leyland

jostain syystä tuo leyland kiinostaa minua, jonkinlaista brittitraktori sympatiaa siis. varsinkin nuo viimeiset keltaisen väriset alkaa jo olla keräilykohteita. nettikoneessa on yksi 702 takatuuppari myytävänä. jostain syystä nämä viimeiset leukut on varustettu samalla sekura hytillä kun taavetitkin. jos olisi traktori tarvetta tollainen pitäis varmaan laittaa jemmaan.

http://www.konedata.net/Traktorit/Leyland602.htm

nettikoneen leukku:

http://www.nettikone.com/viewMachine.php?id_machine=689615&status=F&id_machineType=&id_ssub_type=&id_scat_sub_type=&id_smake=399&yfrom=&yto=&pfrom=&pto=&search=Hae+%3E%3E&PN[0]=simp_search&PL[0]=simpleSearch.php?status=F@id_machineType=@id_ssub_type=@id_scat_sub_type=@id_smake=399@yfrom=@yto=@pfrom=@pto=@search=Hae+%3E%3E

järviseudun traktorilla, kultavuorella oli myös myynnissä 262 syncro nelikko. aivan siistin näköinen peli sekin. jopa keulamaski paikoillaan. jostakin syystä noitten leukkujen keulamaskit on heppoisia, aika monesta myynnissä olevista ne on hajalla.

Joo,taavetin sekurahan siihen on sovitettu,toki se on aika väkinäisesti siihen jouduttu laittamaan kojelauta on puskettu niin pitkälle,että lippalakki tipahtaa päästä,kun vilasee taaksepäin,jos vähän korostetusti sanotaan,taavetin suunnitteluryhmästä,joka aikanaan suunnitteli -90 sarjaa,ostettiin Leylandille yksi insinööri pelastamaan leukun tulevaisuus,tällä kaverilla oli suhteet sekuraan,ja niin ne istutti sen sekuran leukun päälle.

Englannin valtio oli yrittäny saada aikaisemmin pakkoliitoksen taavettiin leukulle,ja sitä kautta Casen omistamaan Tenneco yhtymään,mutta se ei onnistunut,niin yrittivät noin sitten saada uutta uskoa touhuun,mutta se ei enään riittäny,aika oli ajanu pahasti ohi leukun laatutasosta,mikä ei ollu lähelläkää muita brittitraktoreita.

Minulla olis paljon eri juttuja leukun huonosta materiaalista johtuvista niin suurista remonteista,että on vaikea edes kuvitella niin käyvän,yksi oli esim. sellainen,kun Lumiturbo suurteholinko tökkäsi kantoon,804 nelikko oli kysymyksessä,mitäs arvelette semmoisessa hommassa rikkoutuvan,linko yleensä,mutta tässä tapauksessa se ei mutta traktori oli monessa osassa.

Noh,kesko teki siitä vielä traktorin,mutta oli myös tehneet siihen rungon samalla reissulla rautaruukin teräksestä.
Meidän kotikylälle ostivat yhden uuden leukun 70 luvun alkupuolella,isoin malli,siihen telat,ja metsään niinkuin muillakin,se homma jäi yritykseksi,ei valuosat pysyny kipenettää kasassa,takuuseen muutaman kerran olivat korjanneet,ja määräys,telat pois,ja ei metsäajoon,noh,se vaihtui MF 165 traktoriin,ja sillä asutusalueella ei leulantteja ollu kun yhdessä talossa,nekin vaihtu Deutsiin sitten jonkin vuoden päästä.MF kesti hyvin.,multipoveriremppaa ja sellaista pientä siinäkin,mutta ei rakenteellisia heikkouksia.

Sedälläni oli Taavetin huolto,sittemmin Keskon mukana tuli Leyland,niitä ei ollut paljon,mutta silti työllistivät hyvin.

Siskonmiehellä on 704,ja 272,ja Belarus 525,tuo peku on ainut,mikä kestää,tuo keltainen on jälleen sökö,Arkalaan jäi,kun lähti heittämään Oulun reissun,noin 200 kilsaa oli suuntaansa matkaa,koneeseen on tehty jo monta remonttia,kyllä minun usko on lopullisesti noihin menny,nostolaite vielä,voih...

