DB 880 Selectamatic 1966 jonka tilalle tuli 1969, josta nyt ja jatkossa puhutaan

Tästä laitteestanihan täällä jo sirpaleittain juttua onkin siellä täällä, mutta pistetään nyt pystyyn oma topic tästä, niin voi keskittää kysymykset.



Meni siinä kolme vuotta että hujahti tekemättä tälle koneellee yhtään mitään. Purin atomeiksi MB508D:n ja uudelleenrakensin siitä matkailuauton. Uudelleen pellitin korinkin...nyt on vielä tuo T3, VW Caravelle 1985, tuossa kesken odottelemassa TDI-moottorin ja vaihdelaatikon paikalleen nostoa ja kiinnilaittoa. Sen jälkeen onkin tämän aika taas...

Nostolaitepulmahan tässä on ja siihen tullaan palaamaan myöhemmin, nyt olisi akuuttina asiana vesipumppu. Ilmeisesti sökö, koska lähes välittömästi liikkeellelähdön jälkeen alkaa keittelemään. Nestettä on koneessa ja se siellä pysyy, jos ei keittele sitä pois sieltä. Oliskos jollakulla vesipumppua jouten, vai saako tuon peräti korjattua? Juniori tuollaista ongelmaa raportoi koneen vierestä, on sen vienyt mökilleen rankakärryä vetämään, enkä siis pääse sitä itse tutkimaan ennen kuin saan sen taas tänne. Ajattelin kuitenkin ennakoida, jos osoittautuu haastavaksi vesipumpun löytäminen.

En kyllä ensimmäiseksi lähtisi epäilemään vesipumppua jos kone keittää. Enemmin uskon siihen, että vanhan koneen jäähdytin on täysin tukkeessa. Kun kone keittää, onko jäähdyttimen yläosa kuuma ja alaosa kylmä? Ja kun se keittää, tuleeko vesi ulos jäähdyttimen korkista vai mistä? Jotta vesipumppu olisi sillä lailla "hajalla", että se ei pumppaisi vettä, pitäisi vesipyörän siivet oilla täysin irronneet/kuluneet pois tai vesipyörä olla täysin irti laakerin akselista niin, että se ei pyöri. , ja tällaista en ole ikinä nähnyt. Jos vesipyörä on rikki johtaa se toden näköisesti myös vuotoon. Onkohan tuulettimen hihna oikean mallinen, kunnolla paikoillaan ja oikein kiristetty. Vesipumpun pystyy kyllä korjaamaan jos vikana on laakerivaurio ja/tai tiivistevaurio. Korjaussarjan hinta on kuitenkin sen verran korkea, että uuden pumpun asentaminen on varmempi keino. Jäähdytysveden keittäminen johtuu usein myös vaurioituneesta kannentiivisteestä ja sitä epäilen jos kone alkaa keittämään pian liikkeellelähdön jälkeen.

No, kaikki nuo vaihtoehdot ovat kyllä mahdollisia...kuusen alta tämän muutama vuosi sitten pelastin pitkän seisonnan jälkeen ja virittelin käyntiin. Yhtään en tiedä, millaiset liemet koneessa on ollut sisällä, kun se kuusen alle on aikanaan ajettu ja sinne jätetty. Pahoin pelkään, että jos siellä jotain on ollut, on se ollut ihan pelkkää vettä. No, lohko on ehjä ja moottori toimii muuten kaikin puolin mainiosti, edes merkittäviä öljyvuotoja ei ole Moottorin polttoöljyhuuhtelulla ja poltoainelinjan putsaamisella, mukaanlukien syöttöpumpun vaihto ja suuttimen huolto, tuo heräsi eloon. Sähköjohdot olivat kuusikossa kuoriutuneet, ne piti vedellä uusiksi. Siinäpä liki kaikki, mitä tuolle tehdä piti.

