Kuutostaavetteja paljon myynniissä.

Niinpä tietysti.Vaikutti aika tumpelolta se kaveri joka otti ilmoituksen vastaan.

No hyvä että kuva on nii sai aamukahvella katsella

Tuo Juuassa myynnissä ollut Case 1690 turbo on minun koneeni tunnustan! Aattelin,että jos sattuisi kohdalle hyväkuntoinen pienempi nelivetoinen etukuormainkone niin saattaisin vaihtaakin.
Tiedä sitten tuosta Taavetin arvostuksesta, mutta kun ilmoitukseni poiki lähinnä vaihtotarjouksia 70-luvun 502-valmettiin tai 165-massikoihin ja päittäin olisi vielä pitänyt vaihtaa Kyllästyin ja otin ilmoituksen pois. Jonkunlainen hajurako pitää hinnassa sentään noihin edellämainittuihin olla

Siistissä kunnossa se sinun 1690.

Joo,sellaista se tahtoo olla,ei ole taavetti parhaasta päästä myydä,se vaatii taavetin ostajaa kohdalle,ostaa ne on helppoja,myyntihomma ei niinkää,jos yrittää saada oikeaa hintaa,tietenki halvat menee,mutta nyt voi niidenki kauppa olla heikkoa.

Joo, Valmet 605 -88 etukuormaajalla 10 000e,hyvä,saiko joku aika sitten tuolla hintaa,nyt sai vähän alleki.

taavetti_mies kirjoitti:Siistissä kunnossa se sinun 1690.

Jep, siisti on ja täysin alkuperäisessä kunnossaan niin sisustuksen kuin maalipinnankin osalta. Istuimen tosin verhoilin uudestaan kun sattui niin koneeseen sopiva tekstikin selkänojaan. Renkaatkin on alkuperäiset, mikä tosin ei taida enää olla mikään myyntivaltti .
Vaan mikäs tässä on taavetilla ajellessa, vaikkei sopivaa kuormaikonetta taida löytyäkkään vaihdokiksi. Tuli tuo öljypumppukin vaihdettua joten uskaltaa taas polkea menemään kutosen hyristessä ja turbon laulaessa.

Juuri näin se on,käyttöarvo on paras arvo tällaisilla koneilla,toki ne on pitäny hintansa jo pitkään noissa lukemissa missä ne nyt pyörii, kuiteskaa niin roimaa pudotusta ei tapahtunu,niinkuin yksi konemyyjä ennusti vuonna 1988.

Kovaa menoa vaan,ja jos tarvit halpaa liikennetraktoria,ei virallista,siitä sellaisen saa.

Melko vekkulia hommaa tuo traktorikauppa jos meinaat vaihtaa. Tuossa jokin aika sitten tuli mieleen josko vaihtaisi tuon ykköskoneeni (Deutz-Fahr 3,90 4X4+Isme 1400) vähän uudempaan. Oli melkoinen järkytys huomata, että olisi pitänyt maksaa 5000 euroa välirahaa, jotta olisin saanut edes samantasoisen ja ikäisen traktorin vaihdossa . Agrimarketissa sanoivat suoraan, että eivät tee juurikaan vaihtokauppaa alle 5000 euron. Yksityisten kanssa on kauppa on monesti vaikeaa kun kukaan ei tahdo vaihtokonetta.Olisikohan tässä eräs syy miksi noita traktoreita on minulla tälläkin hetkellä 4 kpl

Kuutostaaveihin oleellisesti liittyen, pitäisiköhän tuosta nopeutuksesta tekasta oikein kuvallinen juttu, kuulostaa että paikoin se on semmonen mörkö, se nopeutetun koneen kestävyys. Tämä homma kun nostaa mielestäni koneen käyttöarvoa oleellisesti, ja arvoakin, olisi minulle ainaskin kynnys ostaa 30km/h kone jos olisi 40 tai 50 koneita tarjolla samassa rivissä.

Lisäksihän nopeammat osat ronkissa on tosielämässä kestävämmät suuremmasta hammaskosketuksesta johtuen.

Jos jollakulla nopeutushomma tulossa, ottaisi hyvät kuvat osista ja laittaisi tänne. Mullahan on tuo keulapään nopeutuskuvasarja tuossa linkin takana.

http://www.dunkeldunkel.com/traktori/korjauskertomus.php?numero=21

Ja rahaahan tämmönen kovan laatikon 30 > 40 homma ottaa yhteensä 2450 euroa koko koneen osalta, ettei ole kynnys sekään. Ja saattaa se seuraavien etuvälitysten hinta olla paljon halvempi, kun ei ole tuotekehittelyä enää tehtävänä.

Toki hs nopeutus on sitte hieman kalliimpi, mutta kuten tuossa joku totesi, että agrimarket ei tee alle 5000 välirahalla mitään kauppaa, hs-koneen nopeutus on silti halvempi kuin vaihtaa nopeampi kone.

Tokihan täällä taplaillaan, kukin omalla tyylillään, ja se on hyvä se. Ugh.

Näinhän se pitäisi tehdä,ajattelin ,että pitääkö tuo laittaa oma myyntiin,niin saa joku valmiiksi nopeutetun siitä,ja ne alkais näin lisääntyä sitten.