En silti sano,että ei missään nimessä kannata laittaa,jos sille tuntuu,niin siitä vaan,mutta itsellä on aikamoinen kynnys niihin,taavettia ei pidetä traktorina,mutta on se timanttia,kun vertaa noihin.Materiaalit,mistä valut on tehty,on täyttä moskaa,olen melko varma,että jos taavetti tai jokin muu englantilaismerkki ois sen tehny,valokset olis eri luokkaa,samoin maine.

Nuhveja oli paljonki aikanaan,itselläki kaivurin alustana,mutta siihennähen hyvä peli mitä leyland.

Naurattaa,kun lukee tuota nuhvileyland palstaa,kun kuulostaa,että niihin ei tarvi ilmaakaa lisätä renkaisiin,muista huolloista ,ja remonteista puhumattakaa,ja kun tietää kentällä käytännön kokemuksesta,miten ne on pelittäny,Zetor,Ursus,ym. pelit on kokonaan eri luokkaa kestävyydessä.

Tämähän on vaan yhden miehen,ja yhden kylän näkemys,ja yhden huoltopaikan näkemys asiasta,mutta näin.

velimhan tuossa jo peljättelikin. odotin kyllä vähän kestävämpää peliä. hirsiukko kans tuolla toisaalla osiossa sanoi kyllä aivan saman suuntaista. kuinka tuo nopeus mahtaa olla kohdillansa. on niin paljon vaan tuota maantieajoa, että jollakin aikavälillä tämä DB juttu voi olla historiaa.
kiitosta vaan massikka_miehelle. muuten, näyttää leukussa olevan kanssa perkkinsin kone sama kun massikassakin.

Leukussa on sama kone kun nuhvissa BMC Diesel,hyvä käynnistymään,ei kauhea syöppökää,kierroskone,huono vääntö,vesiongelmia,putkirikkoja,öljysavua,jne.ei sinne päinkää kestävä kun Perkins,mutta ajaa silläki.

Jos haluat luopua hitaasta taavetista ja haet varmaa perustraktoria on se Fiatagri 110/90 jänismalli,jos luopuisin nopeasta casestani,se olis seuraava kone minkä ostaisin.

Fiatin varaosapuoli on turvattu,marjakangas on erikoistunu niihin,ja lähes Zetor hintaluokkaa osat.

Ajoasento siinä ei ole paras mahdollinen,lämppäri on katossa,meikäläisen huonoja polvia pakottaa,kytkin ja jarrupolkimet ei ole niin oikeassa kohti,kun 90 ja 94 sarjan sekuroissa.

Fiat 110/90 IVECO diesel on tosi luja moottori.

Jos olis kouluarvosana asteikko traktoreihin,mielestäni tuo leyland olisi viitosen luokkaa,ja tuo Fiat 9 luokkaa.

Siinä pienimmässä leukussa on perkinsi,kolmipyttyinen,veljelläni oli sellainen.

noh. lähinnä voisin kyllä olla innostunut tuosta case 845 XL:stä. taikka sitten täytyy palata takaisin valmetien pariin. vähän epäilyttää tuon fiatin takanäkyvyys kun polttoainetankkikin on tuossa takana, niin ettei hytissä ole alaikkunoita taakse ollenkaan. tiedän kyllä fiiattien kestävyydestä, onhan niitä paljon ollut turvesoillakin. en kyllä DB:stä hevillä luovu. mutta kaikki riippu siitä miten tuo käyttö tulee jakautumaan tulevaisuudessa. harrastuspohjalla kuitenkin mennään.

Kyllähän leyland on tosiasiassa ihan soiva peli kunhan ostaa kunnollisen tai kunhan saa resun kuntoon. Ei taida loppua ainakaan näillä ajoilla. Tosiaan hyvia puolia on maailman paras vaihteisto, tuo Syncro. Ei ole sen veroista tehty ennen eikä jälkeen, noin käytön kannalta. Tuommosella laatikolla olevaan raktoriin ei ole mitään järkeä suunnitellakaan mitään sähköistä nykyistä versiota traktorin vaihteistosta. Kuulemma uutena lähti rehuläjästäkin ilman kytkintä, vanhemmiten ainakin tasamaalta ihan hyvin. Sen ominaisuuden vikahan on se että kytkimet loppuu kun pakki menee päälle milloin vain ja miten vain.