Vesihöyry tulee kuulemma konepellin alta, edestä ja verrattain alhaalta...pitää koittaa itse saada se taas oikein kuumaksi, niin näkisin itsekin tuon tarkemmin. Ei ole mulla itsellä keitellyt edes tietä lanaillessa, vaikka hommaa on välillä tehty puolitosissaankin. Vaiva on siitä jännä, että keittelyä ei tapahdu lainkaan joka kerta, kun konetta käytämme. Enempi satunnaisesti.

Mitenkäs tuon pahimman vaihtoehdon, kansipahvin, pystyy todentamaan avaamatta konetta? Ei se ainakaan jäähdyttäjälle painetta tee, eikä siellä kupli...eikä ole vettä öljyn seassa.

Pystyykö jäähdyttäjän, jos se on tukossa, jollain konstilla liuotushoitamaan auki?

On ensimmäinen traktorini, maalle muuttaneen kaupungin kasvatin unelmien terapiatraktori, jolle ei ihan aikuisten oikeasti käyttöä ole, kun lumihommissa, mutta kovasti tuolla täällä tontilla ympäriinsä ajellaan Kärrynkin siihen vanhasta lantakärrystä nikkaroin...näyttää uskottavammalle, kun on sellainenkin ja tokihan sillä liikkuu rankakuormat mukavammin. Ikivanhan perälevyn siihen löysin pilkkahinnalla kahvilan naapuripöydän keskustelun kuultuani. En ole kuuna päivänä traktoriin mitään remonttia tehnyt, ennen tätä yksilöä, eli kaikki tämän raplaaminen on ihan uutta...siksi tällaisia kyselen.

Vuotavan vesipumpun yleinen tunnusmerkki on väljähkö laakeri. Se siis lotisee kun heiluttaa tuulettimen siivestä. Ja kun se alkaa vuotaa niin nestettä tulee kyllä yleensä aika reilusti.

Kannentiivisteen vuotoa on aika vaikea ulkopuolelta todeta, mutta sille on tyypillistä se, että kone alkaa kiehua pulputtaa alle puolen tunnin ajorupeaman jälkeen. Kun vuoto kasvaa isommaksi, niin nestettä alkaa yön aikana nopottaa männän päälle ja jonakin aamuna moottori kieltäytyy pyörähtämästä startilla.

Sellaisenkin tapauksen olen nähnyt, että 880, jota ajettiin vain kesällä ja siinä oli silloin vain vesi sisällä, ruostui puhki lohkosta. Silloinkin vettä tuli männän päälle niin runsaasti ettei kone suostunut pyörähtämään startilla.

Vesipumppu voi alkaa vuotaan myös pitkän seisonnan jälkeen tai aikana, ilman että laakereissa väljää olisi .....

Kansitiivistevika taasen tekee sen, että hetikohta käyntiin laittaissa sylkee nesteitä enempivähempi pihalle .....

Jumittava termostaatti voi olla hyvin todennäköinen syy satunnaiseen "keittämiseen" .....

Syyshuoltoa. Olennaiset kysymykset viimeisessä kappaleessa.

Kesä tuli ja meni, Taavetti sai aikalailla lokoisasti lepäillä kesän. Pikku rankahommaa, kärrynvetoa siis keväällä ja muutama kerta tienparantelua perälevyn kansa. Ja ihan vaan hurua muutamana päivänä kylänraitilla, Sandelsinhakumatkoilla. Tuossa aiemmin mainittuja jäähdytysvaivoja ei esiintynyt, mutta nestettä katoaa jonnekin. Nyt viimeiset kolme kuukautta Taavetti on ollut kokonaan levossa, kun en enää kohta selviävästä syystä arvannut ajella...

Laskin siinä Irish Creamit pois vaihteistosta ja ihan oli komeat kermaliköörit siellä. Viime talvena oli niitä jäätymisongelmia, ei tahtoneet nostolaitteet toimia ilman sulattelua...ihmekö ei. Tosin tuo oli tiedossakin. Tavaraa tuli niin paljon, että koko perkeleen järjestelmä oli haljeta, oli kostea kesä tainnut valua tuonne Taavetin lootaan koko komeudessaan...

