Vuosisadan heinäpoudat

eilen iltana kova ukkonen täällä päin
setäni mökkitontilta kaatunut kymmeniä puita nurin ja yksi rakennuksen päälle
oli kyllä muillakin vahinkoja käynyt ja vissiin vieläkin moni ilman sähköjä
ja jos ei vielä kukaan tienyt että tällainenkin on olemassa http://www.rivakka.net/ukkostutka/index.htm on niitä muitakin mutta laitoin nytten tämän

pete50 kirjoitti:joo ompa lämpöä kerrankin tarpeeksi ei tarvii mennä etelään.eilen olin illalla paalaamassa heinää kun päivällä tehtiin uusia lämpöennätyksiä.paalain on new holland 865 muuttuvakammioinen. ei tule paalit ulos kun rautakangella vääntämällä,tulee niin saamarin tiukkoja että en oikein ymmärrä.sitten irtosi vo akseli pari kertaa paalaimen päästä,ja ei kun remppaa pellolla taas, no saatiin kiinni ja homma jatkui hien valuessa pitkin lärviä .päivällä kun olin pöyhimässä niin paarmojen takia oli kaikki lävet kiinni en ole ikinä ollut hiestä niiiiiin märkä kalsareita myöten.hienon päivän pellolla lopetti kun paalain taas hajosi ,ei syötä verkkoa , rusahtelee vaan puolet heinistä jäi pellolle otti muuten pattiin. onneksi kotimatka sujui kun kuutonen huusi ja turbo vihelsi, kotona annoin käydä pitkään tyhjää kun olin ajanut 30 km aika suurilla kierroksilla

Näin kuumalla kuiva-aineprosentti nousee, eli tosi tiukkoja paaleja tulee, onhan siinä kai joku tiukkuuden säätöruuvi, jolloin aikaisemmin paalain ilmoittaa milloin sopii sitoa/ tiputtaa pois paali, Joskus kevyet ja kuivat olkipaalit ei tipahtanu noin vain harjuriaikana JD 575 koneesta.. Joskus -96

Kyllä meilläkin päin meni toissayönä puita ym nurin.Ei mitään hirmutuhoja tullut.Sähköt oli muutaman tunnin pois.
Mukava kesä kaikenkaikkiaan.

oli kunnon myräkkä meillä muutama runko nurin tutulla liistonsaaressa 100 hehtaaria nurin muutama tikku pystyssä.

Meillä päin jääty lähes ilman luonnon oikkuja onneksi salamatkin kiertäny kauempaa
lämpöä kyllä riitti viikolla mutta senkin kanssa tuli toimeen

Tuosta paalauksesta,meillä oli aikanaan tämän seutukunnan ensimmäisiä paalaimia,silloin siihen hommaan ei uskonu kukaan toinen maajussi kun isäni näilläseuduin,paalaimen hankinnasta noin 5 vuoden päästä sitten homma alkoi muuttua,ja senjälkeen rallia riitti kun useamman kymmenen talon rehut paalattiin ja käärittiin kesässä,vain kuskit aina vaihtui,siinä oli 1394 tiukoilla,syöttöä lisättiin että jaksoi pyörittää täydenkin kammion paalia,silloin opittiin se että kun ajaa paalaimen kanssa niin paljon kun traktori kulkee,sen paalin saa uloskin,vaikka on kuivaaki,ja siinä hommassa oli hs vaihteisto tosi hyvä,sai kaasua pitää pohjassa ja kiihyttää alussa niin isolle pykälälle kun vaan jotenki jakso mennä,ja kun kitka kammiossa suureni,pykälää vaan pienemmälle,kaasuahan ei kestäny mennä laskemaan siinä vaiheessa.

Meinasi tirskuttaa jonnninverran nestettä 1394 etuakselin päälle,kyllä se niin kuumana kävi,hyvin sytty tupakki pojilla pakosarjasta.

Paalain oli NH 841,pystyihän siitäki säätämään sitä tiukkuuutta,mutta kylläkait se täysille oli säädetty,tiukat paalit se teki.

