Hankkimassa Case 1394 Hydra-shiftiä

Elikkäs tuollaista olen suunnitellut. Vuosimalli on -86 ja tunteja on n.6000h. Etukuormaaja on jälkiasennettu. Mitäs tästä pitäisi tutkia kun menee katsomaan? Heikot puolet? Nuo pikavaihteet on kuulemma remontoitu: Heikko puoli?? Nykyisellä omistajalla ollut vuoden. Sitä ennen jollain maatalon isännällä joka vaihtanut moottoriöljytkin 100h välein.. Elikkäs tuntuisi että hyvällä pidolla ainakin ollut jossain vaiheessa.. Kiitos etukäteen!

Onko muuten tämä kone?
http://www.nettikone.com/case/1394/1000116

Hydra-shift jutut -> https://www.taavetti-talli.net/search?search_keywords=hydra+shift

Rokressi kirjoitti:Onko muuten tämä kone?
http://www.nettikone.com/case/1394/1000116

Juu sama kone

Kysäisin itsekkin tuosta samaisesta koneesta, josko olisi ollut vaihtohaluja tuohon 955 natikkaan, mutta ei kuulema ota vaihtokonetta saataisi olla ihan hyvä peli. Hinnassa ehkä hieman tinkaamisen varaa!?

Nykyiseen kiireiseen elämäntempoon saisi maantiellä olla edes yksi vielä isompi vaihde. Kuormainhommaan HS ei ole parhaimmmillaan tai ainakin siihen kannattaa putkittaa paine keulapumpulta niin HS:ää voi käytellä joustavammin. Laatikko itsessään pelaa ja kestää kun ajaa puhtailla öljyillä ja malttaa antaa sen lämmetä muutaman minuutin kylmäkäynnistyksen jälkeen.

1394 on mielestäni yksi parhaista taavetti-malleista.
Siinä on riski moottori ,pärjää vertailussa nykypäivän hengettömille sataheppaisille.
Jos öljyt on vaihdettu 100h välein,ei moottoripuolella pitäis olla mitään pelättävää.Turbo on ainut mutta,ainakin alkupään 1394:ssa oli huonot schwitzerin turbot.Niitä meni vaihtoon jo alle 3000h:n.Öljyinen moottorin kylki kertoo turbo-ongelmista.

Ulosotto kannattaa tarkistaa että menee päälle,jos on pitkään käyttämättä,niin ulosoton levy voi tarttua kiinni vauhtipyörään.

Jarrujen käyttösylinteri on huonossa paikassa.Voivat siksi jumiutua.
Polttoainetankit ovat jalustalla.Jalustan ja tankin väliin pääsee jäämään likaa,mikä voi ruostuttaa tankin rikki,varsinkin tankin takapään.

Hydra-shift pitää vaihtaa sekä ylös- että alaspäin niin että persiissä tuntuu.

Kyseessä olevassa koneessa näyttäis olevan carraaron vanhempi etuakseli AE2.Uudempi carraaro 709 ois hiukan ketterämpi.
Jos kuormain ei ole ollut uudesta saakka koneessa niin etupää lienee kunnossa.Olka-akselien välys kannattaa tarkistaa ,samoin etuakselin keskitappi ettei ole väljä.

Rattia kannattaa pyöritellä tyhjäkäynnillä,kääntyykö hyvin laidasta laitaan kuormain ylhäällä.
Kuten Erkki kertoi ei ole maailman nopein tosin jos tuossa on jo 11/49 takavälitykset niin menee kuitenki yli 30km/h.
Luulen kyllä että 11/49 välitykset tuli vasta 709etuakselin kanssa.

Tuollainen on ollu meillä nyt 19 vuotta,ja on edelleen,jotain reilut 13000h ajettu,laatikkohan noista on rempattu jo uudenkarheana lähes kaikkiin,meillä ollessa ei ole tehty mitään,mutta 3000h ajettuna tuli ja näytti jo olevan auki ollu,punainen silikoni näkyi.

Kytkin on löysänny ainakin kolme kertaa,voi olla neljäkin,aina sama vika,keskiöstä romahtaa levy irti.

Kannentiivisteitä on vaihdettu muutamia ja toissatalvi taisi olla kun männät käytettiin pöydällä,laakeritki oli vielä kun uudet,varalta remppaa tuo korjaus.

Ulosoton hammaspyöriä on menny pari satsia,kenttäsirkkeliä pyöritetty paljon.

Etuakseliin on uusittu ristikot ja olkatappien laakerit.

Jäähdytin noissa on lähes kaikissa rikki,yläpäästä kun katot niin yleensä oikeanpuoleinen kiinnikerauta on menny tärinästä poikki ja syyläri kitkee alapäästä,tuon takia on voinu lämpövaurioita tulla jossain.

Lucas merkkinen sähköjärjestelmä noissa,lähinnä kosketushäiriöistä johtuvia vikoja voi olla sähköissä,liitinpistokkeet lattian rajassa jossa kosteutta,vika monesti siellä,ei vaikea korjattava.

Nostolaite voi pilkkiä vanhemmuuttaan jonkinverran,mutta jos ei pahasti pilki ei haittaa,männänrenkaan vaihdolla voi vähän parantua.

Nämä hommat tulee aikaisempien juttujen lisäksi mitä tuossa on ollu,27-28 km/h se mennä vihkaseee,meillä 18.4 x 34 renkaat niin lähes 30 menee.