Mikäs se nyt sitten on se oikea öljyn määrä? Mikä öljy? Teen toki ensin huuhtelun polttoöljyllä, paljonkos laitan ainetta sitä varten? Huuhtelenko kerran vai kaksi? Onko se sihti siellä pyöreän kannen (joka jää ihanasti sinne sen mikälievarren alle) alla? Tuleeko riittävästi tilaa, jos irroitan siitä vetokoukulle menevästä varresta sen etummaisen akselin, vai tuleeko romua kynsille jo silloin, ei taida, koska sehän on siellä koukussa kiinni?

Minulla on just samanikäinen peli. Kyljen tarratkin yhtä päivettyneet ja konepeitossa samanoloista kuhmua.

Kirjan mukaan se öljymäärä laatikkoon on 6 ameriikan gallonaa, 22.7 l meidän mitolilla. Se sille öljymäärälle ei ole niin kovin tarkka, niin vaikka kakskymppisellä farmiöljypönikällä vois alottaa. Eli siis mikä tahansa merkki 10W30 STOU (tai TOU jos sattuu jossain vielä olemaan) ja GL-4 luokitettua (universal) yleisöljyä. Näitä löytyy useimpien halpamarkettien alimmalta öljyhyllyltä, kun eivät jaksa nostaa silmän tasalle.

Sen pesukertojen määrän voit sitten itse päättää kun olet ensimmäiset löpöt laskenu pois ja nähnyt mitä tulee ulos. Veikkaisin että tankkaat sinne vielä toisen kympin sitä löpöä. Eli siis reilulla kympillä per pesukerta varmaan tulee toimeen. Eli sehän toimii näin. Ensin lasket kaikki öljyt pois lämpimänä (ai niin, taisit laskea ne jo pois), myös takasillan alla olevata ropusta (tulee litra tai jotain). Sitten se pesulöpö sisään ja kevyttä kertelyä pihamaalla, mieluusti semmosella reitillä missä saat sen keikkaseen eli loiskutteleen laatikon sisältöä ja käyttelet pikkasen nostolaitettakin jättäen sen sitten lopuksi alas.

Se sinun kone on sen verran vanha, että vaihteiston alla oleva pyöreä luukku on on paistinpannu eikä kattila, ellei joku sitten ole sitä vaihtanut uudempaan malliin. Sen ja verkkosihdin kyllä mahtuu pujotteleen sieltä pois irrottamatta mitään ylimääräistä. Voihan sitä vetolaitetta tietysti purkaa jos haluaa enempi tilaa.

Penkin vasemmalla puolella olevan paluuöljysuotimen voisi myös kyllä avata ja vaihtaa patruunan. Se suodatin on kyllä pikkasen vaikeempi metsästää, ehkä. Luettelot yleensä tyrkyttää sinne kattilaan menevää suodatinta, joka on ihan eri kokoinen kuin tämä. Sen mitat ovat D/d 73.0/21.4 ja korkeus 80.2. Kun nämä ovat käännöksiä tuumista, niin siksi noin hassun tarkkoja millimittoja. Oman alkuperäisen K914441 suodattimen sijaan sinne käy myös Anglian 105E moottorin ja Triumph TR7 2.0 suodatin. Finnfilterin FFP38 tai Delphi/Lucas/CAV F525 ja F5510 ovat myös samaa mallia. Tämä suodintieto sitten perustuu nettiselailuun eli tiedon käyttö on savolaistyylistä, käyttäjän vastuulla.

