Vanhat koneet lehti

Tulipa tuossa tilattua tuollainen Vanhat Koneet-lehti, kaikkea mielenkiintoista luettavaa lehti sisältää.
Myyntipalstalla näkyi olevan pari DB:tä myynnissä,
DB 880 vm.-62, vesi mennyt koneen sisälle pakoputkesta.
Torniossa
Hinta: 700€
Puh.num. 0400-583462

DB Cropmaster, 50-luvulta bensa/petroolikone.
Riihimäki
Hinta 1900€
Puh.num. 044-3065071

Kävin irtonumeron hakees on ihan mielenkiintoinen lehti

Taitaa seuraavaan Tractor Power lehteen tulla juttua Oulaisista, näin nimittäin alustavia vedoksia siitä jutusta eilen.
Ainakin komea Cropmaster ja hienoksi enstisöityy 880 selecta ovat päässeet kuviin mukaan.

Vanhat Koneet -lehti on ottanut rohkean linjan tehdä paljon lyhyitä mutta mielenkiintoisia juttuja.
Vanhat koneet -alue on sen verran suppea että on mielenkiintoista nähdä miten kauan juttuideoita
riittää. Itte tykkään enempi Mobilistin tyylisestä tavasta, että juttuja ei tarvi yhdessä numerossa olla
kappalemääräsiesti kovin paljon, mutta ei haittaa mitään vaikka ne on aika laajoja.
Viimeisessä numerossa oli taas aika paljon luettavaa.

Tractor power-lehteä iteskin tilasin vuoden verran.Siinähän on erinomainen paino ja kuvat.
Jotenkin liikaa kuitenkin niitä upotus ym kuvia.
Suomenpuolen toimittaja vissiin vaihtui hiljattain.Onko sitten tullut enempi juttujakin Suomesta ??
En ole tämän vuoden lehtiä nähnyt.

Sisäinen politiikka on kuulemma sellainen, että Suomesta ei kovin monta sivua oteta yhteen numeroon, olisiko pari sivua jonkinlainen peukalosääntö. Oulaisista on kuitenkin aika laaja raportti.

Tractor poweria ostin muutaman irtonumeron, ja se riitti. Oikeaa traktoriasiaa ei oikeastaan ollenkaan, ainoastaan upotus, rakentelu (järjettömiä koneita asennettu tavallisiin traktoreihin), sekä tarinoita erimerkkisistä mammuttitraktoreista (sellaisista, jotka eivät mahdu kääntymään keskikokoisella härmäläisellä pellolla). Juttuja oli myös kaikenmaailman Pelle Svenssoneista, vaan ei Pekka Suomalaisista. Minulle riitti, ihan hevillä en aio uhrata varojani edes irtonumeron ostoon.

Ostin aikanan sellaisen irtonumeron, jossa oli aika pitkä tarina David Brownista. Olihan siinä muutamia asiavirheitäkin, mutta ihan hyvä juttu kokonaisuutena. Pohjoismaat olivat aika tärkeä vientikohde firmalle, jonka tuotannosta taisi 70-luvun alkuvuosina mennä vientiin 90%.

Tuosta tractor powerista vielä, pari irtonumeroa olen ostanut mielestäni aika turha lehti lähinnä niitä lelu/upotus kuvia ja toimittajat aikas asiantuntemattomia näissä tekniikka asioissa. Jostain kuulin että entinen päätoimittaja ei vissiin ole koskaan ajanut traktorilla??

Vanhat koneet lehteä en ole koskaan lukenut joten siitä en sano mitään.

KV:tä kannatan, saapi vanhat ja uudet koneet samassa lehdessä ja hyödyllistäkin tietoa.

Tilasin Tractor Powerin kakdeksi vuodeksi, kun en silloin vielä tiennyt Vanhat Koneet lehdestä mitään. Olen ostanut niitä kolme numeroa irtona nuota Vanhat Koneet lehteä ja minusta huomattavasti parempi lehti kuin Tractor Power. Hieman Poweri minusta pykäytynyt eteen päin kun päätoimittaja vaihtui, mutta silti paljon juttuja käännetty Ruotsin puolelta ja ihaillaan vain niitä upotuksia ja isoja kromiputkia josta tulee valtavasti mustaa savua. Ehkä olen mieleltäni jo liian vanha Powerin lukuun. Vanhat Koneet lehdessä mielestäni käsitellään koneista kertovia asiota huomattavasti asiallisemmin, minulla jäi lehtimyyjän kanssa 10 € riita hinnasta kuin arvasin ettei hän voi alentaa Vanhat Koneet lehden vuosikerran hintaa.

Oli uudessa vanhat koneet lehdessä turbotettu 990,ei varmaan kovan raakasti kannata rääkätä.onkohan kellään työkäytössä ollu turbotettuna 990:piä?

Veikkaisin että ei kovinkaan monta ole turbotettu oikeisiin töihin. Jos yhden käden sormilla pystyisi laskemaan ne. Voinhan olla väärässäkin, monesti kyllä ollut. Sitten tietysti ovat erikseen nämä harrastajien kokeilut ja keksinnöt joita saattaa löytyä sieltä ja täältä, vaikka enempi ovatkin keskittyneet Majureihin ja Ferguihin.