Tuo kuvaushomma on jääny itellä tekemättä,joten pitäis seuraavalla nopeuttajalla se sitten tehdä,on tuota laittoa niin paljon ollu,että ei ole ollut vielä varaa tilata takapotkuun niitä 15/55 sarjoja,mutta kunhan lakataan köyhtymästä,laitetaan ne siihen kyllä,liikennetraktori kun on ,niin pitäishän sen se noin 60 kilsaa tunnissa mennä.

Tikollahan ne oli kuvat 11/58 ja15/55 vierekkäin.En toki muista missä ne kuvat näkyi,mutta niistä ainakin näkee tuon hirsiukon mainitseman hampaiden kosketuspinnan eron nopeutettujen hyväksi.

Vaikka rattaat lonkissa kestäsivätkin niin eikös tasauspyörästö ja vaihteisto joudu kovemmalle, kun lonkissa on harvempi välitys? Näin itse luulen

Vaihteistoon ja tasauspyörästöön tulee sama vääntömomentti kuin ennenkin. Muutos kokonaisvälitysssuhteissa on niin pieni, että en usko että vaikuttaa kestävyyteen yhtään mitään. Kynkät on kovilla kun vedetään äestä tai auroja pienemmällä vaihteella täydellä höyryllä. Silloin on hammaskylkien pintapaineen kesto koetuksella, mutta silti ero on niin pieni että tuskin on merkitystä. Vetoakselin ja hampaan tyvilujuuden saa koetukselle pienellä vaihteella ja erittäin pitävällä alustalla, mutta niitäkään en usko saavan rikkoontumaan muuten kuin vanhalla "puu pyörään poikittain" -konstilla jos uppoaa riittävän pahasti eikä käytä järkeä yhtään. Siirtoajo on traktorille armollista, eihän siinä tehoja paljon tarvita ja harvoilla välityksillä vääntömomentit kynkissä on pienet.

Muistaakseni kuutostaaveissa ei suositella raskaassa ajossa levikepyöriä, mikä johtuu siitä, että isolla taka-akselipainolla ja leveillä paripyörillä tumppiakselit taipuu hitusen ja vetoakselin hammaspyörä alkaa vetää toisella laidalla. Raskaan aisapainon kanssa pyöränlaakerit on tietenkin lujilla, mutta on ne on tainnut Taaveissa kestää ihan hyvin.

taavetti_mies kirjoitti:Vaikka rattaat lonkissa kestäsivätkin niin eikös tasauspyörästö ja vaihteisto joudu kovemmalle, kun lonkissa on harvempi välitys? Näin itse luulen

Tuotatuota, palataanpa asiassa taaksepäin fysiikan tunnille. Jos voimansiirtolinja kuvitellaan suoraksi janaksi jossa on pisteitä välillä, pisteissä tapahtuu eri asioita, yhdessä on perä, toisessa ronkkapyörät, joissain muissa on kytkintä ja vaihteiston hampaita.

Nyt alkuperäisellä mallilla otetaan jostain kohdasta janaa kiinni ja kuormitetaan moottorista kaikki teho irti, vaikka esim. vetoakselin keskeltä, tasauspyörästön ja ronkkapyörän väliltä. Kaikki kierrokset ja väännöt on juuri alkuperäiset tätä kohtaa ennen. Samoin siis kuormitukset, rasitukset, voitelu, ym ym. Eli ei voimansiirtolinja tiedä, että mitä tapahtuu sen kuormituspisteen jälkeen.

Ronkkanopeutuksen pointti on se, että se on voimansiirtolinjassa viimeinen paikka mihin kosketaan. Ainut mihin tulee muutoksia on itse ronkkavälitys. Ja kun sitä vielä nopeutetaan, väännöt ei suurene, vaan ne pienenee.

Jos sitä välitystä hidastettaisiin, silloin olisi riskihommia tiedossa, mutta kun taavettia on ryömintälaatikolla olemassa, eikä niitä sillä ole rikottu, niin se siitä.

Nyt voimansiirtolinjaan palatakseni, jos semmonen fyysikko löytyy joka mainitsemallani mallinnuksella pystyy laskemaan että muuhun voimansiirtolinjaan kohdistuisi poikkeuksellisia kuormia alkuperäiseen nähden, on sillä miehellä näkemykseni mukaan antennit hieman kallellaan.

Eli ainut paikka, itse uutta hammaskosketusta lukuunottamatta, jossa muuttuu tilanne, on se napa-akseli. Ja se ei taida katketa pelkän vauhdin takia.

Niin, ainut asia joka muuttuu, jäi mainitsematta, on että sama työ, esim. auran veto, tehdään siten että itse vaihteisto ja perä pyörii aikaisempaa hieman hitaammin, jos vetovauhti maastoon verrattuna on sama, ja tämä jossain tapauksissa voi vaikuttaa voiteluun. Taavetissa on kuitenkin hydrauliikan paluuöljyllä painevoideltu tuo laatikko, joten ei vaikuta siihenkään.

esim. ilmajäähdytteinen deuz-fahr, vaihteiston pääakselilla on pumppu joka pumppaa voiteluöljyn laatikolle. Tämän akselin pyörintä kun hidastuu, hidastuu öljyn tulokin.

Muuten, taitaa palvelimella olla jotain ongelmaa, kirjautuneelle näkyy kesäaika, ilman kirjautumista ollaan vielä talviajassa, kun katsoo milloin viestit on kirjoitettu.