Ja vielä. Jos siinä on ne alkuperäiset kaskinauriin näköiset vaihdekepin suojakumit, ne kannattaa vaihtaa pikimmin vaikkapa Motonetin yleismallisista hammastangon suojakumeista muotoiltuihin haitareihin. Ne ovat yleensä suurin syy ulkopuolisen veden kertymiseen. Ja jos sinulta sattuu nostoakselin vasemmasta päästä puuttumaan muovitulppa (minulta puuttui), niin 15 c vihje, olutpurkin pohja ja 5mm korkeesti kylkeä menee sinne sopivalla työntösovitteella. Muistaakseni se oli vielä Perlenbacher merkkiä

No niin. Nyt taisi Kantri-Helena, DB 880 Selectamatic 1966, saada lopputalvesta sydänkohtauksen. Villejä arvauksia, mitä on tapahtunut? Tasakaasulla auratessa yhtäkkiä aloitti moisen...käy tyhjäkäyntiä, mutta ei ota kierroksia. Pauketta lukuunottamatta en erota ylimääräisiä ääniä moottorista. Sauhu on kyllä huomattavasti normaalia sakeampaa.



Kaikenlaista on ehdoteltu jo FB:n puolella, soittelin oireista Tampereelle Nääpän Veikollekin ja Veikko sanoi heti, että pumpun akselilta on mennyt laakeri. Olennaista on nyt: löytyykö Etelä-Pohjanmaalta tekijä, maksua vastaan, luonnollisesti. Tekijä on palkkionsa ansainnut, itse en osaa, eikä ole tiloja.

Vastaukseksi ei riitä, "että kyllä se siitä, kun vaan otat ja teet".
Siinä tapauksessa tästä Taavetista tulee pihakoriste ja ostan uuden vanhan.
Jonkun, minkä löydän.

CAV DPA jakajapumpun akselilla ei ole mitään laakereita ......

Suuttimista lähtisin liikkeelle .......

Kovasti on saman tuntuista kun ruiskutus on hurjasti myöhäisellä. 880:ssa ottaa pumpun käyttöakseli voiman nokka-akselilta, jota tarkoitusta varten siellä on akselintumppi, jossa on 45 asteen kulmassa hammaspyörän hampaat. Se akseli on laakeroitu lohkoon urakuulalaakerilla ja saattaa käydä niin, että jos tuo laakeri korkkaa, niin väliakseli pääsee nousemaan niin paljon, että ruiskutus menee oikein reilusti myöhäiselle.

Taitaa olla niin, että kun pumpun irrottaa, siis ruiskutusputket pois ja kolme pulttia auki, niin siellä alla näkyy käyttöakselin pää näkyy lohkon porauksessa ja ellen ihan väärin muista, niin sen pitäisi purkautua ylöspäin. Kolmepyttyisissä implematiceissa oli jonkin verran ongelmia juuri tuon tukilaakerin kanssa kun se pääsi pyörimään liian kuivana. Juttu korjattiin tekemällä pieni poraus lohkoon, jonka kautta öljyhuuru pääsi voitelemaan tukilaakerin.

Tuon tarkistaisin ihan ensin. Sen akselin takaisinasennuksessa pitää olla tarkkana, että menee hampaat kohdilleen, joten purkaessa pitää jotenkin merkata sen alkuperäinen asento ja jollakin varmistaa myös, ettei moottori pääse pyörähtämään yhtään remontin aikana.

erkki kirjoitti:Kovasti on saman tuntuista kun ruiskutus on hurjasti myöhäisellä. 880:ssa ottaa pumpun käyttöakseli voiman nokka-akselilta, jota tarkoitusta varten siellä on akselintumppi, jossa  on 45 asteen kulmassa hammaspyörän hampaat. Se akseli on laakeroitu lohkoon urakuulalaakerilla ja saattaa käydä niin, että jos tuo laakeri korkkaa, niin väliakseli pääsee nousemaan niin paljon, että ruiskutus menee oikein reilusti myöhäiselle.  

Juuri tuota Veikkokin epäili

erkki kirjoitti:Kolmepyttyisissä implematiceissa oli jonkin verran ongelmia juuri tuon tukilaakerin kanssa kun se pääsi pyörimään liian kuivana. Juttu korjattiin tekemällä pieni poraus lohkoon, jonka kautta öljyhuuru pääsi voitelemaan tukilaakerin.

