkin vaikka mitakset, fuldat tai jotkin muut halpamerkin riparenkaat.

Kiitoksia vastauksista ja lisää kohta tulossa kun ajattelin tuunata kuntoon pikkuviat mm. "polttoaine mittari / lämpömitari" ja tottakai taakse työvalot uusittava, ajovalot jo laittelinkin viimmekesänä kun löysin sattumalta uudet takavalon lasit orkkis runkoon.
"Tässä tää kapistus 2 kesää sitten" <-- olisin lisänny tähän taavetin kuvan mutta tää foorumisofta ei ainakaan vielä sitä sallinu.

taavettimies kirjoitti:
pyöritetään klapikonetta

No tästä se innostus sitte lähtikin ja renkaat on jääny ylimääräiseksi kun tuttu isäntä hommas valtraansa koko kierroksen ja ei hannonnut jättää niitä rengasliikkeeseen niin mää käyn sitten vähä päästelees klapeja isännälle ens kesänä

Mites ny tämmönen ongelma tuli isojen takarenkaitten myötä, eli taavetti nousi hieman ja tästä syystä ulos-ottoakslille tuli lisää nivelkulmaa ja se oli valmiiksi aika jyrkkä ja nyt siitä meni ristikkonivel no se oli ehkä hieman alimitoitettu mutta jatkossa olisko jotain kikka 2 systeemiä millä vois nivelkulmaa pienentää.

Isommat etuset, korottaa olka-akseleita (jos mahd.) tai ostaa laajakulmanivelen.

Oisko tuo Osmon mainitsema laajakulmanivel yksinkertaisin ratkaisu

Uudet etukumit vanteineen maksaa nin 300-500e+asennustyö, mutta laajakulmanivelakseli maksaa 700-900e. Seo on IMO käytännöllisin ja yksinkertaisin ratkaisu. Tyyris kuitenkin.

Juu kattelin noita laajakulmia mutta kun siinä on kummassakinpäässä aika jyrkkä kulma eli pitäs olla kummassakin päässä se laajakulma ennekö se toimis oikein koska laajakulmanivel mahdollistaa pelkän traktorin jyrkän kääntymisen. Kävin paikallisessa liikkeessä kyselemässä niin siellä ehdotettiin 3 rattaista "kulmavaihdetta" joka pudottais sitä traktorinpäässä olevaa ulosotto akselia.
Mutta ensihätään pitää kone laskea trukkilavojen päälle että se nousee hieman.

Ei ainakaan kasvinsuojeluruiskussa ole kuin traktorin päässä. Ja se kyllä kääntyy aikas palion.

Otin parit kuvat avuksi ja asensin rikkinäisen nivelen paikalleen.







Kuvat on otettu samalta korkeudelta kun ulosottoakseli eli kulmien pitäs olla kutakuinki realistisia, toi väli on aika ahdas ja on 80 cm akselia lyhentää että se sopii paikalleen, kulma on mielestäni jyrkkä molemmissa niin traktorissa kun palaxissa. Se miten käsitän 1x laajakulma nivelen niin se antaa traktorille mahdollisuuden kääntyä jyrkästi kuten paalauksessa.
Mutta toi akseli on ollut jo pien lähtiessä ja myt kai on vain ostettava vahvempi perus nivel kun on jo vähän kiirekkin puilla kun niitä on vielä jäljellä.



Tässä mun käsitys laajakulmanivelestä. http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/puutarhakoneteknologia/tekniik/kone_eli/vk2.htm

On tutunnäköinen ongelma,omistin aikanaan 1690 ja 1594 taavetit,isonsin lisäksi renkaita niihin,tuo murrosongelma meni tosi pahaksi ja esim. lumilingon akselit ei kestäny.

Toinen probleema tuli siinä että esim. tuollainen kone hakki merkkisenä mikä on 1210 perässä ei sopinu paikalleen enää kun vetovarret muutenki lyhyehköt,koneet vastasi renkaisiin,jatkoin varsia 15 cm,homma parani,toki käyttötarkkuuski kärsii tietenki jonninverran nostolaitteessa,murroski korjausi vähän.

Sitten pidin halontekokonetta trukkilavojen päällä ,käyttäjän tassujen alle myös lava,kone on hakkipilke 2x,siinäki akselin paikka noin,murros oli vähän siedettävämpi sen jälkeen.

Sama ongelma on leukussa ja nuhvissa,niissä myös vo on korkealla,fiatagrissa sitten oli jo akseli hyvällä korkeudella.

Halontekokoneiden rakenne on sellainen että akselin paikka tulee vängellä aika alas,järkevämpi on varmaan laittaa ns. pudotuslaatikko kolmella pyörällä kun laajakulma-akseli,tai ostaa pienehkö traktori tuohon hommaan,nuo koneethan ei vie paljoa voimaa.

Jepjep... Tuo tyyppi on sellainen, jonka puheita ei todesta kannata ottaa. On nimittäin opettanut meidän luokkaa eikä tunnu tajuavan itsekkään mitä puhuu Nuo koneet mitkä tuolla näkyy... Punasella mezzolla ja vihreellä 465:lla on tullut tehtyä jokunen työtunti... Samaten kuin etukuormaajalla varustetulla Ford 1910:lla.
PS: Tällä sivulla, ylimmäinen peräkärry ön meidän luokkalaisten tekoa

Laitoin ton vekottimen trukkilavojen päälle ja akselin murros mielestän ainakin puolittui siitä mitä se oli ja se näyttäs nyt jo hyvältä, pöllin nostossa ei vielä tuntunut pahalta oikeastaan päivastoin.
Nyt harkitsen pulttaavani 100 mm u-palkint palaxin jalkojen alle koska se ehkä lisäis säätömahdollisuuksia epätasaiselle maastolle.