Moottorista sen voisi sanoa että tosi vähäruokainen on tehoon nähden ja vanhanakin lähti -15 ilman mitään, käyntiin. Eleetön suoritus -79 koneelta.

Kaikenkaikkiaan koneen kans pärjää kunhan tietää ne kujeet. Setämies, Alilainen jos joku tuntee, on Leylandin vanha huoltomies ja osaa koneen ulkoa silmät kiinni. Se mullekkin sitä opetti pari vuotta. 500kg VM 2,5 m perälevyn kanssa ei mitään ongelmaa repussa. Toisilla on, toisilla ei. Esim. Kun toinen kone tuli mulle, repun yläreunassa olevat pääkiinnityspultit oli kaikki löysällä. Saattaa se reppu siinä vaikka hajotakin jos ne ei ole kiinni. Korjautin sen nostolaitteen venttiilin Porissa kun oli pilkillä aina sen painavan perälevyn kanssa. Siitäkin tuli ihan siedettävä sen levyn kanssa, kevyempien vehkeiden kanssa jopa ihan hyvä.

Joillakin vain tuntuu olevan niitä huonoja versioita kun ei sitte mikään kestä. Ne on semmosia tilakohtaisia ratkaisuja millä ajetaan ja miten korjataan, sano..

Oli sekin työntövarren korvallinen toisesta 472 kulunut siten että toisen puolen tapin reikä oli soikea puolen tapin verran. Toinen puoli oli ihan priima. Että on tosiaankin Leylandin tehtaan valuinsinööreillä jäänyt kirjekurssit kesken että miten sitä rautaa tehdään.

Kaikenkaikkiaan näin harrastushommiin kone on käytölleen hyvä, remontilleen huono, kestävyys riippuu siitä onko käyttäjä saanut leyland-perusopetuksen vai ei että osaa elää sen kanssa oikein eikä hakkaa päätänsä seinään.

No niin,siinä tuli näkemys leukusta,että silläkin ajaa,kun ottaa huomioon koneen kujeet ,kyllä vaan.

Tuosta vaihtoehdosta taavetille,tuo 845 xl ih on intikan paras malli ylivoimaisesti,samaan sarjaan kuuluu 956 ja 1056. sitten isommissa malleissa on jääny runko tekemättä,ja etuakseli ei tahdo pysyä kiinni,täällä on käyneet käräjiä muutaman 1455 natikan päältä.

Vaihteisto tosi hyvä,melko moni taavetti vaihtui näihin aikanaan,polttoainetalous ei ole parhaasta päästä,muuten luja,mekaaninen peruspeli.

Vaihteisto zf valmiste,ja eri luokkaa kun englannin ih vaihteisto.

Nämähän on saksassa tehtyjä traktoreita,siksi olivat eri laatua,kun 885 ja 895 ym.pikkumallit.

Pienemmät englannin intikat 885,895 jne. työllisti huoltomiehiä kovasti,ja aika kalliita voimansiirtoremontteja,ja starttiongelmia ym.

aika monet,Jotka vaihto db pohjaisia Caseja näihin englannin intikoihin ,siirty seuraavaksi valmettiin,ym.saivat natikoista tarpeekseen.

Maxxum olis ollu hyvä vaihtoehto taavetin jälkeen,mutta tilakoot oli senverran pieniä,että vissiin kalliina pitivät, maxxum ei juuri tullut tänne.

hirsiukko kirjoitti:Kaikenkaikkiaan näin harrastushommiin kone on käytölleen hyvä, remontilleen huono, kestävyys riippuu siitä onko käyttäjä saanut leyland-perusopetuksen vai ei että osaa elää sen kanssa oikein eikä hakkaa päätänsä seinään.

tätä minä vähän pelkäsinkin, kone kyllä ei ole mulle passeli sitten. vähäänkään jos ylimääräistä olis vois tollasen kyllä säilöä.

velimhan kirjoitti:
Tuosta vaihtoehdosta taavetille,tuo 845 xl ih on intikan paras malli ylivoimaisesti

case 845 XL:stä olen lukenut pelkästään hyvää, ja on kehuttu käteen sopivaksi.

myöhemmin kun leyland lopetti, nii sitä jatkettiin marshall nimellä. mutta eikö tuo marshall 100 muistutakin aika paljon tuota DB/CASE 1690

Ei taida olla mitään samaa, miten lie.

http://www.konedata.net/Traktorit/Marshall100.htm

lähinnä tarkoitin noitten pintapellien muotoilua, ja olemusta yleensä. teknisesti ei näytä olevan mitään samaa.