Tämä on Selectamatic

erkki kirjoitti:Tuon tarkistaisin ihan ensin. Sen akselin takaisinasennuksessa pitää olla tarkkana, että menee hampaat kohdilleen, joten purkaessa pitää jotenkin merkata sen alkuperäinen asento ja jollakin varmistaa myös, ettei moottori pääse pyörähtämään yhtään remontin aikana.

Oma epäilys on, että saisin sen ehkä purettua, mutta kasaaminen ja toimimaan saanti eivät onnistuisi, siksi kyselen apuja ja olen avusta valmis maksamaan, tulee kuitenkin halvemmaksi kuin hommata "uusi" lumikone. Käyttö kun tosiaan on lumihommiin ja pieniin puuhommiin rajoittunutta.
Harmittaisi vaan jättää tuo pihakoristeeksi, kun tuota vaivaa lukuunottamatta kyseeessä on täysin toimiva kone, jossa on aivan kaikki alkuperäiset osatkin tallella.
Okei, muutama osa on jouduttu vaihtamaan, mutta mittareita myöten kaikki toimii.

Juu, selectoissa tuollainen ongelma on kai lähes tuntematon, mutta jos kone on joutilaana jossain vaiheessa pitkään, niin laakeri saattaa saada sen verran ruostevammaa, että sen elinkaari päättyy nopeasti. Se peruskone on semmoinen ikiliikkuja, että se kannattaa korjata omin ja lainatuin voimin. Purku- ja kasaushommaan ei kulu monta tunti ja jos riittää pienen laakerin uusiminen, se ei ehdi monta kymppiä maksaa. Tietysti edellyttäen että vika on juuri siinä, niin kuin aika todennäköisesti on.

Päivitys tilanteeseen.
Ongelma ratkesi kuin itsekseen, ostin toisen 880 Selectamaticin, 1969 mallin, eli kokonaista kolme vuotta tuoreemman.
Toimivan sellaisen, mitä nyt sähköt tehtävä uusiksi ja kaikkea muuta sipistelyä, mutta pikkuhommiin voi alkaa vaikka heti.
Tässä uudessa laitteessa toimivatkin sitten kaikki nekin, mitä vanhassa ei, kulkee huomattavasti paremmin ja tien leveyskin riittää ajellessa.
Nyt vaan osien vaihtelua päikseen, tuunailla tuosta omalle perseelle sopiva.

Onko näissä ollut takana kahta eri vannekokoa, vai onko toiseen vaihdettu leveämmät jostain muusta mallista? Vanhassa on leveämmät vanteet ja renkaat. Joudun joka tapauksessa rengaskaupoille jossain vaiheessa ja satuin vaan huomaamaan moisen asian.

Kyllä nois vanhois traktoreissa on aika yleisesti ollut tehtaan ns "vakiokoko" - ja sitten valinnaiskokovaihtoehdot.
Esim Nuffissakin 36" oli oletus-tehtaan vakiokoko, työkonealustoissa yleisesti oli 30" , ja maatalouskäyttöön em 36" ja 30" kokojen lisäksi on ollut mahdollista saada myös 38" kokoa

880:n takapyörät ovat joko 14.9-28 (leveät) tai 12.4-32. Siinä on navoissa eri pulttijako kuin isommissa malleissa, joten esim 990:n 12.4 - 36 ei passaa siihen heittämällä.

Uusi vanha Taavetti on saatu liikkeelle ja ensimmäisiä lumihommiakin on kokeiltu. Lumikolalla lykkiminen on toistaiseksi se oikea tapa tehdä, tuosta koneesta ei ole niihin hommiin lainkaan. Olisi edes yhtä huono kuin edellinen, mutta tämä on vielä huonompi.  
Ongelmia siis ilmaantunut. Nuo nostolaitteet nyt ei vaan pelaa sinnepäinkään niin kuin kuuluisi. Toimivat hyvin ilman kuormaa tai kevyellä kuormalla, mutta esim. perälevyn kanssa ei sitten mitenkään järkevästi käytön kannalta. Ei ne edellisessäkään oikein toimineet, mutta sai sillä lumet siirrettyä hyvin.

