leyland

Ei innosta tähän aiheeseen enää kirjottaa mutta sen verran että esitettiin että lopetetaan intto, niin eikö se passaa. Toisekseen, tosiasioista voi täällä nimettömänä väitellä ihan mitä vaan haluaa, mutta ne ei vain muutu, jos jollakulla ottaa hipiälle se että omassa merkissä on joitain heikkoja kohtia, on hänen oma asiansa ja siitä on turha muita syyttää. Esitän edelleen että hyväksytään nuhvimiehen asiallinen kommentti lopettaa se vatvominen kun ei siitä loppua tule, edellä mainitusta syystä johtuen.

Se jolle tämä ei sovi, ei ole pakko tulla kirjoittaan mitään. Viestiketjun aloittaja kyseli heikkouksia ja hyviä puolia, kyllä ne on jo tullut esille useampaan kertaan. Jos niistä on eri mieltä, nekin mielipiteet on jo ilimastu sanallisesti.

Parhaille ei riitä mikään, ^ lopuksi mollataan koko sakkia ja merkkiä kun ei intosta ollutkaan mitään hyötyä, ne kynkät vääntyy vielä senkin jälkeen, jos siis koneella tehdään hommia.

Että tervetuloa vaan mutta itseäni toistaen, sontaa on turha jauhaa, se ei vaikuta siihen oman koneen laatuun pätkän vertaa, se on tehty jo kymmeniä vuosia sitten, se laatu, ja nämä koneet, ja se/ne on ja pysyy. Mielipiteet vain elää ja muuttuu. Ugh.

Tämmösellä ennen ajelin, hyvä kampe oli minun hommiin, kävi vain pieneksi. Siinähän se kone on alkavan hirsikehikon reunalla, työn ääressä

Sotkenpa lusikkani soppaan minäkin..isävainaa laitteli vuonna-84 tollaisen valmiiksipieksetyn 472 vm-79, lähes kaikki mahollinen sattunu, ainoastaan reppua ja etuakselia en oo varsinaisesti saanu tuhottua..ja väittäisin kamppeen olevan tällähetkelläkin paremmassa kunnossa kuin ostohetkellä -84.
Mitä tällä kokemuksella haluaisin kertoa tuollaisen ostajalle, on se ettei näitä pidä verrata rakenteeltaan nykyaikaisiin tuoreempiin koneisiin...perusongelmana juuri tuo rakenteen vanhanaikaisuus, mikä oli Ok viiskytluvulla nuffina ja vielä nuo 70-luvun takapotkuleukut menettelee...mutta kun siihen laitellaan vetävä etuakseli ja synkrovaihteisto silloin alkaa rasitukset kytkimelle,nostolaitteelle jne. nousta koviksi...ei pidä ymmärtää väärin, kestää se kovassa talouskäytössäkin pari vuotta kytkinlevynvaihdon välillä...Mutta kuskin on osattava asiansa, turha hyödytön repiminen ei näillä töitä tehdessä todellakaan kannata.

casesta ei ainakaan oo mehtätöihin siis nelikosta kun ei kestä putket naapurilla kun on semmonen. arka pohja.
itsellä 272 leyland ajettu 14135tuntia vikoja ollut. nostolaitekansi hajosi. kytkin holkki irronnut kahdesti. että ei se lelu huono oo jos osaa ajaa. serkulla 2 valmettia 865 ja 605. moottori meni 5000tuntia ajettuna ja kytkin jo kahdesti tuolla tuntimäärällä. ja valmetissahan ei ole voimaa verrattuna leluun siis 605.ssa.

Joo,taavetilla on ajettu metsäajot vuodesta 1960 lähtien,ja myöhemmin ne muuttu DB-pohjaisiksi caseiksi,ja kakki ajot on ajettu,väliin ammattimaisestiki,-90 sarjalaisiin pitää vaan asentaa pohjapanssari polttoainesäiliöiden alle,se yhdistäjäputkihan siitä muuten jää kantoon,muuta ihmeempäähän siellä ei ole,noh ne muutamat vaijerit tietenki.