Pikkaisen pitää kertoa Leyland -traktoreista teille lisää.

Sekura ohjaamot tulivat Leyland traktoreihin viranomaismääräysten muutoksien takia, kun vanha Leylandin ja osin suomalaisen Junkkarin aikaansaannos Q-ohjaamo ei täyttänyt kaikkien maiden tiukentuneita direktiivejä. Sekura on tanskalainen ohjaamotehdas, ja se on riippumaton valmistaja traktorimerkeistä. Sitä on käytetty niin DB:ssä, IH:ssa kuin myös Leylandissa. Osin sitä on käytetty myös jälkiasenteisena muissakin traktorimerkeissä. Leylandilla katsottiiin, että on viisaampi ostaa valmis, hyväksi koettu ohjaamo kuin suunnitella oma. Huomatkaa, että DB:n tuon mallinen Sekura tuli vain noin vuoden ennen Leylandia!

Q-ohjaamoa kaupattiin mm. englannissa rinnan Sekuran ohjaamon kanssa, koska siellä Q-ohjaamo täytti viranomaismääräykset. Lähinnä Suomi ja Ruotsi olivat maita, joissa direktiivit tuolloin nousivat.

Leyland traktorimerkkinä vajosi Bathgaten tehdasmuutoksen kautta pohjamutiin, jonka päälle tehdas rakennettiin jos näin leikkimielisesti voidaan sanoa. Tehdas nimittäin rakennettiin täysin keskelle ei mitään, suoalueen päälle täysin valtion halun takia. Tarkoituksena oli siirtää tehdas alueelle, jossa työllisyys oli myös pohjamudissa. Siellä kaivosmiehet pantiin sorvin ääreen ja siitähän tietää mitä tulee. Koko Bathgateen muutto oli syynä loppuajan nuffien kuin myös Leylandien heikkoon laatuun. Mm. vanhat Nuffield -suunnittelijat jäivät etelä-englantiin ja näin taidottomia palkattiin mm. suunnittelijoiksi/laadunvalvojiksi. Eikä etelän johtajien mielipiteet menneet oikein yksiin pohjoisen työntekijöiden kanssa, tästä seurasi mm. suuria lakkoja. Kun Englannin valtio aloitti valtion firmojen yksityistämisen, he ensimmäisenä luopuivat AINOASTA tuottavasta yksiköstä, Leyland traktoridivisioonasta. Se myytiin siis ensimmäisenä siksi, että se meni parhaiten kaupaksi. Sitä kävivät katsomassa myös Valmetin edustajat, mutta he tuomitsivat tehtaan vanhanaikaiseksi ja liian isoksi, jota se bathgate tosiaan oli. Marshall osti Leylandin traktorituotannon, ja siirsi sen takaisin etelään. Mainoslause kuului "Made better with Marshall", eli tee paremmin marshallilla, joka sivuutti aihetta tuotannon laadun paranemisesta.

Kuitenkin Leyland traktoreilla tehtiin töitä siinä missä muillakin, toisilla ne kestivät ja kestävät, toisilla ne särkyivät heti alkuun.
On vieläkin maatiloja, joissa kaikki työt on tehty menestyksekkäästi Leyland traktoreilla ja tehdään edelleenkin.

Harhaa johtava tieto on myös, että Leyland traktoreissa olisi käytetty BMC Dieseliä. Ensimmäisissä Leyland Nuffield 384 - 344 traktoreissa kyllä käytettiin BMC dieselin piirustuksilla tehtyä moottoria, mutta jo tuolloin BMC oli Leylandin omistuksessa, Nuffield kaupan mukanahan se tuli.
Myöhemmissä Leylandeissa käytettiin Leyland 98 sarjan moottoreita, jotka poikkeavat paljon BMC dieseleistä, mm. kannen, veden kierron, tasapainoituskoneiston, kampiakselin, laakereiden, vesipumpun, mäntien, kiertokankien yms. osalta. Voidaankin sanoa, että yhteistä Nuffieldin BMC dieseliin ovat jotkin ulkomuodot lohkossa.