Pikkuvivun ollessa keskellä, kevyellä kuormalla nousee ja laskee hyvin. Perälevyn kanssa nousee, nopeastikin, mutta ei laske mihinkään.
TCU-asennossa, kevyellä kuormalla nousee ja laskee hyvin. Perälevyn kanssa nousee, nopeastikin, mutta laskee hiiiiiiiitaaaasti kun löytää kaaren etupäästä juuri millilleen oikean kohdan. Ei tuolla saa lumia kuin levitettyä...

Ja juuuuri tähän vuodenaikaan...tallia ei ole.

Hmmm. On kyllä varsin erikoinen oire.

Jos pitoventtiilin luisti liikkuu tahmeasti, niin silloin varret laskeutuu ihan hyvin kuorman kanssa, mutta pienellä kuormalla oikein hitaasti tai ei laisinkaan.
Jos laskeutumisnopeus on säädetty hitaalle, niin lasku on hidasta kuorman suuruudesta riippumatta. Vaikuttaako pudotusventtiilin asento tuohon laskeutumiseen mitenkään. Siis se pieni rihlattupäinen nuppi nostovivun takana. Kun sitä pyöräyttää varttikierroksen ja vetää nupin ylös niin laskeutuminen nopeutuu.

erkki kirjoitti:Siis se pieni rihlattupäinen nuppi nostovivun takana. Kun sitä pyöräyttää varttikierroksen ja vetää nupin ylös niin laskeutuminen nopeutuu.

Pitää huomenna etsiä ja kokeilla. Onko se siis siellä kannen alla?

Tässä on nyt siis hyvin hyvin tarkka pieni osuus kaarella, missä vivun pitää olla, että laskee edes hitaasti. Ja laskunopeus on sitten todella hidas, silloinkin alas laskeuduttuaan on vain kevyellä maakosketuksella alhaalla. Jos maanpinta on epätasainen, ei perälevy käy pohjalla, vaan seuraa sillä tsaolla, mihin alunperin laski.

Ja kaikki tämä vain valitsimen ollessa siinä TCU-asennossa, keskiasennossa vain nostaa ja pitää ylhäällä.

Venttiili pitäisi -69-mallisessa törröttää heti noin viisi senttiä korkea tappi nostovivun takana olevan salmiakin muotoisen luukun kannessa.

Sellainen poppakonsti on tietenkin aika helposti kokeiltavissa että:

-Ruuvaa irti pudotusventtiili siitä juuressa olevasta avainvälistä
-Irrota se salmiakin muotoinen luukku
-Ongi pitoventtiilin porauksesta pois jousi sekä porauksen sisällä oleva luisti. Luisti on helpoin onkia ylös hikan kartiolla puutapilla, joka kiilautuu luistin reikään, noin lyijykynän paksuinen, kartio tappi. Älä hukkaa luistin sisällä olevaa kolmereikäistä prikkaa ja sen alla olevaa haulta.
-Laita kansi takaisin paikalleen ja ruuvaa pudotusventtiili kiinni.

Nyt siellä on pailikat siinä asennossa, että kun nostovipu on takana, pumppu painaa koko ajan öljyä sylinteriä kohti, mutta sitä' vuotaa samaan aikaan pois laskuventtiilin porauksesta laskunopeuden säätöventtiili kautta. Laskunopeuden säätö on se nuppi oikean kantapään takana ja kun sitä pyörittää kiinni päin niin laskeutuminen hidastuu.

Nosto ja lasku pelaa sitten seuraavasti: Vedä nostovipu taakse ja noin 1200 r/min moottorin kierroksilla, ruuvaa laskunopeuden säätöä kiinnipäin niin paljon, että lana alkaa nousta.  Työnnä nostovipu eteen niin lana alkaa laskea.

