Nelosen tilalle kuutonen.

Tässä kaikkia tulee mietittyä kun näitä gallerian kuvia ja hybridejä jne kattelee. Onko tuo 4pyttysen runko saman mittanen kuin kuutosissa? Esimerkkinä nyt vaikka minun 1394 -87, jos siihen koittais tunkea kutosen konetta, meneekö se "pulttaa kiinni" menetelmällä vai joutuuko siihen vaihtamaan kaikki? Enkä nyt tarkota että itse olisin tätä tekemässä, tuo nelonen välttää tarpeisiini vallan mainiosti

Kaikenlaisia ajatuksia sitä pimeinä syysiltoina juolahtaakin mieleen

Runko on tottakai pidempi 6 mukisissa. Tuskin onnistuu muutenkuin että kytkimeltä eteenpäin kaikki olisi kuutosesta lainattua, jos sittenkään. Lähinnä näyttely kone se olisi sitten, 1394:sen perä saattaa sanoa naks niillä tehoilla. Tulisi vähän samankaltainen kampe kuin nämä kasi nuhvit ja majorit. Saundit olisi kyllä kohrillaan taavin kuutosella ja suoralla putkella. Se taitaa olla pääasia noissa kasikoneiden asennuksessa, helkutin moiset räpinät.

Nuhveista nin tiedä, mutta majori kyllä kestää...

Major oli meilläkin ennen taavia, rupes vaan olemaan niin loppu joka puolelta ja tais tuo raudan väsyminenkin tulla jo esille kun melkein joka kerta lumitöitten jälkeen sai nostolaitteita jostain päin hitsailla. Myöskin perä ja laatikko keräs vettä sisällensä kuin pesusieni, ja aina öljyt ruskeena. Ehkä tästä johtu myös nopean alueen laakeri metelit... Ei silti, aina sillä ne lumityöt tuli kyllä tehtyä. Vuosimalli oli muistaakseni -62 tai -63. 9vuotta sillä tuli kylällä lykittyä pihoja. Ja on vieläkin käytössä, tiiän talon mistä se löytyy pihakoneen virkaa suorittaen.

Kyllä kuutosen taitaa saada sopimaan nelosen takapäähän. Kuutonen oli DB:llä kuulemma ajatuksissa uudelleen 50D:n jälkeen jo 60-luvun puolivälissä kun 1200 tehtiin. Siinähän on rautaa ja raamia selvästi enemmän kuin 990:ssa. Markkinoille piti tulla kuitenkin vikkelästi, joten moottoriksi valittiin 100-milliseksi lohkoon porattu 990:n moottori, johon pantiin syöttöä lisää rivipumpulla. Samaa moottoria oli käytetty telakoneissa muutamaa vuotta aikaisemmin. 60-luvun puolivälissä kävi suunnittelupiireissä kova pulina siitä, olisiko tulevaisuus turbokoneiden vai onko isompi teho otettava automaattisesti isommalla iskutilavuudella. Herbert Ashfield oli jyrkästi sitä mieltä että riittävän toimintavarmoja ahtimia ei vielä 60-luvulla ollut markkinoilla. Tractor news tietää kertoa David Brownin Tractor Z -suunnitelmista 60-luvun puolenvälin jälkeen. Silloin piirustuslaudalla oli sekä vapaastihengittävä että turbokuutonen. Tractor Z -suunnitelma toteutui lopulta osittain vasta 70-luvun lopulla 1690 ja 1590:n muodossa, mutta erittäin todennäköisesti jo 1410 ja 1412 suunnitelmissa oli alunpitäen mukana myös kuutoskone. Aika oli kuitenkin 70-luvun puolivälissä kypsynyt myös traktorihommissa turboahtamiselle, joten todennäköisesti kustannussyistä 14-sarjaan moottorit tehtiin vahvistamalla nelosen sisuksia ja laitettiin ahtopainetta sen verran kuin traktorikäytön arvioitiin sietävän.

Yksi tehtaan kuudesta kuutos-prototyypistä on edelleen olemassa ja tekee töitä elääkseen. Se on Hughie Cartwrightin perillisillä jossakin Yorkshiressa ajossa oleva 1412 jossa on 125 heppaiseksi ahdettu kuutonen keulalla. Valmistusvuosi on luokkaa 1976..77. 15- ja 16 sarjan takapää teki ensiesiintymisensä siis 1410 ja 1412 malleissa jo vuonna 1976. Nyt sitten voi yrittää kehäpäätelmää: jos 1410:n moottori on vaihtokelpoinen muiden nelosten kanssa niin kuutosen sovittaminen vastaavasti nelosen laatikkoon ei pitäisi tuottaa ylikäymättömiä vaikeuksia. Onko järkee vai ei, se on sitten kokonaan oma tarinansa.