BMC dieselin syytös kierroskoneisuudesta on täyttä puppua. Kuka on tosiaan ajanut Nuffieldilla tietää toden. Kannattaa myös miettiä, että ko. moottorikonstruktio esiteltiin vuonna 1954, jolloin esim. suoraruiskutus oli enemmän poikkeus kuin sääntö! Vertailukohteet kannattaa sijoittaa siis tuon aikakauden koneisiin, ei 80 -luvun. Leylandin 98 sarjan koneesta minulla ei ole kokemusta sitkeyden osalta, kun en ole sellaista täyskunnossa olevaa päässyt testaamaan tositilanteessa.

Pitkälti ne tehtaan laatuongelmat ovat nykypäivään mennessä hävitetty eli korjattu.
Oikealla käytöllä ja huollolla Leyland on kelpotraktori, jonka hankintahinta on kohtuullinen ja johon varaosia saa todella hyvin ja edullisesti.

Jotta ei tulisi liian ruusuinen kuva, voin kyllä kertoa, että olen itsekkin näitä päässyt korjailemaan. Kyllä niihin vikoja tulee, kulumisen, oman käyttövian ynnämuiden asioiden takia. Tosin samalla tapaa on kyllä pitänyt korjata valmetiakin, ih:ta ynnämuita. Ikä tekee kaikissa tehtävänsä, ei esim. kaapelit, laakerit tai kumit kestä ikuisuuksia.

Tuosta nuhvin sitkeydestä vielä,ei tarvi olla kovin paljon ajanu toisilla merkeillä niin eron huomaa heti,tarkoitan,jos traktorilla tehdään oikeita töitä,ei leikitä,itsellä oli sama 10/60 kaivurina,millä Isäni oli aikanaan 60 luvun puolivälissä kaivanut ammatikseen kahdessa vuorossa peruskuivatuksia,niin kyllä oli ylivoimaisesti olemattomin peruskone,ei vähääkään sitkeyttä,kaasu pitää olla pohjassa koko ajan,jos kaivulaitetta käyttää,ja kokeileppa peruuttaa telat päällä maastoissa sillä,täysin toivotonta.



Sittemmin oli ollut volvo Boxer,ylivoimaisesti paras kaivurin alusta sen aikaisista,ja vääntö riittää,ja kestävyys omaa luokkaansa,peruutuski onnistuu telat päällä.

Sitten kolmas oli ollut Fordson Major,huomattavast parempi ja vääntävämpi,oli onnistunu jopa peruuttaa telatki päällä.

Sitten super Conty,siitäkin olis kuvia,kuutos koneella,siinä on aikalaisia nuhville,jotka vääntää,mitä nyt sanot,-64 malli taisi se 10/60 olla,ainaki kaivurissa oli se vuosiluku,ja Keskolla Oulussa oli ajamalla aina käyttäneet remontissa,puolikertojalla se oli.

Tottakai moottorit on uudistunu,mutta sama bmc se on,sittemmin luki vaan BRITISH LEYLAND Moottorissa,toki se huononi huomattavasti,kun leukku teki uuden mallin siitä siitä vanhasta bmc moottorista.

Entä mikä moottori on leyland 285 mallissa,BMC,Austinin moottori,vai .

Joo,sekura 2 on suunniteltu taavettiin,mutta tottakai tanskalaiset myi niitä muihinki,jos ostajia on,liiketoimintaahan tehtaat tekee,en kylläkään ole sekura 2 mallia nähnyt muissa merkeissä,mutta se karkulainen joka meni leulantille,hommasi vähän aikaa niitä siellä.

Sekura 1 mallia on monessa merkissä,mutta sen huomaa,että sitä ei ole varsinaisesti suunniteltu kunnolla mihinkää,sekura 2 on suunniteltu -90 sarjaan,ja se istuu siihen tosi hyvin kaikilta osin.
Siitä loikkarista on mainittu taavetin historiakirjassa .