Tuolla kikalla saa kyllä lumityöt tehtyä, mutta vakituiseen maatalouskäyttöön se ei sovellu.

Olen yhden semmoisen tapauksen nähnyt, että hydrauliikkaa oli "korjattu" ja venttiilipesässä oleva laskeutumisnopeuden säätöventtiilin kara oli asennettu ylösalaisin poraukseensa. Nostolaite ei laskeutunut sen jälkeen kuin oikein hitaasti ryömimällä. Tuon asian tarkistaminen vaatii venttiilipesän irrotuksen. Jos laskunopeuden säätö ei toimi, niin tuo edellä mainittu kikka ei toimi.

Noin vanhalle traktorille voi ihan hyvin tehdä sellaisen sovelluksen, että muuttaa nostolaitteen toimimaan tavallisella suuntaventtiilillä. Se on helppo toteuttaa eikä ehdi ihmeitä maksaa.

Semmoinenkin niksi toimii, ainakin tilapäisesti, että vedät putken tai letkun kolmetieventtiilin ylemmästä ulosotosta kamelinkyttyrän etunapaan. Silloin, kun kolmetieventtiilin naksauttaa oikeaan laittaan nostolaite laskee heti eikä nouse ennen kuin kolmetieventtiiliä naksauttaa pykälän vasempaan.

Ei kyllä näy minkäänlaista viisi senttiä korkeaa tappia...
Ilmeisesti luukku, johon viittaat on tuo nostovivun ja tuon valitsimen välissä? Sen alla näkyy kaksi isoa talttapäistä ruuvia rinnakkain...
TCU-asennossako nuo kaikki sitten pitäisi saada toimimaan? Se  kantapään takana oleva nuppi ei ainakaan toistaiseksi vaikuta mitään mihinkään.

Tässä koneessa ei ole mitään kolmitieventtiiliä, vanhassa on ja sen voisi kyllä ensi suvella viimeistään tähän siirtää. Siihen palaamme sitten aikanaan.

Vuosimallin täytyy olla vanhempi kuin 1969 kun pudotusventtiiliä ei ole.

Juuri tuota samaa luukkua tarkoitin, mutta ellen ihan väärin muista, siinä pitäisi olla pudotusventtiili vuosimallista 1968 alkaen.Myös kolmetieventtiili taisi olla silloin vakiona.

Kun avaat luukun, niin näet sen alla kaksi tulppaa, jotka on avattavissa isolla ruuvimeisselillä tai viistoon taltan kanssa kopauttamalla.

Vasemmanpuoleinen niistä on pito/laskuventtiilin porauksen tulppa. Jos avaat sen ja poistat mainitsemallani tavalla tulpan alla olevasta porauksesta jousen ja luistin hiluineen ja laitat korkin takaisin kiinni nii voit testata onko laskeutumisnopeuden säätö hengissä. Säätö ruuvi ihan auki kierrettynä laskeutumine pitäisi olla nopeimmillaan, jolloin vaikka nostovipu on takana, taakka ei nouse kuin lisäämällä kierroksia tai ruuvaamalla säätöä pienemmälle. Ehkä jotain miehen painon verran nousee vaikka ruuvi on melkein auki. Koe onnistuu kun valitsin on keskellä.

Jos sen ruuvin säätäminen ei vaikuta mitään minnekään niin siellä on venttiililohkossa jotain pielessä, mutta vaikea arvata mitä.

Kikka kuutosesta vielä puheenollen, jos laitat myös tuon kaksikyttyräisen kamelin taemmasta tulpasta lähtemään letkun ja siihen letkuun sulkuventtiilin ja letkun toisen pään nostosylinterin kohdalla olevaan liitinkappaleeseen, siis vasemman jalan säären takana kuudella ruuvilla kiinnitettyyn valukappaleeseen, jossa on proppu niin että sen kanta on oikealle, niin sulkuventtiiliä avaamalla saat nostolaitteen laskemaan nopsaan.