Vanhan koulun insinöörinä sanoisin, että ysiysikympin kone ei oikein ole sopiva turbotettavaksi sellaisenaan. On kolmen runkolaakerin kampi eivätkä säipän liuskatkaan niin mahdottomaan leveät ole. Eikä polttoainetalouden takia kannata ryhtyä puuhaan, sen verran vähäruokainen on jo tehtaalta lähtiessään. Mutta suurin haaste varmaan kuitenkin on lämpötilojen hallinnan kanssa varsinkin suoraan ilman välijäähdytintä turbotettuna. Jos imuilma tyrkätään sylinteriin sata astetta normaalia kuumempana niin varmasti ison jousikkaan kanssa alkaisi kohta männät sulamaan niinkuin harrastaja epäilikin.

Muilla voi ja saakin olla muitakin mielipiteitä.

Samansuuntaisia tuumailin kanssa,mitä mattkau tuossa kirjoitteli.kyllähän se pienessä hommassa kestää ja vähä hupiajoa mutta ei varmaan kova rääkki hyvää tee.mutta hauska ja kirponen siitä varmasti tulee kyllä Fiat muuttuu kans tosi räyhäkäksi kun turbottaa.

Veikkaan, että 990:n koneessa on riittävästi ainepaksuuksia turbotustakin ajatellen. Turbotus oli nimittäin piirustuslaudalla jo silloin kun 4/47 moottoria tehtiin. Herbert Ashfieldillä oli jotain kautta kokemusta ja näkemystä ahtimen käytöstä mutta turbottamisesta luovuttiin ajatuksena siitä syystä, että sen aikaiset ahtimet olivat Ashfieldin käsityksen mukaan liian lyhytikäisiä. Maalla oli totuttu siihen, että traktorit menevät isältä pojalle ilman suurempia remontteja, joten kalliista turbosta olisi saattanut tulla merkille rasite jos niitä olisi alkanut mennä tuhannen tunnin välein. Materiaalit ja öljyt olivat tuolloin vielä hiukan kehityskaaren alkupäässä. Vahvistetut männät ja parempilaatuiset pakoventtiilit ja kenties seetitkin olisi kuitenkin tarvittu. Turbotetun koneen pakokaasut ovat selvästi kuumemmat kuin vaparissa, joten alumiinimännille saattaa tulla herkästi liikaa löylyä koska alumiinimetallit eivät siedä kovin korkeita lämpötiloja. Siksi turbokoneissa käytetään paikoitellen mäntien alapuolista öljysuihkutusta. Ilmeisesti 1410 oli aikoinaan ahdettu aika tavalla ylärajoille siihen nähden mitä traktorin moottorilta odotetaan, mutta kyllä jälkiasennusturboja on ollut ainakin 1200:ssa ja ne ovat toimineetkin. Australiassa muuan nikkari teki 880 selectasta turboversion, 67 hepoa otti kammen päästä ja asensi alle isompaa pyörää ja nostoakselin 990:sta. Kehuskeli, että tuli yllättävän pöhevä pikkutraktori.

Jep, olen lukenut nuo samat historiikit mihin Erkki viittailee ja olen tasan samaa mieltä raudan riittävyydestä. Keveämpiäkin rakenteita on saatu menestyksekkäästi kestämään turbotehoja. Tehtaassa sitten jätettiin moottorista ja sen ympäriltä pois asioita, kun päätettiin luopua turbosta silloin 60-luvulla. Turbo esimerkiksi tarvitsee hyvän voitelun ja niinkuin aiemmin jo keskusteltu lämpöä pitää pystyä siirtämään pois myös paikoista mihin jäähdytysvesi ei pääse.

Kun moottoriin tuodaan lämpöenergiaa jo imuilman mukana ja sitä syntyy lisää ja enemmän polttoaineen palaessa, se täytyy myös saada sieltä pois. Jos moottoria käytetään vain lyhkäsiä aikoja täysillä, niin väliaikoina se pystyy viilentymään. Kun sitten tehdään pitempiä vetoja lähellä täyttä tehoa, on jokainen lämpöjoule saatava ensinnäkin tuotua pois kriittisistä paikoista vaikkapa männistä ja samalla myös kuljetettua moottorin ulkopuolelle sitä mukaa kun sitä tulee. Taavetin jäähdytysjärjestelmä on sen verran mitoitettu, että se pystyy aika hyvin tuomaan ylimääräisen lämmön pois moottorista, mutta sekään ei pääse joka paikkaan. Siksi, varsinkin turbon kanssa toinen jäähdyttävä aine on öljy. Tehtaan jäljiltä on yleensä turbomoottoreissa männille öljyn ruiskutus ja sitten sen jälkeen öljyn jäähdytys. Ja niinkuin Erkki tuossa kirjoittaa, myös mänten, venttiilien, niiden istukoiden ym. komponenttien materiaaleihin on myös kiinnitettävä huomiota ja tietysti öljyyn. Taavetin moottorissa näitä asioita ei välttämättä ole tehtaalla niin otettu huomioon, kun ei ole tarvinnut. DB oli hyvinkin kustannustietoinen, ellei suorastaan pihi firma ja siellä pyrittiin välttämään kaiken ylimääräisen laittamista tuotteisiin.