Kokonaisuutena tuo on ollu tosi hyvä traktori,tuo HS ei mikään nykyaikainen systeemi jos tarvii muuttaa suuntaa tiheään,esim. etukuormaajatyöt,kun muuttaa suuntaa,vaihde lähtee kelaamaan aina ykköseltä,mutta senki kans tulee toimeen kun oikein käyttää,noissa pienemmissä tuo loota kestää ihan hyvin jos oikein pidetty.

Kokoonsa nähden tehokas kone,jälleenmyyntiarvo ei kummonen,kauppiaat pelkää taavetin siftejä,mutta jos käyttökonetta aattelee ja alhainen siirtonopeus ei häiritse niin mikäpä siinä.

Kävin katsomassa erästä Case 1394 takapotkua joka oli melko siistissä kunnossa. Minua kiinnostaa tuo takapotku pikku hommiin esim. kylvökoneen vetoon, ruiskun eteen sekä mettäkärryjen eteen. Todelta notkealta tuntui tuo minun nelikon rinnalla. Myyjä esitteli auliisti konetta ja kertoi Hydra Shiftin vaihtavan kuumilla öljyillä vasta isommilla kierroksilla ja ja repäisemällä kakkoselta kolmoselle. Nyt kylmillä tuota ongelmaa ei huomannut eli vaihtoi hienosti ja moottorijarrutuskin pelasi. Onkohan tuo vika isokin ongelma korjattavaksi ?
Toinen vaihtoehto olisi DB 1290. Se kylläkin vaihtanut rekisteritietojen perusteella viime aikoina tiuhaan omistajaa, jolloin koneen kunto hieman arveluttaa. Sekä eikös DB 1290 ole kaksoiskytkimellä kun tuo Case 1394 on käsikytkimellä V.O.A osalta. Onko DB 1290 nokka- vai peräpumpulla ? Voima siinäkin noihin pikku hommiin varmasti riittäisi.

Kovin paljoa ei hydrashiftille voi tehdä päältäpäin.Lähinnä paineen mitata ja jarrupannat säätää.Kuumilla öljyillä huono vaihtaminen viittaisi vuotaviin tiivisteisiin tai kuluneeseen pumppuun.Niiden remppaaminen vaatii katkaisua ja vaihteiston esiin ottamista.Tiivisteremppa ei paljoa kustanna, O-renkaita tarvii.2-3 nykäisy, mikäli johtuu jarrupannoista , helppo säätää mutta ajoitusventtiilin säätöön pitää vaihteiston kansi avata (koppi pois).

Kiitos tiedosta! Täytyy hieman miettiä kauppaa. Kaveri kyllä meinaa minun miettivän kauppoja liian kauan, jolloin tahtovat sopihintaiset ja kuntoiset koneen muut viedä. Mutta tiedättehän mitä hätäilemällä tulee ja kaupanteossa varsinkin ankara "ostokrapula".

Sitä sekvenssiventtiiliä yleensä varoitellaan säätämästä korvakuulolta. Vaihteen vaihtaminen HS -laatikolla menee jotenkin siihen tapaan, etä sekvenssiventtiili vähentää painetta levyiltä ja nostaa painetta samanaikaisesti pannalle, joten kun säätö menee oikein niin just saranakohdassa molemmat pluiskahtaa hieman kunnes toinen irottaa kokonaan ja toinen tarttuu täydellä paineella. Toiseen suuntaan se menee tietysti päinvastoin. Katkeamaton veto tulee siitä, että molemmat on osittain vedossa pienen hetken samanaikaisesti.

Jos sekvenssiventtiili on säädetty hiukan liian nopealle, niin panta alkaa kiskoa toden teolla kun levy on vielä tiukalla ja päinvastoin. Silloin se käy kyllä kovasti komponenttien päälle, eli levyjen kesto ja pantojen kesto on koetuksella. On todennäköistä, että HS:n paineen nosto tekee samaa pikaistumista ja jos paineita on nostettu niin nykäisyt tulevat rajummiksi.

Jos sekvenssiventtiili on säädetty laiskalle niin se löysää levyt ennekuin panta ottaa kunnolla ja silloin vetoon tulee kuollut kohta.

Ulkokautta ei taida pystyä tekemään juuri muuta kuin pantojen säädön. Jos panta on liian löysälle säädetty niin kiristyssylinterin isku tulee pohjaan ennekuin panta on kunnolla kiinni ja silloin panta luistaa kun pitää vetää kovemmasti. Vastaavasti, jos panta on vedetty liian tiukalle niin se laahaa rumpua koko ajan, syö tehoa ja kuumentaa öljyjä.

En tunne asiaa, mutta mitä olen palstoilta lueskellut, niin laiskaksi mennyt vaihto ja muut oireet taitaa useimmiten johtua kuluneista 0-renkaista. Eikös silinnyt räikkälaakeri aiheuta sen, että jollakin vaihteella katoaa moottorijarrutus??? Hammaspyörä tms. viat taitaa HS:llä olla lähes tuntemattomia, enempi ne on liasta ja vuodoista johtuvia oireita mitä niissä saattaa olla.

Tämä foorumi olisi oikea paikka saada käytännöllinen selostus HS -lootasta kunvaan löytyisi kirjoittaja. Täällä Pohjanmaalla on ainakin yksi osaaja, joka teki itse uudet pannat HS -laatikkoon ja remppasi räikkälaakerin pesän hitsaamalla ja koneistamalla, joten ihan avuttomia ei täällä sen asian kanssa olla.