Kyllä se nyt on niin, että ei tuosta ole työkoneeksi. Kertaakaan en ole tällä DB880 Selectamaticillani onnistunut lumitöitä tekemään loppuun asti, en kertaakaan. Enkä yhtään mitään muutakaan hommaa. Paska mikä paska.

Pari tuntia herättelin henkiin edellisellä kokeilukerran jälkeen ja kyllähän tuo käynnistyi.  Siitä, mihin se viimeksi kesken hommien jäi. Edellisellä kerralla sain lumitöistä tehtyä sen verran, että sain aikaiseksi juuri sen tilanteen, johon en koskaan lumikolan kanssa halua, nyt en päässyt edes siihen vaiheeseen.

Tänään käynnistymisen jälkeen toista tuntia kosanilla paikkoja suliksi ja lämpimiksi, nostolaitekin heräsi henkiin, jotenkuten. Tässä yksilössähän ylösnousu on nopeampi kuin Jallua lukevalla teinipojalla, mutta se alasmeno...no, tuolla samalla teinillä se kyllä on on kymmeniä kertoja nopeampaa.

Kolmiasentoinen vipu oikealla keskiasennossa ei koko matkalla tapahdu mitään, ennen kuin käyttövipu aivan taakse vedettynä, silloin nousee niin, että meinaa paikat hajota. Alas ei mene missään asennossa.
Sama kolmiasentoinen vipu oikealle käännettynä nousee samalla tavalla, kuin 3 asentoisen vivun keskiasennossa ja laskee kun käyttövipu on noin 5 cm etureunasta, silloinkin vain niin, että vivusta koko ajan joutuu hakemaan sitä kohtaa, missä laskee. Ylhäältä alas laskeutuu noin 30 sekuntia jos hyvin menee.
Nyt se otti ja jätti perälevyn 10 cm:n korkeudelle (kuten viimeksikin) eikä ylös, ei alas. Ei vaikka mitä tekisin...

Ohjeita olen täältä toki saanut vaivaa aiemminkin valittaessa, mutta kun en ymmärrä niistä puoliakaan, ei ole minkäänlaista tietotaitoa hydrauliikasta. Tallia ei ole, ei edes katosta, enkä taatusti ala hangessa taikomaan, kesällä vesisateessa en myöskään. Tällä rahalla, mikä näissä vehkeissä (2 kpl) on kiinni, saisi ihan varmasti toimivankin koneen. Ja niin tulen tekemäänkin.

Hyvin pieni ehkä on, että koitan tämän saada kuntoon ja myyn pois, mutta 99% todennäköisyydellä ajan tämän piharakennuksen rännin alle, pimeän puolelle, sankkaan kuusikkoon, lasken öljyt ja vedet pois ja annan käydä siellä niin kauan, kun kuolo tulee, otan viimeinkin voiton tuosta malmikasasta, on se niin paljon harmia ja hikeä aiheuttanut.

Ei ole niin pahoja vihamiehiä, kenelle tämän myisin.

Onpahan pihassakin sitten enemmän tilaa kolmen tunnin kolasessioille.

Nyt on mitta niin täynnä Taavetteja, että laitan sellaisille jatkossa porttikiellon koko tontille ja mailleni. Peltitlkkua vuokratessa kysyn, ettei sitä varmasti viljellä missään kohtaa mitenkään Taavettiapuisesti.

Kiitos, kun jaksoitte lukea tähän asti.

Hydrauliventtiilipesäkkeen saa ohitettua yksinkertaisella suuntaventtiilillä. Vedä niin nostaa, päästä niin pitää ja työnnä niin laskee. Jos ei itseä kiinnosta ruuvailla niin kokeile soittaa Pihlajaniemen Anterolle Ylistaroon. Ainakin tarvittavat osat löytyy sieltä.