Käärijä oli englannissa tehty ensimmäinen hinattava mekaaninen täysautomaattikäärijä,joku Lawrence Edwars,niittomuskain oli Kuhn,kotimaassa ei tehty silloin vielä muuta kun puoliksi käsikäyttöisiä käärijöitä.

Jos oli talvella kylmää ja paljon lunta on nyt lämmintä riittämiin ja rukiilla mittaa. Ei taida kukaan siellä koillismaalla uskaltanut kokeilla rukiin viljelyä. Onhan siellä menestyneet omenapuutkin ainakin kuusamossa.
Tässä puskee dexta samoja latuja joita talvella aukaisi 70cm hankeen. Nyt on vastassa 210cm ruishalme ja hyvin kaatuu niittokoneella vieläkin, vaseliinit vaan tuppaa valumaan ulos joka paikasta.
http://www.aijaa.com/v.php?i=6503154.jpg

paalauksesta vielä. ei kerro manuaali riviäkään tiukkuus säädöstä,puolet kirjasta vain verkkosidonnan ongelmia.tässä paalaimessa on isot ilma palkeet molemmilla puolilla ne kait johonkin tiukkuuteen liittyy ,paine on kirjan mukaisella alueella eli vihreällä muita säätöjä en löydä siitä. toivottavasti ensi vuonna on taas nää samat heinäpoudat jos siihen mennessä saisi ton härvelin pelittään.

tutuilta menny kaikki viljat maantasalle

Nostetaanpa muisto vuoden takaa tänne ylöspäin, poutaa ja suht lämmintä tuo pitää taas Volvon mittari tänään iltapäivällä näytteli savon sydämessä +27 astetta. Kainuussa tuli vettä siihen malliin, että pysähtyä piti hetkeksi katselemaan.

Taitaapi heinäpuodat olla ohi täällä lounaassa....
Edelispäivän heinänkorjaaja kävi kaatamas, tänään ekaa kertaa pöyhiis.
Homman ku sai tehtyä sato tietty vettä heti.
Ja huomisel luvattu rankkojakin sateita tännepäin...lähes koko päiväks....

jusape kirjoitti:Ja huomisel luvattu rankkojakin sateita tännepäin...lähes koko päiväks....

Niin taisi luvata vettä tänne rajan pintaan myös, tekisi hyvää viljat suorastaan huutaa sadetta. Tilanne on tosin paljon parempi kuin viimekesänä JOS sitä vettä nyt alkaisi sadella.

jusape kirjoitti:Taitaapi heinäpuodat olla ohi täällä lounaassa....
Edelispäivän heinänkorjaaja kävi kaatamas, tänään ekaa kertaa pöyhiis.
Homman ku sai tehtyä sato tietty vettä heti.
Ja huomisel luvattu rankkojakin sateita tännepäin...lähes koko päiväks....

Meillä ne heinäpoudat eivät ole vielä edes alkaneet. Satanut heinäkuun alusta yli 200 milliä ja ne ovat tulleet ukkosista erilläin pienellä alalla ja todella kovaa. Paras eräs sunnuntai alle tunnissa 82 milliä rakeiden kera. Minulla heinät odottaa sitä luvattua "intiaanikesää" joka pitäisi alkaa naistenviikolla.
Olen huomannut, että luokokuivatuksessa alku heinäaikaan heinät tarvitsevat olla kuivamassa 4 - 5 päivää jolloin päästään kosteudessa alle 20 %. Viime kesä oli poikkeus, 3 päivää ja heinät menivät liian kuivaksi kosteus alle 15 %, mutta silloin maa olikin todella kuivaa.
Onneksi leipä ei ole kiinni noista heinistä, mutta saisi niillä vähän makkaraa tuohon leivän päälle. Taitaa tuo makkara olla tällaiselle "pulskalle" vain vaarallista.

Niin.... Heinää makkaralle ja makkaraa leivälle....

Varoiteltiin itään jopa 70mm lyhyessä ajassa.... varmasti tuli sen verran, tuntui raskaallakin kalustolla ajaessa, että renkaat liitää vesipatjan päällä. No, vettä tuli ja varmaan menee myös maahan ettei haihdu kaikki. Tahtoo vaan viljelyksille tulla vahinkoja noin kovissa vesisateissa.