Onkos tuo nostovarren (takaa katsoen oikeanpuoleinen nostovarsi) sen korkeussäätö veivi hässäkkän sopivuus muista sisarmalleista kuinka mahdollinen eli sopiiko jokin muun db:n mallin 1210:iin

Muistaakseni pienemmissä malleissa on sama.1200,996/5,990 selectat ja taitaa 990implekin olla samalla. Kierreosan pituus kannattaa varmistaa.
1410 ja kuusmukiset on tukevampia.

Nyt uskalsin käyrä taavetin lyömässä tulille kun pakkanen antoi periksi ja tankissakin 2 senttiä kesälaatua, hyvinhän se lähti.
Mutta asiaan mulla on lämppärin moottori oikosessa koska aina sulake menee kun sitä yritää päälle ja näin talvisin se on aika hyödyllinen kampe näkyvyyden kannalta liikenteessä.
Kysymys mistä kannatta lähtee purkamaan ja hyttihän on sekura.

Ota katto vaan irti niin pääset hyvin käsiksi. Kannattaa ottaa kattoluukku ensin pois niin on huomattavasti kevyempi nostaa katto paikaltaan. Muistaakseni sisältä piti jotain ruuveja myös irrottaa siitä muovipaneelista ? Muutenhan se on neljällä pultilla sieltä ulkoapäin kiinni.

Mulla se puhallin ei meinaa lähtee käyntiin kylmänä. Suoraan kun kääntää täysille, odottaa hetken, sitte offille ja taas uudestaan niin lähtee vaivalloisesti pyöriin. Jos antas vaan olla täysillä niin sulake palas. Sitte kun lähtee pyörimään, ja antaa olla jonkun aikaa täysillä se toimii hyvin. Kesällä ilman ongelmia. Mikälie jumissa siellä...

Paineilmaa kannattaa varata paikanpäälle. Siellä puhaltimen ympäristössä oli ainakin omassa koneessa kiitettävästi pölyä kun kerran tuli otettua katto pois. Ja suodattimet samalla on järkevä vaihtaa. Uutta puhallinta saa ostettua, jos se on sökö.

Mää vähän tätä pelkäsinkin että katto pois, no pitää viedä se työmaalle pajaan vähä sulamaan ennekö rupee availemaan niin on huomattavasti siistimpää ja sievempää.
Mulla palaa se sulake aina vaikka kuinka kikkailis.

Siellä voi olla oikosulku johdoissa. Niitä ei oo pahemmin suojaputkeen laitettu siellä katon alla. Muutenkin tais olla aika ohuet johdot, saattaa kuumentua ja helposti kuori silloin rikkoontuu. Mutta todennäköisesti moottori on palanut kun ei oo käyntiin lähtenyt ja siitä se sulakkeen palaminen johtuu.

Lämmityskenno on myös järkevää puhdistaa paineilmalla siinä samalla. Katon irroitus ei oo paha rasti, mutta eipä sitä ulkosalla pakkasessa viitsi tehdä.

Paulig kirjoitti:Katon irroitus ei oo paha rasti, mutta eipä sitä ulkosalla pakkasessa viitsi tehdä.

On sitä tullut ruuvailtua kaikenlaista mutta ikävää täs onki toi paja koska se on saatava tarpeen vaatiessa työkäyttöön.

Edit: täältä se aamulla lähti.

https://2img.net/r/ihimg/photo/my-images/823/1210hangessa.jpg/

Taavetti on kaivettu lumihangesta ja ajettu lämpimään talliin odottelemaan talvihuoltoa ja tänään se lämppärin moottori lähti sitten yllättäen käyntiin kun aikanikuluksi räpläsin sitä kytkintä ehkä siinä vika.

https://2img.net/r/ihimg/f/10/004vwm.jpg/

Aivan. Kytkimessä ei ole maadoitusta, eli oikosulkua se ei tee. Mutta jos siellä menis vaikka II ja III päälle yhtäaikaa, tulisko niin iso virta sitten että sulake ei kestäis. Tai sitten siellä on liitin irti ja räpsii runkoon.

Mutta se moottori kyllä toimiikin lämpimänä paremmin kuin kylmänä. Kuten kerroin omasta koneesta, kylmänä lähtee vasta kun muutaman kerran käyttää täysillä, sitte offille ja uudelleen. Mutta lämpösenä lähtee aina kuin uutena. Epäilisin edelleen moottoria.

[quote="Paulig"]Katon irroitus ei oo paha rasti, mutta eipä sitä ulkosalla pakkasessa viitsi tehdä.[/quote]

Ei sitä kannata pois nostaa lämmityslaitteen takia, pönkkää jollaki vaa tarpeeks ylös eestä. Jos alottaa, eka se pelli levy päältä pois, 3 ruuvilla kiinni, sitte lämmityksen kenno pois eestä, sitte saa sen lämmityslaitteen moottorin otettua siipineen irti. Määhä kesällä rassasin omaan taaviin tän kuntoon. Oli toinen siivikko hajalla ja otti reunoille niin poltti sulakkeen, ikh tarvikemalli meni pienellä säädöllä sinne alkuperäsen tilalle.