Piirimyyjä kysyi aikanaan,meneekö kone metsäajoon,jos meni,panssarit laitettiin heti uutena.

Myös muut uudemmat caset vaatii pohjapanssarit metsäajoon,toki siellä on suodattimia ym.vielä arempaa enemmänki näkösillä.

Kyllä tuolla 1594 casella on ajettu metässä paljonki jo edellisen omistajan aikana,nosturitraktorina jopa erinnomainen,luja runko ja hyvä painotus,ei nostele tassuja,vaikka nosturissa ei tukijalkoja.

Metsäohjaamona Sekura S 80 ei paras mahdollinen,vaatii muutoksia,että saa takajalkatilat siihen.

Valtra se on metsään parhaiten tehty traktori ,voi olla jopa parempi kun se sun Leulantti,vaikka se sinusta maailman parhaalle tuntuuki.

Voin olla väärässäki tietenki,ei sillä.

Todisteena puheilleni katso kuvagalleriasta kun 950 vetää puutavaraa lanssiin kokopäiväisesti,sitten myöhemmin harrastettiin sahaustoimintaa minun muistinaikani,ja kaikkiin sahauksiin ostettiin tukit kannolle,josta ne ajettiin lanssiin,ja myytiin vasta valmiina tavarana.

Kontiotuote oli yksi hirrenostaja aikanaan.

Sitten myöhemmin omaa tuotantoa,joten kyllä niillä pystyy jopa puutavaraa ajamaan ,jopa vähän enemmänki,kun normaali metsänomistaja omia tilkkujaan ajelee.

Leyland keskustelu alkoi siis taas yrittäkää tällä kertaa pysyä riitelemättä Ei muuta jatkakaa rauhassa

Joo,niinhän se on,yritän olla jämynä,en kommentoi tämän enempää,toin vaan oman näkemykseni esille taavetin metsäajo ominaisuuksista,sillä sittenki voi ajaa meidän kokemusten perusteilla.

Joo ihan hyvä ,että pidetään kirjoittelu tasokkaana.
Mukava huomata myös ,että oikeat tratorimerkit ovat osuneet oikeille omistajille.Leyland-miehenkin kirjoittelut vastaavat traktorin tasoa,hieno homma.

Meinasin olla jatkamatta tätä, mutta koska tuossa linkissä ollut 702 oli minun vekotin, niin pistän kaalia soppaan... Myin sen pois halavalla. Moottori kehräsi hienosti, vaihteetkin toimivat, ketterä jne, mutta minun käteen se ei sopinut, koska siinä oli ns englantilaista ergonomiaa...vaihdekeppejä joka puolella hyttiä jne...
Meidän mökkiin tuli ensimmäinen traktori 1961 ja samana syksynä toinen samanmerkkinen, muutama vuosi myöhemmin jo kolmas. "Uusimmalla" on tehty töitä 30-40.000 tuntia ja nyt se on huilaamassa. Nuhvin lisäksi piipahti muita punaisia, keltaisia ja sinisiäkin. Nyt on riesana Voorti ja Taavetti.
On tullut esille mielipide, että Nuhvin koneessa ei ollut vääntöä. Ja kumminkin niillä on kaivurikäytössä ojitettu kannokkoisia soita, raivattu kivisiä peltoja ja tehty paljon töitä, joissa on tarvittu sitkeyttä jne... Aika jännää, miten käyttäjät kokevat tämänkin asian eri tavalla.
Kaikki hyvä loppuu aikanan. Niin myös Nuhvin tarina. Muistattehan, miten -60 luvun -70 luvun vaihteessa englantilaisten työvoimapolitiikan seurauksena kaivosmiehistä koulutettiin pikavauhtia koneenrakentajia jne... ja menetettiin kerralla monen laatumerkin maine. Mutta onneksi meillä on Valmet.