Joka tapauksessa virkaheitto 1410 tai 1412 on oiva lähtökohta monenlaiselle hybridille. Siihen kai pystyy laittamaan käytännössä minkä tahansa Melthamilaisen pyörittämään vaihteiston pääakselia. Ja onhan noihin tosiaan asennettukin myös Perkinssejä ja ties mitä.

Tosta saa nyt sellasen käsityksen että toi taavin kone mikä mullakin on, on -60luvun suunnittelua? Vai peräti -50luvun?

Meltham oli aika uskollinen noissa perusrakenteissa.Samat näköisyydet löytyvät sekä 50- että 80-luvun koneissa.
Hyväksi todettuja rakenteita kehiteltiin ja tarvittaessa isonnettiiin.
Mielestäni esim tuo taaveteille ominainen alennuspyörästö-final drive- on hyvä ratkaisu.Teho välittyy hyvin pyörille.
Moottorilohkoissa löytyy myös taavetin -jälki niin vanhoissa kuin uusimmissakin.
Noita rungon osia pystyy myös yllättävän paljon mixaamaan.
1410/1412 on mielestäni yks parhaimpia taavetteja.Järeä perä . Vaihteisto ja moottori kestävät toisensa.
Mielestäni 1490/1494 olis pitänyt tehdä 1410/2 alustalle.Alennuspyörästöt ois voinu heittää 1490/4:n,ois tullu nopeuttakin hiukka lisää.
Jos tosiaan haluaa hybridejä tehdä,niin se onnistuu yllättävän helposti taaveteilla.

Nelos Taavin yleisin lohko on 100- millisellä porauksella, josta 990:ssa on lyhyellä iskulla otettu iskutilavuutta 3.2 litraa ja 1200:ssa, 995:ssä ja niiden perillisissä puoli tuumaa pitemmällä iskulla 3.6 litraa. Moottorin kantaäiti on tavallaan 990 implen 3 litrainen märkäputkikone, jossa on Taavin moottoreista ensimmäisenä läpihengittävä kansi, mutta 1200:n moottori on sitten se varsinainen kantaisä. Se on lähes heittämällä ristiinsopiva kaikkien sen jälkeen valmistettujen Taavien kanssa, lohko on kai jokseenkin vaihtokelpoinen 990, 995, 996, 1210, 1212, 1290, 1390, 1294 ja 1394 kanssa. 1410 ja 1412 sekä 1490 ja 1494 on rakennettu turbokoneiksi ja niissä on paksumpi kampiakseli ja sen myötä petilaakereiden pesät isommat.

En ole tutkinut mahtaisiko olla hankala tehdä sellaine hybridi, että heittäisi Cropmasterin keulalle vaikka 990 selectan moottorin. Siinä olisi antiikkinen ulkoasu, mutta myös voimaa moniin nykyhommiinkin.

Taas lipsahtaa, mutta mitkä mahtaa olla normaalit tyhjäkäynti kierrokset nelosessa ja kutosessa?

Kyllä taavetti on sellainen traktori että se on aika helppo sekottaa keskenään,lähes aina onnistaa kun vähän näkee vaivaa,mm. niiden pitkien vetoakselien poorit on samat 25 mallista 1694 malliin.

Moottoreita pystyy myös sekottamaan,itseasiassa 1394 todennäköisesti kestäiski 1690 moottorilla,eroahan siinä voimansiirrossa on ainoastaan kytkinakselissa,perän hammasluvussa ja ronkissa.
Kutosissa 8/41 ja 1394 7/43 hammasluku.


Esim. vaihteiston muut osat on lähes samoja kun kuutosissa,esim. sivuakseli,1390 mallissa ne on heikommat.
1490 malli on muuten hyvä,mutta nostoteho on liian heikko nykykoneille,siihen voi asentaa kuutosen takasillan niin sillain saa jämerämmän nostolaitteen.



Täällä on yksi tehty niin,voin joskus kuvatakki sen.1490 ronkat menee tuohon kutosen siltaan heittämällä.

Tuo neloskone on vanhaa suunnittelua ja koko traktorihan on pitäny saman perusrakenteen ensimmäisistä malleista viimeisiin,niinkuin edellä oli jo tuotu asia julki,järeyttä on vaan tullu lisää.

Tuossa sivukylällä olis exsolle 995 telataavettiki,ei ole telat paikallaan nyt,mutta jos laittavat talaven pälle ne niin vois kuvata koillismaan lumenkulkutraktoria sitten,ne on 60 cm Kuoliolaiset telat.